Atuagagdliutit - 28.05.1986, Qupperneq 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 22 1986
ållåGMDlire
GRØNLANDSPOSTEN
Sussakkeersoriarluta...
P.M.P. Siullermik sussakkeersoriarluta, aamma taassa
ajorilerpaatigut! Taamatut naatsumik oqaatigineqarsin-
naavoq Comincop iliornera kalaallinut inooqatigiinnut,
Maarmorilimmi piaaffiup ajornartorsiulernerata kingorna-
gut.
Taamaammat naamagisimaarnarpoq aatsitassanik a-
taatsimiittartoqatigiit ilalaaginnarunnaarmata Comincop
sukalaniarneranut. Maanami piffissannguvissimavoq nu-
nat tamalaat aatsitassarsioqatigiiffissuat taanna misigitis-
sallugu.
Ajunngilluinnarpoq Greenex maanna akiliisinnaajun-
naartutut nalunaarutigineqassasoq aaliangiunneqarmat a-
taasinngormat ualikkut, tamannalu aamma ajunngitsumik
siunertaqarpoq. Akiliisinnaajunaarnerummi landsretimi
suliarineqarnissaani erserumaarpoq Comincop oqaaseri-
sarsimasai eqqornersut tamaannginnersulluunniit. Tama-
tumani paasinarsilluarumaarpoq aatsitassarsioqatigiit ani-
ngaasaataannit sinneruttut qassiunersut, taamaalillunilu
pisiumasup takusinnaalissavaa suliffiup maanna aningaa-
sat tungaasigut qanoq innera.
Nalunanngilaq aatsitassanik ataatsimittartoqatigiit
isummernerat naapertuulluinnartoq naalakkersuisut isu-
maannut. Akiliisinnaajunnaarnermillu suli nalunaaruteqa-
rianngitsoq SIK-ip siulittaasua Jens Lyberth ilaasortat sin-
nerlugit piumasaqarpoq »suut tamaasa atorlugit Cominco
anisittariaqartoq«.
Aammattaarli ilimagisariaqarpoq akiliisinnajunaartutut
nalunaaruteqarneq Uumannap kommuniata isumaqatigil-
luinnassagaa.
Taamaammat nukittoriaqqiffissaqanngitsunik Cominco
akerleqalerluni maanna misigilerpoq. Aatsitassarsioqati-
giit soorunami kissaatigaat aatsitassarsiorfimminnit allanit
iluanaaruteqarnerulernissartik. Maannalu pissanga- ■
naqaaq kikkut nukittunerusanersut: nunat tamalaat I
aatsitassarsioqatigiiffissuat imaluunnit Kalaallit Nu- W
naat Danmarkilu usornanngivillutik Daavitut Goliat- ’
timut unamminiarsarisut.
Først pisser de på os...
P.M.P. Først pisser de på os, og bagefter fortæller de os,
at vi lugter! Sådan kan man med få ord formulere den hold-
ning, som Cominco har haft til det grønlandske samfund,
siden bly- og zinkminen i Maarmorilik blev ramt af krise.
Derfor er det nu også tilfredsstillende at se, at Råstoffor-
valtningen ikke længere nøjes med at vende den anden
kind til, når Cominco langer en ud. Det var absolut på tide
at vise tænder over for det multinationale selskab.
Og ud over det psykologisk set udmærkede i den situa-
tion, hvor Greenex begæres konkurs, ligger der også et
mere praktisk sigte med det skridt, der blev taget mandag
eftermiddag: Konkursbehandlingen ved Grønlands
Landsret vil vise, hvad der er skidt og hvad der er kanel i
Comincos hidtidige argumentation. Den vil vise nøjagtigt,
hvad der er tilbage af selskabets egenkapital, og den vil
skabe en situation, hvor en interesseret køber har et godt
overblik over virksomheden.
Det står fast, at Råstofforvaltningens reaktion er nøje af-
stemt med holdningen i landsstyret. Og allerede inden
konkursbegæringen var forbundsformand Jens Lyberth
ude med en erklæring, hvor han på sine medlemmers veg-
ne krævede, at »Cominco må ud med alle midler«.
Ligeledes må det formodes, at beslutningen om at ind-
give konkursbegæring også er helt i tråd med ønskerne i
minens hjemkommune, Uummannaq.
Det er altså den stærkest tænkelige, samlede front, som
Cominco nu pludseligt befinder sig selv stillet over for. På
den anden side står naturligvis selskabets ønske om I
højere profit fra dets øvrige minevirksomheder. Og det I
bliver i denne forbindelse spændende at se, hvem der W
er stærkest: Den multinationale Goliat eller Grønland- ®
Danmark i en lidet misundelsesværdig David-rolle.
saalillugu sillimmasertitaq
Suliffissaarunnissamut aningaasaateqarfiliassaq suliffissarsiuussisarnissarlu pillug11
Inatsisartut aalajangigaannut tunngatillugu oqaaseqaat imaattoq Danmarks
Lærerforeningimiit tigusimavarput
Kalaallit Nunaanni Namminersor-
nerullutik Oqartussani siunnersor-
taasup Birger Poppelip FTF aqqu-
tigalugu Københavnimi ataatsimii-
titsinerani Danmarks Lærerfore-
ning ilisimatinneqarsimavoq Ka-
laallit Nunaanni suliffissaarunner-
mut aningaasaateqarfissaq suliffis-
sarsiussisarnerlu pillugit Inatsisar-
tut aalajangigaannik.
Allattukkat tunniunneqartut
Birger Poppelillu paasisitsissutai
tunngavigalugit imatut paasisaqar-
simapput:
— Inatsimmut tassunga tunnga-
sut tamarmik atuutilissapput 1987-
imi januarip aallaqqaataani taama-
Iu aningaasaleeqataassutissat ullor-
mit tassanngaanniilli akilersortin-
neqalissapput, ullormusiassalli aat-
saat tunniunneqartalissapput uki-
up affaata qaangiunneratigut inat-
sisartut tamanna pillugu aalajange-
reerpata.
— A-kassimut pinngitsooratik i-
laasortaassapput akissarsisartut ta-
marmik tassa nunaqavissut tikisi-
tallu tamakkulu tamarmik sulisar-
tut atorfillilluunnit peqatigiiffiinut
namminersornerullutik oqartussa-
nit akuersissutigineqarsimasunut i-
laasortaassapput.
— A-kassinut aningaasaliissuti-
gineqartassapput ilaasortat akiu-
liutaat, pisortat tapiissutaat sulisit-
sisullu tapiissutaat, aningaasartuu-
tissallu sunut agguataarneqarnis-
saat aammalu pisartagassat qanoq
annertussuseqarnissaat suliffissa-
qartitsiniarnermi illuatungeriinnit
isumaqatigiinniutigineqartassap-
put.
— llloqarfinni aqutsisussaassu-
seq SIK-ip najukkani allaffiinut
tunniunneqassaaq, aammalu sulif-
fissarsiuussisarneq A-kassit siuler-
sugaanerannut attuumatillugu i-
ngerlanneqartassaaq.
Aalajangersakkat taamaattut
tunngavigalugit peqatigiiffik arla-
linnik oqaaseqaateqarumavoq.
Danmarks Lærerforeningip sak-
kortunerpaamik akerlilerniarpaa a-
kissarsisartut suliffissaarunneq a-
jortut aammalu suliffissaarutinngi-
saannartussat aaqqissuussinermut
ilaatitaanissaat. Kalaallit Nunaan-
ni atuarfinni ilinniartitsisut kalaa-
liusut amigaatigineqarput, aamma-
lu ilinniartitsisut tikisitat ikiliartus-
sapput ilinniartitsisut kalaaliusut i-
linniarnerminnik naammassinnit-
tarnerat ilutigalugu. Tamatumalu
kingunerissavaa ilinniartitsisut tiki-
sitat atorfimminniit soraaraanga-
mik Danmarkimut utertassamma-
ta, Danmarkimilu ilinniartitsisunut
suliffissaarusimasunut ilannguttas-
sallutik. Suliffissaarutissappatalu
qallunaat A-kassiat akiliisuusas-
saaq kalaallit A-kassiat pinnani.
Nammaqatigiilluni A-kassilior-
nissamik kalaallit kissaatigisaat pe-
qatigiiffiup paasilluarsinnaagalu-
arlugu taamaattoq eqqaasitsissuti-
gisariaqarsoraa, aaqqissuussineq
taamaattoq qanorluunniit taaguu-
sissagaluaraanni, peqatigiiffiup i-
sumaa malillugu tassaassammat sil-
limmaseeriaaseq, Kalaallit Nu-
naanni namminersornerullutik o-
qartussat pinngitsaaliissutitut atuu-
tilersinniagaa inunnut, sillimma-
sertittariaqanngitsunut.
Paasissutissat tunniunneqartut
tunngavigalugit peqatigiiffik nali-
liiniarsimavoq paasisimallugu ilaa-
sortap ataatsip ukiumut akiliutigi-
sartagassai 2.400,00 kr-init ikinne-
runatik allaat amerlanerujumaar-
tut. Aningaasat taakku peqatigiif-
fiup taamaallaat saniatigut akile-
raarutitut isigisinnaavai, tassami
peqatigiiffimmi ilaasortat akissar-
siaat taamatut atsigisumik ikilisas-
sammata. Namminersornerullutik
Oqartussat akissarsianik ingerlat-
seriaasiat peqatigiiffimmi ilaasor-
tanik Kalaallit Nunaannilu atuarfe-
qarfimmik ajornartorsiortitsereer-
poq. Maannakkut ukiumut atuarfi-
usumut naleqqiullugit ukiumi atu-
arfiusumi 1986/87-imi ilinniartitsi-
sorineqartussat tikisitat 100-inik i-
kinnerussagunarput, peqatigiiffi-
ullu ilimagaa ukiumut akissarsiat
1987-imi januarip aallaqqaataaniit
suli minnerpaamik 2.400,00 kr-inik
ikilissappata tamanna suli anneru-
sumik ilinniartitsisut akissarsiaat
pillugit siunissami isumaqatigiinni-
artarnissani kinguneqarnerlunne-
rujumaartoq.
Ulluni kingullerni raadioaviisikkut
taaneqallattaarpoq Jaapanimi saq-
qumersitsinissamut atatillugu Nu-
natsinni Namminersornerullutik
Oqartussat qilalukkamik qernerta-
mik pissarserusuttut, taannalu
Thulimi KNI-mut taamaallaat tuni-
neqarsinnaasoq. Ilaatigut oqaatigi-
neqarpoq Upernaviup kommunia-
ni piniartut pisaqarunik Thulip
kommunianut tuniniarsinnaagaat.
Taamaaliorneq asuli piniartumik
immikkoortitsiniarnertut oqaatigi-
sariaqarpoq, Angallannikkummi
periarfissat maani najugaqavissut
tamarmik nalunngisaat tunngavi-
gissagaanni naluneqanngimmat A-
vanersuarmi qilalugaq pisarineqas-
saguni helikopterit, imaluunniit
timmisartut atorlugit ingerlanniar-
neqarsinnaammat. Aqqullu taanna
atorniarneqassappat kommune-
qarfinni piniartoqarfiusuni allani
aamma atorniarneqarsinnaalluni.
Umiarsuilli aqqutigissagaanni,
Avanersuaq kingullersaalluni umi-
arsuaqartarpoq. Taamaattumik qi-
lalugaq saqqummersitsinermut pi-
aartumik anngunniassappat aqqu-
taasinnaasut allat namri)ineerlunga
paasiniarsimavakka, soorlu Uper-
naviup kommuniani piniartut peri-
arfissinneqarsinnaanerat eqqarsaa-
tigalugu. Paasisimavaralu Uperna-
vik umiarsuarmik tikinneqassasoq,
Peqatigiiffiup ilanngullugu aju^
saarnartuusoraa aaqqissuussn1
rup SIK-mit siulersorneqartussaa
nera. Danmarks Lærerforening1"
akuersaarsinnaanngilaa peqatig11
fiup ilaasortai SIK-mi nalunaars°
neqarsimassappata, paasissutiss
A-kassinik ingerlatsinermut sin1
fissarsiuussisarnermullu tunngas
tamaasa atorlugit. PeqatigiifflU|
KANUKOKA-p kissaatigisaa aku'
ersaarsinnaaneruaa, aaqqissuuss
nerup kommuninit aqunneqarm
saa kissaatigisimammassuk, ta.^
maaliornikkut pisortatigoortu^1
lusooq ingerlatsisoqassammat. f1
saanerussagaluarpoq A-kassin
namminersortunik pilersitsisoq®
pat, imaluunniit allatut ajornassaP
pat peqatigiiffiit nammineerlu11
A-kasseqalerpata suliffissaarsiun*
sisarnerlu nammineerlutik isumag
sarilerlugu. .
Peqatigiiffiup paasivaa 9a
naat aaqqissuussinerannut ata4al
giissitsisoqarsinnaanera eqqatsa
tigineqarsimanngitsoq.
Inussiarnersumik inuulluaqQ
silluta .
Martin Rømer
Villy Andersen-
siullermik Kunuunnguaq taavanns
salluni 29. maj, kiisalu umiarsuaq
pajuttoq, tassalu »Nungu Ittuk« ^
pernavimmut pissalluni 6. juni- k
lunilu makkunani Upernaviup e(l
qaani imaatigut angallanneq aallaf
tereersimavoq illoqarfiup nunaqs^
fiillu akornanni. Taamaattumik
lalugaq Jaapanimi saqqumersits1
nermi atugassaq piaartumik PlSS.ar
siariniarneqassappat Upernaviup
eqqaani piniartut periarfissinne
qarnissaat piukkunnarnerpaatut o
qaatigisariaqarpoq.
Taamatut uparuaanikka Tusar
liivik aqqutigalugu ingerlateqqaat
simagaluarpakka. Tassa raadin ^
kut tamanut nalunaarummi °daaf\
gineqarmat Tusarliivik aqqutig3*
gu Namminersornerullutik OQat
tussat qilalukkamik pisiniarsim3
sut. Ippassarli raadioaviisipoqaatl
gaa Kilisaatinik Immikkoortoq3
fiup tamanna ingerlakkaa.
Taamaattumik maanna naaa
magittaalliuutiga tassunga ingef a
tippara, peqatigalugu tusagass10
finnut nalunaarutigalugu. ..
Tassa allatut oqaatigalugu: Q".
lugaq Jaapanimi saqqummerslts
nermi atugassaq piaartumik P1SS*L.
siarineqassappat Upernaviup k°”
muniani piniartut tunisisinnaan1
samut aamma periarfissinniartan
qarput. Bendt Frederiksen-
Sooq thulimiuinnaat?
Jaapanimi saqqummersitsinissamut atatillugu qilalugM
qernertap taamaallaat Thulip kommuniani
tunineqarsinnaaneranik aalajangersimanermut
maamagittaalliuut.