Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 04.09.1985, Blaðsíða 17

Atuagagdliutit - 04.09.1985, Blaðsíða 17
nr. 36 1985 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 17 Paris-imiutut Ammerivimmi suliaq. Qaatiguliaq kusanarluinnartoq, nu- narsuarmi pisisartunit pisiariumaneqassagunartoq. Qaatiguuliat massak- kutut taama amerlatigiunnaassapput. Ole Ramlau Hansen-illu oqaatigaa Qaatiguuliat qulit missaanniittut kisiisa sananeqartalissasut. (Ass.: Narsaq Foto) Pariser-model fra grønlandsgarveriet. En smuk pels, som nok skal finde liebhavere på verdensmarkedet. Helt så stort som udvalget er i øjeblikket, fortsætter det ikke med at være. Ole Ramlau Hansen bebuder, at kollektio- nen skrumper til en halv snes pelse. (Foto: Narsaq Foto) Puisit amii soorunami aamma siunissami qaatiguuliarineqartassapput — soorlu uani assimi takuneqarsinnaasoq taaguutilimmi »Kista«-mi. Kisian- ni ammit pitsaalluinnartut kisiisa mersortarfimmi qaatiguuliarineqartas- sapput. Sinneri allanik nioqqutissiornermi atorneqartassapput. (Ass.: Narsaq Foto) Sælskind skal naturligvis fortsat bruges til pelse — som for eksempel mo- dellen »Kista«, der ses her, men det er kun de allerbedste skind, der kan fin- de anvendelse på systuen. Resten skal laves til industriskind. (Foto: Narsaq Foto) Nunatsinni Ammeriviup siulersuisuini siulittaasoq Ammerivik pillugu: - Nunarsuarmi ammeriviit pitsaanersaassaagut! Suli ukiut tallimat ingerlassapput nunatsinni Ammeriviup, Qaqortumiittup, imminut akilersinnaalerluni suliffiulernissaanut. — Pinerit tamaasa ameq meqqoqartariaqanngilaq, Ammerivimmiit taama oqaatigineqarpoq. Ammeriviullu ammit allatut qaatiguu/iaannaanngitsutut, nioqqutissiarineqartalernissaat annertuumik ingerlannialerpaa — Isumassarsinikuuvugut, tamatu- malu piviusunngortinnissaanut su- lisussaqarluta. Aamma isummap piviusunngortinnissaanut aningaa- sat sillimmatissagut pigereerpagut. Siunertariinnassavarput nunarsu- armi ammeriviit pitsaanersanngor- nissarput. Taama oqarpoq Kalaal- lit Nunaata Ammeriviani siulersui- suini siulittaasoq Ole Ramlau Han- sen, Nuuk, AG-mit oqaloqatigine- qarnermini. Massakkut ammerivik nutarterneqalerpoq, annerpaamik ukiut tallimat qaangiuppata immi- nut akilersinnaalerluni sinneqarto- oruteqartarlunilu suliffiulissaaq. Siullermik Ammeriviup ingerla- nissaanut isumaq tunngaviusoq qi- merlooraanni annikitsuinnarmik ilisarineqarsinnaavoq siunissami ammeriviup tunngaviusumik inger- latsinissaa. Suiimi aamma siunertaavoq mer- sortarfimmi, Ammervimmut ata- sumi, qaatiguuliortarnissaq, kisi- anni kina oqarpa puisip amia meq- qoqartuaannassasoq. Teknologisk Institut, Køben- havn-imiittoq, Garvernes Forsøgs- station-ilu suleqatigalugit nutaa- mik isumassarsisoqarpoq puisit amii atorlugit allatut nioqqutissior- sinnaanermut. Amermut nappa- mik taaneqartartumut, tassa ameq qitulluinnartoq kusanarluinnartor- lu, nunarsuarmi niuernermi pisiari- neqartartumut puisit amii unam- millertussanngorput. — Ammerinermik ilisimasalinnit oqaatigineqarpoq puisit amii pit- saalluinnartuusut, atorneqarluar- sinnaasullu soorlu skuuliornermut imaluunniit pooqattaliornermut, Ole Ramlau Hansen oqarpoq. — Kisianni soorunalimi qaati- guuliortuassaagut, aammalu sa- vaaqqat amii, ukiumut 20.000-it missaannik pisiarisartagassatsin- nik, nioqqutissiortassalluta, Ole Ramlau Hansen nangippoq. — Ammit pitsaanerpaat kisiisa ta- makkununnga atorneqartassap- put, kisianni eqqumiigissanngilara ammit allatut nioqqutissiarinerat suliffimmik ingerlatsisuulernis- saat. Sanaartorneq sulisortaallu Annertuumik sanaartorneqassaaq, sulisortaartoqassaaq maskiinallu nutaat pisaarineqassalliitik. Tassa- lu tamakku Ammeriviup nutarter- neqarnerani aallarniutaapput. Ukiuni 1985-imi, 1986-imi 1987- imilu aningaasat 13,5 mili. kr.-nit maskiinanut nutaanut, allanik ni- oqqutissiornermut tuniniarneqar- nerannullu atorneqassapput. Ani- ngaasat taakku Namminersorne- rullutik Oqartussanit tapiissutaap- put, atorneqartussat ammeriviup piorsaavigineqarneranut, suliffis- suaqarnermut aalisakkerinermullu naalakkersuisumit ingerlanneqar- toq. Teknologisk Institut, Garvernes Forsøgsstation aammalu Dan- marks Tekstilunion peqatigalugit ammeriviup allilerneqarnissaa suli- arineqarpoq, sanaartorneq naam- massippat siunertaq »Nunarsuarmi ammeriviit pitsaanersaat« sapin- ngisamik eqqortinniarlugu. — Massakkut teknikkikkut ine- riartorneq najoqqutaralugu pin- ngitsoorata pitsaanerpaat ilagilis- savaatigut, Ole Ramlau Hansen oqarpoq. Ammerivissaq nutaaq, massak- kut atuuttutut angitigisoq, 8 mili. kr.-nik akeqartussaavoq, Qaqor- tullu kommuneata akilertussaavaa. — Sutigut tamatigut kommune- mit assut tapersersorneqarpugut, Ole Ramlau Hansen oqarpoq. Ukiuni tallimani amigartoorutit Ammeriviup siulersuisuisa ima- luunniit ulluinnarni ingerlatsisuisa naatsorsuutiginngilaat Ammerivik ullormiit ullormut nammmineq a- kilersinnaalluni ingerlalernissaa. — Missangersuusiagut najoqqu- taralugit naatsorsuutigaarput suli ukiuni tallimani amigartooruteqar- luni ingerlanissaa, siulersuisuini si- ulittaasoq oqarpoq. Taamaattumik akuersaarneqarsimavoq ukiumut 2 miil. kr.-nik tapiiffigineqartarnis- saa, ukiunilu tallimani taamatut ta- piiffigineqartassalluni. Namminer- sornerullutik Oqartussanit tapiiffi- gineqartassaaq, ukiullu tamaasa nuna tamakkerlugu naatsorsuutinit peerneqartassallutik. Naatsorsuutigineqarpoq Amme- rivik nutarterneqareernerata ki- ngorna, 10 aamma 15 mili. kr.-nit missaannik kaaviiaartitnalilinnik nioqqutissiortalissasoq. Massak- kut ukiumut 2 aamma 3 miil. kr.-nit missaannik nalilinnik tunisassior- tarpoq. Aamma nutarterneqareernerup kingorna 40-ut missaannik suli mersortarfimmi sulisoqalernissaa naatsorsuutigineqarpoq. Massak- kut qulit 15-illu missaannik suliso- qarpoq. Niuertarfittaani qulit missaan- niittut sulisorineqassapput, aamma periarfissaqarpoq illoqarfinni alla- ni niuertarfeqalernissaq, Ammeri- viup nioqqutissiaanik nioqquteqar- tartussanik. Brigitte Bardot Greenpeace- luunniit eqqaanagit Naak Ammeriviup siunissaa eqqar- torneqarsinnaagaluartoq allat eq- qartorneqarusunngillat. Soorlu pinngortitamik illersuiniaqatigiit puisit amiisa nioqqutissiarineqar- tarnerannut sakkortuumik akerliu- nerat. — Naatsorsuutigineqassanngi- laq Brigitte Bardot imaluunniit Greenpeace pillugit oqaaseqarnis- sarput, Ole Ramlau Hansen oqar-. poq. — Ammit nioqqutissiagut tuni- niartussaavagut taakkua iliuusaan- nut akiuunniarata. Siunertaqarluta nioqqutiginiassavagut. Tamakku sinneri pohtikerit isumagisassa- raat, taakkualu isumalluarfigaa- gut. Iliuuseqarfiginiagassaq tassa amminik pisiortornissaq. Amme- riviup ammit akii susassarinngik- kaluarpai, kissaatigiinnarpaali am- mit suliareriikkaanngitsut pitsaa- suunissaat naammattumillu pisiari- nerini akeqarnissaat. Taamaattumik oqaatigineqar- sinnaagunarpoq kingullerpaamik amminik Glostrop-imi akitsorte- russusisoqartoq. Aamma 1986-imi akitsorterussisoqarnissaa qular- narpoq. — Siunissaq ungasinnerusoq eq- qarsaatigalugu — tassa 1987-ip missaani — ammit, tassa ukiumut 100.000-it missaanniittut, inger- laannarluni Qaqortumi Ammeri- vimmut tuniniarneqartalissapput. Sapinngisamillu atugassagut amer- lanerpaat pisiarisassavagut, sa- pinngisamik tamaasa, Ole Ramlau Hansen oqarpoq. Namminersorne- rullutik Oqartussat nioqqutissior- fiat suleqatigiinnissamik isumaqa- tigiissuteqarfigineratigut isuman- narunnaarsippaa Royal Greenland aqqutigalugu ammit Ammeriviup pisiarinngisai tuniniarneqartarnis- saat. Maskinarbejder/Kølemontør Kalaallit IMunaannut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat aalisakka- nik nioqqutissiorfiutaanni marlussunni pissarsiorpugut Maskin- arbejderinik nillataartitsivilerinermik soqutiginnittunik sulilersus- sanik. Suliassaapput inuussutissanik nioqqutissiorluni suliffissuarni nutaaliaasuni maskinatigut atortuutinik aserfallajaallisaaneq. Nunaqavissoq akissaasersorneqassaaq Pisortat Isumaqatigin- ninniartartuisa SIK-llu isumaqatigiisutaat 14. marts 1984-imeer- soq naapertorlugu. Tikisitaq akissaasersorneqassaaq regulativ 25. august 1982-i- meersoq naapertorlugu. Nuuttut illussaqartinneqassapput Kalaallit Nunaanni illoqarner- mut akiliisarnermi malittarisat nalinginnaasut naapertorlugit aki- lerneqartartussanik. Pigisat akeqanngitsumik nassarneqarsinnaapput ukiullu marluk qaangiunnerisigut Danmarkimut oqqunneqarsinnaallutik. Allanngorlugu qinnuteqaat »Makinarbejder/Grønland«-imik na- lunaaqutserneqarsimasoq soraarummeersimanermut uppernar- saatit, suliffigereersimasatoqaaseqaataasa il.il. assilinerinik ilalik nassiuteqquneqarpoq uunga: Grønlands Hjemmestyre Produktions- og Salgsvirksomhed Strandgade 100 . Postbox2209.1018 København K

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.