Atuagagdliutit - 28.05.1986, Blaðsíða 22

22 liMIAISIAAf/HAD W IS
Isumannaallisaateeraq nassar-
tagaq qaammataasatigoortoq
Naalagaaffissuit Sovjetunionen aamma USA Canada Frankrigilu suleqatigalugit
qaammataasatigoortumik kalerriisaatiliornialerput aammattaaq angalaluttartunut,
piniartunut aalisartunullu pingaaruteqarlualersinnaasumik
Taassumammi puua allaat taquaa-
sivimmit anginerusussaanngilaq
aallaanngooq mikincrusinnaalluni.
Antenne-alu soorlu umiatsiaat an-
nanniutit pullattakkat napparutaa-
sarsuisut initutigisussaanngilaq.
Tassagooq centimeteril qulit missi-
liuinnarlugit angitigisussaagami.
Tamakkulu tamaasa eqqarsaatigis-
sagaanni taamaattut kalerrisaarutit
ullumikkut pigineqartut naleqqun-
nersaralugillu angallakkuminar-
nersarisussaavaat. Akisugisas-
saanngimmatalu allaat angalalut-
tartut, piniartut aalisartullu taa-
maattunik peqarluarsinnaapput.
Ajutuulernermi kalerrisaarut
taanna nunatsinnissaaq pisiarine-
qarsinnaanngungajalerpoq. Tassa-
mi Kalaallit Nunaanni ilisimatuu-
tut misissuisarnerit pillugit ataatsi-
miititaliaq qanittukkut Nuummi-
immat sakkutuut naalagaata atas-
suteqaataasup, Jørgen Taagholtip
aallakaatitsissut taamaattoq Qassi-
mi ataatsimiititsinerminni takutip-
paa.
»Takutitassiaq« Taagholtip nas-
sataa, imaqanngikkaluarpormi.
Tassa imaappoq elektronik-iusunik
atortuuteqarani. Taannali takussu-
tissaalluarpoq angalatilluni isu-
mannaallisaanissaq eqqarsaatiga-
lugu kalerrisaaruteqassagaanni a-
tortuut qanoq inikitsigisoq pigisari-
aqartoq.
Nunat tamat suleqatigiit
Ajutuulernermi kalerrisaarut taa-
maattoq akisuujusussaanngilaq.
Tassa pisiaralugu tusindtinik mar-
lussuinnarnik akeqartussaagami,
tamatumali saniatigut aamma nu-
nani tamani suleqatigiissunit oqaa-
tigineqarpoq atorsinnaalluartuu-
sussaasoq.
Tassami naalagaaffissuit USA
Sovjetunionilu Canada Frankrigilu
suleqatigalugit qaammataasanik
katillugit arfinilinnik qullartitsisi-
mapput, kallerisaaruteeqqat taa-
maattut atorneqarnissaannut ilua-
qutaasussanik.
Qaammataasat tamakku tas-
saapput qaammataasat nalingin-
naasumik silasiornermut atorne-
qartartut, saniatigullu atortuuser-
sorneqarsimasut frekvensit 121,5
mHz, 243 mHz aamma 406 mHz a-
torlugit ajutuulernermi kalerrisaa-
rutinik tigusisinnaasunik.
Frekvensit taakku tamarmik
antenne-t mikigaluartulluunniit a-
torlugit aallakaatitsivigineqarsin-
naapput, tassaniigunarporlu aalla-
kaatitsissutit, umiatsiaaqqani an-
nanniutini pigineqartunut naleqqi-
ullutik iluaqutiginerpaasaasa ilaat.
Annanniutimmi antennersuaqar-
Pujorsiutit
Angallammi sakkuutinik sanaar-
torfik VDO pujorsiummik nioqqu-
siorsimavoq immut isumagisumik.
Taassumagooq malugisarpai umi-
atsaamiittut pujorsiutip tikkuutaa-
nik sunniisartut.
Pujorsiut taanna amma misvis-
ningi pillugu paasissutissanik pis-
sarsisarpoq nammineerlunilu to-
raagassavik tikkuartarlugu.
Pujorsiut aamma sukkassusersi-
ummut atavoq taamaalillunilu ta-
kuneqarsinnaalluni akkunnermut
kilomeeterit qassit sukassuseqarlu-
ni ingerlaneq.
Pujorsiut nutaaq taanna akikit-
suiviunngilaq svenskit kruuniinik
6.000-inik akeqarami sukkassuser-
siutaalu 4.000 kruuninik.
put takisoorsuarnik, allaat napera-
tarsinnaasunik, imaluunniit umiat-
siaaqqanik annanniutinik putusi-
sinnaasunik.
Periarfissarpassuit
Taaneqareersutut atortuutit nutaat
takku atorneqarsinnaapput qaam-
mataasat Sovjetimiit USA-miillu i-
geriunneqarsimasut iluaqutigalu-
git. Qaammataasat taakkua nunar-
suarmik qulangiuaariuartuupput,
ilaatigut qalasersuaq avannarleq
kujallerlu qulaattarlugit. Taamaat-
tumik aamma Kalaallit Nunaanni
atugassaqqilluartuupput, tassa aq-
qumminni Kalaallit Nunaat tamak-
kerluinnarlugu qulaattaramikku.
Ajutuulernermi kalerrisaarut a-
torneqarpat, aallakaatitat atorlugit
sumiissuseq aalajangerneqarsin-
naavoq allaat kilometeri ataaseq
marlulluunniit missiliuinnarlugit
eqqussuseqartumik. Atortuutimmi
taakkua pitsaaqutaasa ilagaat isu-
mamineersumik — tassa attataa-
sannguaq tuuginnarlugu — paasis-
sutissat pisariaqartut allat ilanngul-
lugit nassiussorneqarsinnaamma-
ta. Minnerunngitsumillu tamatu-
map atortuutit taamaattut soquti-
ginarluinnalersippai.
Attataasaq tuuginnarlugu
Ajutuulernermi kalerrisaarutit ra-
diut atortarput ajutuulersup atta-
taasaq aallakaatitsissut tuuginnar-
pagu.
Tamatumalu saniatigut — tassa
ajutuulerneq pillugu kalerrisaari-
nerup saniatigut — paasissutissat
assigiinngitsut 60-it missaanniittut
ikkussuutereerneqarsimasinnaap-
put.
Attataasaq ataaseq tassaasinnaa-
voq inunnik ajutoortoqalerneranik
paasissutissanik nassitsisartoq. I-
maluunniit taqussat kisiisa amigaa-
tigisimagaanni, tamanna aamma
attataasaq ataaseq tuuginnarlugu
nalunaarutigineqarsinnaavoq.
Taamaattumik periarfissat atorlua-
raanni paasissutissat assigiinngitsut
katillugit 60-it missaanniittut attaa-
taasanik toorsisarnerinnakkut aal-
lakaatinneqarsinnaapput.
Soorunalimi aallakaatitsissut
pinngitsoorani normoqartariaqar-
Mase Motorgeneratorer
• 500 Watt til 7.600
Watt
• 12-24-220 og 380
Volt
• Benzin, petroleum,
gas eller diesel
• Specielle støjdæm-
pede modeller
marina
elektronik
Strandvejen 337
2930 Klampenborg
Tlf. 01 ■ 63 22 46
poq, isumamineerluni nalunaaruti-
gisarniassammagu kina kalerrisaa-
risuunersoq. Taamaatumuunakkut
atornerlunneqarsinnaanerat pin-
ngitsoortinneqarsinnaavoq, tassa-
mi atornerlunneqarpat naalunaara-
suartaaserivimmi sulisut erngerlu-
tik atortuut arsaarinnissutigissam-
massuk.
Misiligarneqareersoq
Kalerrisaarutillu tamakku atorlu-
arsinnaapput. Ilaatigut inuit inuu-
nerinik annaassiniarneq aqqutiga-
lugu misiligarneqareersimapput.
Allaat Kalaallit Nunaanni misi-
linneqarsimallutik, tassa kutteri i-
kuallammat ajutuulernerminni ka-
lerrisaarutaat qaammataasaqar-
fimmi Norgep avannaani Tromsø-
miittumi tusaaneqarsimavoq, taak-
kulu Grønlands Kommando nalu-
naarfigisimavaat kutterip sumer-
piamiinnera ilanngullugu nalunaa-
rutigalugu.
— Sumiissutsimik eqquillaqqin-
nerat kisimi iluaqutaanngilaq.
Aammali aningaasarpassuarnik si-
paarutaasinnaapput, tassami kaler-
risaarut atorlugu sunarpiaq ajoqu-
taanersoq nalunaarutigineqarsin-
naavoq, aammalu inuit qasserpiaat
tassani peqataanersut kalerriutigi-
neqarsinnalluni, Jørgen Taagholt
oqarpoq.
— Allaat eqqorluinnartumik ili-
simatitissutigineqarsinnaavoq suna
ajornartorsiutigineqarnersoq aam-
malu ajornartorsiutigisaq qanoq
annertutiginersoq, Jørgen Taag-
holt.
Taamaattumik ajutuulersut iki-
orserneqarnissaannut periarfissat
pitsaanerujussuanngorsimapput,
ajutuulerneq pillugu kalerrisaari-
nissamut atortuutit pitsaalluinnar-
tut pigineqalersimammata.
Furuno FMV 601
Video-ekkolod
• 6” skærm med 4
video-niveauer
• 7 faste dybdeområder
• Forskydelige dybde-
områder
• 320 meter/620 meter
• 2 alarmfunktioner
• Variabel billedhastig-
•
Forhandler anvises:
marina
elektronik
Strandvejen 337
2930 Klampenborg
Tlf. 01 - 63 22 46
hed
Bundfor-
stør-
relse
Højtek
nologisk
kvalitet '
Forbindelsesofficer Jørgen Taagholtip kalerrisaaruteeraq takutippaa. A-
nginngitsunnguugami aavartilluniluunniit nammattagarmiorineqarsin-
naavoq. COSPAS/SARSAT-imik taaguuteqarpoq, naalagaaffissuill«
USA-p Sovjetillu kiisalu Canadap Frankrigillu suleqatigiinnerisigutpiler'
sinneqarsimalluni.
Forbindelsesofficer Jørgen Taagholt med den nye nødsender. Den er ikke
større, end at den nemt kan finde plads i en rygsæk for eksempel på rens-
dyrjagten. COSPAS/SARSAT hedder systemet, der er udviklet af stor-
magterne USA og Sovjetunionen sammen med Canada og Frankrig.
Sveriges mest købte både
forhandles af
POCA Glasfiber Hedensted
poca
Nærmeste forhandler
anvises!
POCA ApS
DK 8722 HEDENSTED
TLF. (05) 891477
TELEX 61277 POCA