Atuagagdliutit - 29.10.1986, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 44 1986
GRØNLANDSPOSTEN
Oqallinneq • Debat
Kiap kikkut uukapaatippai?
J.F. Aningaasartuutissat pillugit inatsisissamik siunnersuutip si-
ullermeerluni oqaluuserineqarnissaa qilanaarineqarsimavoq, ta-
matumaniakineqartussaammatnaalakkersuisutqanoqmatussu-
tissaqartinniarneraat1987-imiamigartoorutissat131 mio. kruuni-
usut. Akissuteqartoqanngilarli. Ammaalluni oqallinneq sivisoqi-
soq uernarnaqisorlu nanginneqaannarpoq, suli aamma taama
sivisutigisumik avanngunartigisumillu oqallinniarsarisoqaraluar-
luni, ilaatigut quianaannavissumik. Oqallinneq naammat puit-
suunganaqaaq imalu eqqarsarnarkini: Kiaana kikkut uukapaatik-
kai?
Naalakkersuisut tungaannit sipaarutissanik tusagatuaasoq
tassanalunaarutsipaaarutissanutsiunnersuutit50-itpiukkooruti-
gineqarnerannik aamma ilimanarsinnaaneranik imigassattupaal-
lu akitsuutaasa qaffannissaannik. Siunnersuutissalli tamakku
toqqorneqassappunngooq aappassaaneerinissamut.
IA kisimi erseqqissunik siunnersuuteqartortaavoq kissaateqa-
rami akitsuusiinissamik biilinut, nioqqutissanut pisariaqavinngit-
sunutnerissassallutikisittakkatilaannuttunngatillugu. lA-paam-
ma marloriarluni taavaa eqqarsaatitsialattuttakorluukki, tassalu
aningaasaqqortunerusut akileraarnerusalernissaat. Siumukkor-
miunilli akineqaannarput aningaasartuutissanik inatsissaq oqalli-
sigineqartoq , akileraartarnermik inatsit pinnani.
Otto Steenholdtip parteeqataasalu tulluussutiginngilluinnar-
paatakerlerisatiknalunaarmata sipaarutissaniksiunnersuuteqar-
toqarsimanngimmatpissutaasoq naalakkersuisut kissaateqarne-
rat Atåssutip aamma sipaarutissatut kissaatigisaminik saqqum-
miussinissaa aningaasartuutissanik udvalgimi, inatsisissap aap-
passaaneerneqarnissaasioqquIlugu.Tamannali Atåssutikkormi-
ut qujarutinngilluinnarpaat nalunaarlutillu siunnersuuteqarsi-
mannginneq sumiginnaanerusoq inatsisartullu qanoq periuse-
qarnissaannik malittarisassanik unioqqutitsisinerusoq.
Ajoqaaq aningaasartuutissat pillugit aatsaat taama suliarillua-
gaatigisumik siunnersuusiaq — atugassaarsuit pingasut, nuan-
naraluginaasittaaneqartalersut Kalaallit Nunaanni eqqaanilu te-
lefonnillitallattorsimaffiannik — akissuteqanngimmatsukkutsi-
paaruteqartoqarsinnaaneranik. Illua'tungiliuttutkisimikpin-
natik aammali qinersisartorpassuit partiinit pingasuneersut
uukapaatinneqarput imaannaanngitsumik.
Kukkuluttorneq tamanna naalakkersuisut ilinniutigisaria-
qarpaat, kingornamullu eqqaamasariaqarlugu sipaarniutis-
sat tamatigut tutsiuttarnissaat aningaasartuutissanik inatsi-
sissap siullermeerneqarnera peqatigalugu.
I
Hvem snød hvem?
J.F. Man havde set frem til førstebehandlingen af finansloven,
der skulle give svar på, hvordan landsstyret ville klare det bud-
getterede underskud på 131 mio. kr. for 1987. Men der kom intet
svar. Den meget langstrakte og søvdyssende åbningsdebat blev
bare efterfulgt af en så lang og kedelig snak frem og tilbage, som
ind imellem udartede sig til ren farce. Man var rundt på gulvet, da
debatten efter en afstemning var slut, og man tænkte ved sig
selv: Hvem snød hvem?
Det eneste, man fra landsstyrets side fik at vide om bespa-
relser, var oplysningen om, at der var 50 forskellige forslag un-
der opsejling, blandt andet mulig forhøjelse på afgifterne på spi-
ritus og tobak. Men forslagene skulle gemmes til anden behand-
ling.
IA var alene om at fremkomme med konkrete besparelses-
forslag og ønskede afgifter på biler, luksusvarer og importerede
madvarer. IA nævnte også et.par gange sin kæphest, indførel-
se af progressiv beskatning. Men samarbejdspartneren svare-
de bare, at det var finansloven og ikke skatteloven, der var til de-
bat.
Otto Steenholdt og hans partikammerater var slet ikke smig-
rede over modpartens forsikring om, at årsagen til de manglende
forslag var landsstyrets ønske om, at også Atåssut fik mulighed
for at fremkomme med sine besparelsesønsker i finansudvalget,
hvor disse ting skulle gennemgås inden anden behandlingen af
lovforslaget. Men Atåssut godtog ikke en sådan argumentation
og betegnede de manglende forslag som en forsømmelse og
brud på tingets forretningsorden.
Det var synd og skam, at førstebehandlingen af den hidtil
bedst gennemarbejdede finanslov — et digert værk på to
tykke bind, populært kaldet, telefonbogen for Grønland og
omegn ikke gav svaret på besparelsesforslagene. Det var
ikke alene oppositionen, men også de mange vælgere fra de
tre partier, der blev snydt grueligt.
Landsstyret må tage ved lære af den fadæse og for frem-
tiden sørge for, at besparelsesforslagene altid foreligger til
førstebehandlingen af finansloven.
I
GTO sumut atussagatsigu?
All.: Nikolaj Heinrich
Nunarput 1979-imi namminersornerulersikkatsigu siunertat pingaarnerpaat ilagaat
suut ingerlatsiviit nunatsinnit namminermit tigujartuaarneqarnissaat, imaanngitsoq
suut tamarmik Namminersornerullutik Oqartussat ataannut katersorneqassasut
Ingerlatsiviit assigiinngitsut ilaati-
gut nunatta inuinut sanilliullugit
aningaasartaqarpallaarsorinartut
qallunaat nunaata ukiuni nunatsin-
nut ineriartorfigititamini atorsi-
mannguatsiarpai. Tamakkulu ila-
gaat GTO.
GTO ukiuni atuuffigisamini si-
paarfiunngiusartumik nunatsinni
ineriartortitsisimavoq, taama ineri-
artortitsinermi nunap nammineq
aningaasatigut nappassinnaasai eq-
qarsaatigineqarsimanngillat. Nuna
teknikkikkut inerissarneqarsima-
voq nunat allat aningaasarsiornik-
kut siuarsimasorsuit ilaaginnarlu-
git, taama ineriartortitsineq ima
annertutigilersimavoq suliffeqar-
fik inuiannguanut 50 tusintiusunut
taamaatiinnarlugu malugineqar-
tussaassalluni.
Inuiaqatigiit kikkuugutta tamat-
ta soqutigisariaqagarput tassaasa-
riaqarpoq ulluinnarni inuunitsinni
artorsigata ingerlanissarput. Ajo-
raluartumilli ullumikkut naalak-
kersugaanerput taama isikkoqan-
ngilaq. Naalakkersuisutta suut ta-
maasa nerrivimmi ataannut inissik-
kumavaat innuttaasut kaasarfiisa i-
maat annertuppata annikippata-
luunniit apeqqutaatinnagu. Uffa
taakkuusut nunap karsianik im-
mersuinerat qanoq isikkoqarner-
soq misissoqqaarlugu aatsaat taku-
neqarsinnaappat tigusassat ilumut
sapissanngikkaat taama isummer-
tariaqartarluarlutik.
Isumaqarpunga ullumikkut nu-
natta karsiata imaqartinniarnera
ima isikkoqartillugu sunik anner-
tuunik tigooqqaaniaannarneq mia-
nersuaalliornerulluinnartoq. Taa-
maammat GTO aalanngaat tiguna-
gu GTO-p iluani ingerlatat assigiin-
ngitsut siammartitertariaqarput.
Amutsiviit, biilileriffiit, atortus-
saarniarfiit, ingerlatallu allat nam-
minersorlutik ingerlatsisunut neqe-
roorutigineqartariaqarput, innaal-
lagissiorfiit kommunet tigusariqar-
paat, amigartoorfiunngitsumillu
ingerlanissaat aaqqillugu. Nunat-
sinni aatsitassanik misissuinerit
naalagaaffeqatigiinneq ingerlatil-
lugu qallunaat nunaata ingerlak-
kallartariaqarpaa. Sinneralu nalu-
naarasuartaateqarnermut tunnga-
soq tassatuaasariaqarpoq Nammi-
nersornerullutik Oqartussat ataa-
nut inissitassaq.
Inuiaqatigiit ullumikkut nam-
massinnaasagut eqqarsaatigalugit
pooq tamaat nammanneq artorut-
sigu taava arlalinnut siammartaria-
qarparput.
Kapitel II-kkoortumik
illuliortarnerit
ammaateqqinneqarlik
Siumup Diskobugtimi suleqatigiiffianit oqaaseqaat
Siumup Diskobugtimi suleqatigiif-
fiata 7. oktober 1986 Ilulissani a-
taatsimiittup eqqartorsimasaasa i-
lagaat illoqarberup GTO-llu 1987-
imi januarip aallaqqaataaniit tigu-
neqarnissaat.
Tassunga tunngatillugu eqqaaju-
mavarput kap. II-kkoortumik illu-
liortarnerit naalagaaffiup illoqar-
finni suliffissuaqarfiusuni taamaa-
tissimasaraluisa illoqarfinni nuna-
qarfinnilu tamani ammaateqqinne-
qartariaqarnerat, eqqortuusori-
nanngimmat pineqartuni akissarsi-
akinnerusut aatsaat aningaasarpas-
suarnik katerseqqaarlutik nammin-
neq pigisaminnik illutaarsinnaane-
rat, amerlanertigullu kinguneqar-
tarluni inissianut akisoqisunut in-
nersuunneqartarneq.
Ilanngullugu nammineerluni il-
luliortarnerup annertusarnissaa i-
sumaqatigaarput, akissarsiat an-
nertussusiat killilerlugu nammineq
illuliornissamut erniarititassanik
qulakkeerinikkut, tassami pissusis-
samisoortutut isiginnginnatsigu a-
kissarsiaqqortunerit akissarsiakin-
nerillu ernialiunneqartartutigut as-
sigiimmik atukkerneqartarnerat.
Naalagaaffiup illoqarnermik i-
ngerlatsinerani illunut akiitsorine-
qartorpassuit tigusinermi naalak-
kersuinikkut sapinngisamik piaar-
tumik millisaaffigineqarnissaat a-
merliartunnginnissaallu sulissutigi-
neqartariaqarpoq, tamanna nunat-
ta aningaasaqarniarneranut pi-
ngaaruteqarluinnartussaammat.
Kommunellu imminnut qanittut a-
kiitsut akilersinniarnerannut tun-
ngasunik suleqatigiinnissaat kis-
saatiginarluinnartipparput.
Ilanngullugu taperserusuppar-
put inuutissarsiutitigut ineriartor-
titsinissamut pilersaarummut illuli-
ortiterneq ataqatigiissinneqarluni
ingerlanneqassappat. Taamami a-
taqatigiissitsineqanngippat kissaa-
tiginanngitsumik inunnik eqitertit-
sineq isumaginninnikkut aningaa-
sartuutissanik amerlanerusunik
kinguneqartussaq pilersinneqarsin-
naammat.
Nunaqavissut sapinngisamik su-
lisorineqarnerulernissaat ilinniar-
Tusarnaartilluni isumalioqqajaa-
narpoq uagut oqaatsinik allanerta-
nik ilisimaqarnerusugut pineqartu-
gut. Puigussanngilarpulli aamma
meerartaqaratta — taakkuuppullu
siunissami oqaatsitsinnik attas-
siuartussat.
TV ullukkut tallimanut amma-
raanni allat takussaaneq ajorput ki-
sianni tassa nunanit allaneersut aal-
lakaatitassiat, meeqqat ajornartor-
siortut, oqaatsit allaanerusut ator-
lugit oqaluttut imaluunniit piuma-
umasaraarput attartornermut inat-
sisissatulli pingaartigisoq suliariu-
mannittussarsiuussisarnermut i-
natsisiliornissaq, tassani aamma
pinngitsoortinniarlugu sanaartor-
nikkut akigititat pisariaqanngitsu-
mik qaffakkiartupiloornissaat.
Pingaarluinnartututtaaq isigaar-
put illoqarniarnerup tiguniarnerani
Namminersornerullutik Oqartus-
sat piareersarneranni kommunet
kattuffimmikkut ilaatinneqarnis-
saat, tassami kommunet taak-
kuummata siunissami aamma illo-
qarnermut pissutsinik qanimut a-
qutsisussat.
Diskobugtimi Siumup
Suleqatigiiffia sinnerlugu
Hans Iversen,
Thorkild Nielsen,
Themothæus Frederiksen.
saannarmik pissusilersorlutik taku-
titsisut. Tamakku meeqqanut taku-
tissallugit tulluarsorinngilakka, pi-
umasarisariaqalerpoq kalaallit
meerartavut isumagineqarneruler-
nissaat.
Eqqarsaatigigaanni nunatsinni
meeqqat ukioqanngitsuniit qulit ti-
killugit ukiullit 70 procentii kalaa-
liusut sinnerilu qallunaatut oqaase-
qartuusut sooq taava TV-kkut aal-
lakaatitassiat taamatut aaqqis-
suunneqassappat, uffali kalaallit
meerartaat amerlanerusut.
TV-kkut isiginnaa-
gassiat meeqqanut
tulluarsorinngilakka
All.: Hans Eliassen, Nanortalik
Kalaallisut oqaatsivut pillugit radiokkut oqallittut
tusarnaartuartapagut