Atuagagdliutit - 02.07.1986, Síða 11

NR. 27 1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
II
^ Og her kan Grønland og de folke-
valgte politikere i vort land være
nted i forreste række. Oprettelsen
af et kontrolorgan vil i hele Norden
vasre et markant udtryk for, at
Grønland aktivt arbejder for zone,
°e det styrker fredskræfterne
mærkbart, herhjemme og i det øvri-
ge Norden.
. Vi skal derfor opfordre Lands-
tinget til påny at drøfte Grønlands
sikkerhedspolitiske forhold, spe-
cielt med henblik på SORSUNNA-
TAs forslag om en kontrolkommis-
sion eller et tilsvarende grønlandsk
organ.
Men for at denne fredsfremmen-
de og selvstændige linie kan vinde
frem, beder vi om stærk opbakning
til fredsbevægelsen i den kommen-
de tid. Vi bør sammen bruge freds-
året til at nå konkrete resultater for
fred og nedrustning, og her er det
oplagt, at en grønlandsk base-kon-
trolkommission er et skridt af histo-
risk rækkevidde for hele Norden,
men specielt for Grønland.
Vi ønsker tislutning til disse to
paroler:
1. GRØNLAND SKAL MED I
DEN NORDISKE ZONE — OG
ZONEN SKAL SKABES NU!
2. DET GRØNLANDSKE
FOLK KRÆVER DEMOKRA-
TISK KONTROL MED BASER
OG MILITÆRE ANLÆG I
GRØNLAND.
Så er vi på rette vej. Fortsat godt
fredsår!
Isumalluaj aarpallaangikkallarta
Karl Møller, Qaarsut
Oqaatigineqartalerpoq nunatsinni
■migassamik atuineq milliartulersi-
niasoq. Nuummigooq imigassat pi-
Sla* 1985-imi pisiarineqarsimasu-
nut naleqqiullugit ikileriarput, am-
masarfiinngooq sivikillisitaanatik
■•nigassap ajornartorsiutaalerut-
tornerata nalaanisut kingumut sivi-
sutigilernerat pitsaangaarami nale-
Qanng! Tamakkugooq neriussaari-
suupput imernersuup milliartuler-
nissaanik.
Kisianniuna aamma uagut ka-
laallit allatulli misilittagaqartugut
•migassap nunatsinnut eqqunne-
Qarnerata kingornagut ukiut qaa-
ngiuttut takutissimasaannik.
Sumi arlaanni pitsannguallan-
Hertut ittunik pisoqartaraluartillu-
gu imerpallaarnersuup kingunipilui
uaanni malittariiaaginnangajallu-
tutsiussulersarput oqarsinnaa-
junnaarsilluta uani pitsannguallan-
mmininnguaq nunatsinnut tamar-
mut tunngatinneqarsinnaasoq.
Maannakkununa aamma taamaan-
niarunartoq. Sulimi nunarput ta-
maat eqqarsaatigalugu imigassa-
mik atuineq angigunaqaaq. Illo-
qarfiit ilaanni ataatsimi marlunni-
luunniit imigassat pisiat ikileria-
laarsimappata tamanna uanga so-
qutigivallaanngilara, imigassamik
atuinerup minnerulerneranik pin-
natik allarluinnarmik pissuteqar-
sinnaammata. Tusarusunnerusara
tassaavoq nunarput tamakkerlugu
illoqarfinni nunaqarfinnilu avin-
ngarusimanerpaani allaat pissutsit
qanoq innersut. Pimoorullugumi i-
migassap ajornartorsiutaanera
qaangerniassagutsigu ilivitsun-
ngorluta eqqarsaatigisariaqaratta.
Ajunngeqaaq pisariaqavillunilu ne-
riniartarfinni imerniartarfinnilu
pissutsit eqqumaffiginiarneqarma-
ta. Nalunngilarpulli tamakku illo-
qarfinniinnaq atortuusut, taakkulu
kisimik imigassamik atuipiluffittut
isigineqarsinnaanngitsut. Allani
angerlarsimaffippassuaqarpoq
aamma eqqumaffigisariaqartunik.
Ajoraluartumilli, pingaartumik
nunaqarfiit eqqarsaatigalugit, a-
jornartorsiutip anigorniarnissaa-
nut periusissaatitaasumik taasassa-
qanngilaq, ammasarfinnik sivitsu-
eqqinneq eqqaanngikkaanni! Tun-
ngavissamik ujarlingaatsiaqaarta-
riaqassaaq oqassagaanni tamanna
imigassamik atuinerup minneruler-
neranik kinguneqarsimasoq. Uan-
ga taamaaliussanngilanga ujarli-
luusaarnarunarpallaaqimmat.
Kommunet nammineerlutik tas-
suunakkut aqutsileraluarnerat sivi-
kikkaluartoq paasisaqarfigingaat-
siarparput. Aatsaat taamanikkut o-
qarsinnaaleraluarpugut imigassa-
mik atuineq milliartulersoq. A-
junngequtaasalu ilagaat nalliuttor-
suarnuttaaq malunnaateqarluar-
tarmat.
Maannakkulli pissutsit tunngavi-
galugitimaoqassaanga: Nalorniso-
ornerup killinganiippugut. Sooq
pitsaaneruleriartortumik oqalus-
saagut pisartut taama avaanngu-
nartigisut tutsiuttartillugit?
Minnerpaannguakkulluunniit
peqataasariaqarpugut
■All. Nikolaj Heinrich
Ilanngaatip 35.000 kr-nut qaffanneqarnerata inuiattut pisinnaatitaanerput
a{loratarsinnaavaa
Nunap inuisa namminneq aalaja-
Hgnncrisigut namminersorneruler-
sinneqarsimasoq tassaavoq uagut
Ralaallit nunarput, inuiaat piniar-
aalisartut sulisartullu tunnga-
v'atigut nunaat.
Nunap suulluunniit namminer-
sulerumaarnissi siunertaralugu
namminersornerulersimasup an-
nerPaamik nunami nammineq pi-
suussutai taassumalu inuii isu-
ntalluutigisussaavai. Nunarpullu
namminersornerulersikkatsigu
aamma taakku tunngavigillaq-
Qoorpavut.
Nlaanna akileraartarnitsinni i-
nummut ilanngaatip 35.000 kr-nut
Oaffattussanngortitaanerata qulaa-
ni eqqaasakka tunngaviisigut uni-
°rtippai. Nunap inuii piniartut aali-
sartut sulisartullu amerlaqisut uki-
umut 70.000 kr-nit sinnernagit a-
n'ngaasarsisarput, inuillu tamakku
amerlanersaat aappaqartarmata i-
laqutariippassuussapput akileraa-
rutinut akiliissaartussat. Naak qu-
larutissaanngitsumik aamma taak-
kunani nunap asasap ineriartorti-
taanerani amerlasuut peqataaju-
massagaluartut.
Ilanngaatip 35.000 kr-nut qaffat-
sitaanerata annerpaamik eqqugas-
sai tassaanerussapput kommunet;
pingaartumik isorliunerusuniittut.
Taakkunani namminersorneruler-
simanerup ullui ungavassapput, ul-
lullu nunasiaanerup ulluinut eq-
qaanartut uteqqissallutik. Kommu-
nenilu ikkunani taamaallaat anner-
mik naligiissaarutit inuit aningaa-
sarsiaqarnerusuinnaat akileraaru-
taasigut pissarsiarineqarsimasut ta-
piissutitut tunniunneqartartussat
utaqqisaalissallutik. Taamaalis-
sappat nunatsinni kommunet arlal-
lit taakkunani innuttaasut kommu-
nenit pisuunerusuniit nunasiatut i-
laatigut isigineqalissapput. Taman-
na nunap inuiinut ineriartornermi-
lu peqataajumagaluartunut nuan-
nissanngeqaaq, inuiattullu ineriar-
tortitseqataajumanermik pisinnaa-
titaanermiliu piiaaffigineqartunut
misigisimanassaaq.
Aammattaaq ilanngaatip qaffat-
sitaanerata annertuumik eqqugas-
saraat inuit nammersortuullutik i-
ngerlatsisut. Taakku annertuneru-
sumik akileraartitaalernermikkut
ingerlataminnik ingerlatsiniarnerat
ajornartorsiortinneqarnerulissaaq.
Tamannalu kinguneqassaaq sulli-
viit pioreersut annertusarnissaasa
nutaanillu pilersitsiniarnerit anni-
kinnerulersitaanerannik. Taamaa-
liorneq suliffissaqartitaanissap an-
nertusarniarneqarneranut akerliul-
luinnarpoq.
Inuttut nammaqatigiittariaqar-
pugut, aningaasarsiaqqortugutta,
aningaasarsiakikkuttaluunniit. Ta-
matta nunannguatta ineriartorti-
taanerani minnerpaannguakkul-
luunniit peqataasariaqarpugut.
KRYOLITSELSKABET ØRESUND
A/S
KØBENHAVN
Qaa inuusuttugut!
Sooq-una oqartartut pikkorlior-
tuartut uaguusugut oqaatsivut eq-
qartorneqartillugit? Taama oqar-
tarneq eqqortuua? Aap, ilumoor-
poq — ajoraluartumik. Taamanna
oqariartaaseq tusaraangatsigu qa-
noq uagutsinnut sunniuttarpa? An-
nerisarparput? Imaluunniit tusaa-
tissatut tigusarnerparput? Ajora-
luaqaaq amerlaqisut tusaatissaan-
nartut tigusassappassuk, sumigin-
naallutillu soqutiginngitsutut ittas-
sappassuk. Naak akerlianik amer-
laqisugut qamuuna annerisaripput.
Taama oqartarneq ilumoormat as-
sortugassaannaananilu — ullutsin-
ni oqaatsivut uagutsinnit annin-
neqaraangamik taama kimeqartar-
nerat.
Ullutsinni immitsinnut piumasa-
qarfigisariaqarpugut oqaatsivut si-
unissami patajaannerusumik siu-
nissaqartissagutsigit? Immitsinnut
piumaffigeqatigiittariaqarpugut.
Qanorli? Naammassinnaanngilaq
paasinarluinnarmik oqalussinnaa-
neq. Puigornatiguli oqaatsit ataa-
siakkaat qanga siulitta oqaluttar-
nerminnit annittagaat.
Aammali imaaginnassanngilaq
tassanngaannaq taama oqarniarlu-
talu anguniagaq angugipput.
Maannamiit piareersalereerta, siu-
nissap takutikkumaarpaa qanoq i-
lungersorsimatiginersugut! Siunis-
sarli utaqqinagu immitsinnut piu-
maffigigutta isumalluarfigineru-
sinnaavarput — oqaatsitta tungaa-
sigut anguniagaq sunaluunniit a-
ngujumagaanni ilungersorluni aat-
saat anguneqarsinnaavoq. »Qaa
inuusuttoq-aa piareersimagit, pe-
qataaniarit..«
Eqqaanngitsorsinnaanngilara
qangali toqqissisimanarinagu ilor-
miora oqaatsivut eqqartorneqartil-
lugit amigaatigisutut misigisartaga-
ra: Inersimasortavut! Mamaatta-
qaaq eqqarsarnanngitsoortaranilu
(uanga nammineq isumaga naaper-
torlugu). Inersimasortavut amerla-
qisut oqaatsinnik atuinerluttut tu-
sartuartarlugit — aali samani uane-
ralannguarlu erinnamut taallalius-
salluta piukkuteqigaatigut. Inersi-
masut atuinerluttut eqqarsaatigisa-
riaqalinnginnerpavut, kalaallisut
oqaatsivut siunissami isumalluar-
narnerusinnaasumik siunissaqar-
tissagutsigit?
Oqaatsivut pillugit taallarpassuit
maannamut pigaavut. kalaallisut
oqaatsitta erlinnassusiannik, pi-
ngaaruteqassusiannik inuiannut
kalaaliusunut imaqartunik oqariar-
tuuteqartunik. Allaaserisannut tul-
luartillugit taallat marluk versii ti-
gulaariffigissavakka. Taakku alla-
gassakka atuagassiaarannguami
»Kalaallisut oqaatsivut« 1979-imi
saqqummersissimasami atuarne-
qarsinnaapput. Siulleq Ane Lyngep
taalliaani oqaatsivut-mit tigusaa-
voq; Kingullerlu Amandus Petrus-
sen-ip taalliaanit »Inugtut oqautsi-
ka«-mit issuagaalluni.
»Kalaaleq oqaatsitit puigornagit
pingaartittuaannarigit
nunatta inuisa ilisarnaatigaat
siunissap atorfissaqartissavai«.
»Inuttut oqaatsikka itsarsuarli
oqaasiulersut kalaallit oqaanni
ataavartuarlik,
tusarsaajuarlik!
Nakuussutitut pigisaalit nunanni«.
Qaa inuusuttugut oqaatsivut siu-
nissami isumalluarnarnerusumik
— uagullu oqaatsitta tungaasigut i-
sumalluarnerorusukkutta ilunger-
sorta. Inersimasortavut ingialloqa-
tigisigit malersorluarlugillu uagut-
sinnut tunisilluarsinnaasut! Oqaat-
sivut kalaallit oqaanni atajuassap-
pata uagut neqitaasariaqarnerput
eqqaamallugu — kingulissavullu.
Naasup sikkersinniakkap sorlaa
naalluarneroqqullugu — uagut nu-
natta siunissarippatigut aamma o-
qaatsivut siunissaqartittariaqarpa-
vut.
18-inik ukiulik.
\ SANAARTORNERMITAARSIGASSARSISARFIK GRØNLANDS KREDITFORENING
Advokat Henrik Hey
Skibshavnsvej 32
Box 419
3900 Nuuk
Telefon 2 12 52
- Vi skaffer penge til huse.
Ny bil..?
Vi leverer allé
kendte bilmærker
* Fragtfri levering KGH af din splinternye bil.
* Billigste priser - indhent tilbud.
- også biler på grænseplader leveret overalt i Danmark.
Tilbagekøb ved udrejse.
ii
KUBICKI
Karolineiundsvej 1
9000 Aalborg
Telefon
AUTOMOBILER !".!!!£»