Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 29.10.1986, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 29.10.1986, Blaðsíða 11
NR. 44 1986 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 11 Oqallinneq • Debat Kapisilinniartarnermi angallatit 26 fodinik killeqalerlik! tøikisumik angallateqarluni kapisi- linniarneq ilungcrsunartorujussuu- voq. Tassa imaakkami kommunek- kuutaartuni angallatit 30 fodinik angissusillit ilanngunneqarneri raa- lunnartorujussuugami. Tassami ulluni 12-ni taamaallaat ntaani Paamiuni kapisillit piniarne- Qarput, ilannguimi aatsaat kapisi- linnik marloraartut unitsinneqar- Put. Taamaalilluni mikisunik an- gallatillit pissaqarfigisimanngilaat. Aperisariaqarpoq suna tunngavi- galugu kapisilinniarnerit kommu- nekkuutaartut pilersinneqarsima- nersut, tassami assigiinnarmagu ta- manut ammaanneqarnissaq, pin- gaartumik anorlersillugu angallatit annerusut atortorissaarnerusullu unnuaqaratik pisaqarniarsinnaam- mata. Aalisartut mikisunik angal- latillit kingumut kissaatiginiartigu angallatit 26 fodinik killeqalerseq- qullugit. Taperserneqarnissannillu kissaateqarlunga. mikisumik angallatilik TV’s børneudsendelser er ikke for * grønlanske børn Af Hans Eliassen, Nanortalik I de sidste måneder har vi konstant hørt debatudsendelser om vores grønlandske modersmål Og man skal tro, at det er os, der mere eller mindre behersker frem- medsprog, der er emnet for deba- tudsendelserne. Men her må vi en- delig ikke glemme, at der er børn mellem os — børn, som skal videre- tøre vores sprog. Når vi lukker op for »Kassen« (i TV) kl. 17.00, ser vi kun børneud- sendelser på fremmedsprog, om børns problemer i andre folkeslag eller vildt gestikulerende folk, der agerer børn. Jeg mener sandelig ikke, det er noget at vise grønland- ske børn, og mener således, at det er på tide at fremsætte krav om, at man skal tænke mere på vore grøn- landske børn. Ikke mindst udfra den kendsger- ning, at 70 procent af børn mellem 0 — 10 år er grønlandsksprogede, hvor resten har det danske aom mo- dersmål. Er der mening i at videre- føre sådan et mediepolitik, når der er flest grønlandske børn? Qungujulasuusaarpunga illartuusaarpunga aliasuttuusaarpunga nakerisaqanngitsuusaarpunga ilikkagaqartuusaarpunga malinnaasuusaarpunga soqutiginnittuusaarpunga akuerinnittuusaarpunga tusarnaartuusaarpunga paasinnittuusaarpunga paatsoortuusaarpunga Paasisaqarpungali! Kisimiikkusullunga Imminut nanerusuppunga! Qatsullugit sarsuatitakka Qatsullugit inoqatikka! Qatsullugit avatangiisikka Qatsullugit kiinarpakka! Qatsutinngilarali inuunera.. Oqaluinnarneq sulinertaqanngitsoq Ullutsinni imigassartupilunnermik akiuiniartut aviisii atuarlugit isumassarsinartarput, tamakkunatigummi iluarsisariallit iluarsillaqqunaraluaqisut eqqartorneqartarmata All.: Samuel Hard Ullutsinni inuit naalakkersuinermi qinikkagut imigassaq pillugu isum- mertarnermikkut nutaalerisutut nuannarineqalernissamik angunia- gaqarnerusutut suliniarput, taman- nalu piviusorsiortumik akiuiniar- neq immaqa nuannarineerunnissa- mik kinguneqarsinnaasoq akisus- saassuseqarpasinngeqisumik qi- marratigiinnartarlugu. Politikkilu taamaattoq oqaluinnarninngortar- poq suliniutinik piviusunik ila- qanngitsoq. Naalakkersuinermi qullersaasut pingaartillugit marluk oqaatigisar- paat: tassa imigassap akitsuutaasi- gut isertitat inunnik ajornartorsiu- teqalersimasunik ikiuiniarnermut qaammarsaanerlu aqqutigalugu paasisitsiniaanermut atorneqassa- sut. Ilami ullutsinni imigassamik aki- uiniarluni paasisitsiniaaneq ima an- nikitsigaaq innuttaasut akornanni imigassap atornerlunneqarnermi- gut kingunipilugisinnaasaanik ilisi- masariaqaraluartunik inuit paasi- tinniassallugit aningaasassaqartin- neqassanatik. Aammattaaq ukiut tamaasa aki- leraartartut akilertarpaat imigassa- mut piseqqusaarusiornermut ussas- saarusiornermullu imerniartarfili- ortiternermullu aningaasarpassuit atorneqartartut. Imigassamut aki- uiniarnissamut aningaasaliissutinit amerlanerungaartut. Ullutsinni i- nuit imigassamut akiuiniartut imi- gassamut naaggaartornissaq piin- narlugu suliniartunik pasillerne- qartuarput. Naak inuit tamakkuu- galuartut imigassartupilunnerup inuit akornanni aseruutaanerata angissusianik ilisimasaqarnertik tunngavigalugu imigassamut akiui- niarnermi suleqataalersimagaluar- tut. Tamanna pillugu imernaveer- saartut tungaannit kissaatiginartu- tut saqqummiunneqartarpoq inuit kiffaanngissuseqarlutik imminnul- lu ajunnginnerusussaq pillugu i- mernaveersaartunngorsimasut i- nooqatigiit tungaannit ullumikkor- nit ajunnginnerusumik isummerfi- gineqartalernissaat. Ullutsinni ilisimaneqalersima- voq peqqinnissaq pillugu qulersa- qarfiit silarsuaq tamakkerlugu peq- qinnissamut suliniaqatigiiffissuaq WHO qullersaralugu ukioq 2000 kikkut tamarmik peqqissuunissaat oqaasiinnaralugu suleqatigiilersi- mammata. Tamatumunngalu ata- sumik imernaveersaartut tungaan- nit apeqqut una apeqqutigiumane- qarpoq: imigassap napparsimaler- sitai ukiup 2000-p tungaanut qanoq iliorfigineqassappat? Ataguli uki- oq 2000 imigassamik atornerluisue- russimassooq oqaasiinnaralugu su- leqatigiilerluta misileriartigu? Sulinngiffeqarnermi ani- ngaasarsiat ilanngaafft- gineqartannginnissaat inatsisiliuunneqarli! All.: Maniitsumi sulisut sinniisaat Sulin ngiffeqarnerm i an ingaasrsiat tunniunneqaleraangata tamatigut pissaqartoq akiligassaqarpat akiligassaanut matusissutigitinneqartarnerisa iluarinanngissusia Maniitsumi SIP-p sinniisunik ataatsimiisitsinerani eqqartorneqartut ilagaat Oktoberip arfernani ukioq manna Maniitsumi SIP-p pisarnini malil- lugu sinniisunik ataatsimiisitsiner- mini oqaluuserisaasa ilagaat su- linngiffeqarnermi aningaasarsia- nik pisussap akiligassaqarnera pis- sutigalugu ilanngaaffigineqartar- nerata iluarinanngissusia. Taman- na sakkortuumik oqaluuserineqa- reermat isumaqatigiissutigineqar- Ikinngut — seqineq-aa Taall.: NN Seqineq-aa inuulluarna, tassa maanna tarrikkumma nueqqissanerpinga kingumut qaamanermik tuneqqillunga? Tarniga ukiap nillerteriiligaa anniartoq qaqugu pilluarnermik tuneqqissaviuk? Tarrilivinnerit ilukkut kiserliungaarnermik tunivaanga maani ikkama qimagaasutut misigalunga, nueqqissanerpinga pilluarnermik maqaasisannik tuneqqillunga? Seqineq-aa utaqqivakkit kingumut nueqqinnissat neriuuteqarfigigakku aalajaannerit nalunngikkiga. poq SIK-p isumaqatiginninniartar- tuinut, tusagassiuutinut aammalu qulliunerusunut allagaqartoqarnis- saa makku tunngavigalugit: Sulisoq sulinngiffeqarniarluni pilersaaruteqareertarpoq sulinngif- fini sumut atorniarnerlugu, sulinn- giffeqarnissaminilu aningaasarsi- assani taakku atorniarlugit naat- sorsuutigereertarlugu, piffissarli nalleraangat aalleraluarluni oqarfi- gineqartarpoq pissarsiassaralui ta- marluinnaasa akiligassaanut nak- kartinneqarsimasut, tamannalu a- kuersaaginnarsinnaajunnaarpar- put. Matumuunalu sulisut sinniisai, i- laasortat susassaqartullu allat qin- nuigiumavagut ajornartorsiutip qaangerneqarnissaanut angusaqar- niarnitsinni tapersersoqqulluta. Tamannalu qinikkanut suliassissu- tigaarput sulinngiffeqarnermi a- ningaasarsiaasartut ilanngaaffigi- neqaratik inuttassaannut tunniun- neqartarnissaasa inatsisiliornikkut illersugaalernissaa isumageqqullu- gu. lOEillLILER TIL VORE UDENBYS KUNDER HAR DU FÅET BRILLER HOS OS, ELLER GENNEM OPTIK KEREN PÅ SYGEHUSET I DIN HJEMBY. ELLER HAR DU SELVEN RECEPT. SÅ RING TIL OS, OG VI KLA- RER RESTEN PR. TELEFON. /#T\ I IS4 Ji ll I nuummi isaruaarniarfik godthab brillecenter ^synoptikas GRØNLANDSPOSTEN er bladet, hvori Deres an- nonce virker bedst og hurtigst

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.