Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 25.11.1987, Qupperneq 9

Atuagagdliutit - 25.11.1987, Qupperneq 9
Atuisoq Avanersuup nunaqarfii: Qerisut aj ornar t orsiut aapput Peqqinnissakkut nakkutilliisut piumasaqaataat pissutaallutik nunaqarfiit qerititanik pilersorniarnerat ajornartorsiutaavoq — pingaartumik piniagassaalatsinermi Avanersuup kommuneani nunaqarfiit annersaanni Savissivimmi innuttaasut niuerner- mut angallannermullu naalakkersuisup JosefMotzfeldtip, Inatsisartuni ilaasortap Uu- saqqak Qujaakitsup borgmesterullu Qaaqqutsiaq Nielsenip ataatsimeeqatiginissaan- nut soqutiginnillutik aggialluarput. (Foto: Josef Motzfeldt) Befolkningen i Savissivik, den største bygd i Avanersuup kommunea, mødte talrigt op til modet med landsstyremedlemmet for Handel- og Trafik Josef Motzfeldt, Landstings- medlem Uusaqqak Qujaakitsoq og Borgmester Qaaqqutsiaq Nielsen. Qaanaami niuertoq: Piniagassat apeqqutaasaqaat Ukiuni piniarfigissuni nioqqutissat sinneqartaqaat piniagassaalatsiffinnilu nunguttarlutik Qerisut qerititsiveqanngitsumi Naak 40-nik issikkaluartoq nioqqutissa- nik qerisunik tuniniaaqqusaannginneq immaqa paasiuminaassinnaavoq. Kisian- nili pissutsit taamaapput Avanersuup nu- naqarfiini. Taakku arlaannaalluunniit nu- naqarfimmut tamarmut atuuttumik in- naallagissiorfeqanngilaq, taamaammallu aamma qerititsiveqarani. Pisiniarfiillu in- naallagissamik nukissiorfeqanngitsut qe- risunik tuniniaasinnaatitaanngillat. Peqqinnissamik nakkutilliisut piuma- saat tamatumunnga tunngaviuvoq. Ava- nersuulli pigisaani nakorsaaneq Jeppe Bohm isumaqarpoq inerteqqut tamanna KNI-mit unioqqutinneqartartoq. Oqalut- tuarpoq Siorapalummut nakorsiartitsiar- tornermini naammattoorsimallugu kuk- kukuuaqqat aalisakkallu pisoqaavallaar- tut pisiniarfiup naqqanut iliinnarlugit tu- niniarneqartut. Nioqqutissat taakkorpi- aat Qaanaap pisiniarfianiit kasiiligas- sanngorteqqammersimavai. Ilanngullu- guttaaq oqaatigaa Qaanaami pisiniarfiup nioqqutissat qerisut pisoqaavallaartut tu- niniaqqaartarai uffa nutaanik tikisitseree- raluarluni. Killissaat nakkutiginerulerpaat Nunatta avannaani silaannaap panerluni- lu nillertuunerata nioqqutissat atasin- naassusiannut qanoq sunniuteqarnera misissuinertigut uppernarsaatissaqan- ngilaq. Eqqoriarneqartarporli nioqqutis- sat panertut, soorlu qajuusat, issingigas- sat assigisaallu nioqqutissiortup tunine- qarnissaannut killiliussaanit sivisuneru- sumik atasinnaasut. Eqqoriaaneq taman- na tunngavigalugu niuertut isumaqarput nioqqutissat killissaasa qaangerneqarsin- naanerat illersorneqarsinnaasoq. Pisisartulli allatut isumaqarput. Ataat- simut isigalugu pisisartut ukiuni kingul- lerni nioqqutissat tunineqarnissaannut killissarititanik nakkutiginninnerulersi- mapput. Pisisartut sinniisaat, pisiniarfe- qarnermut ataatsimiititaliat inuillu ataa- siakkaat pisinnaatitaaffitik tunngaviga- lugit akisussaasunut. saaffiginnittalersi- mapput, ilaatigut nioqqutissat tunineqar- nissaannut killigititat qaangiussimanerat pillugu. Tamannalu aamma nunaqarfinni Atuisup tikeraagaani ileqquuvoq. Pisisar- tut piumasaat eqquutsinniarlugu pitsaa- nerusumillu sullinneqarnissaat anguniar- ruunit 25 millionit nalinginut nioqqutis- saatiminik pisoqqanik kasiiliisimavoq. Taamaakkaluartoq nunaqarfinni nioq- qutissat ilaatigut ukiut arlerlugit pisoqaa- vallaartut suli naammattuugassaapput. Tamatuma avataatigut nioqqutissat pisa- riaqavissut allaat ukiuunerani amigaataa- sarput, pingaartumik Upernaviup nuna- qarfii eqqarsaatigalugit. Taakkunanilu ni- uertorutsit nioqqutissat pisoqaavallaaler- simasulluunniitkasiilersinnaasanngilaat allanik pissaqannginnertik pissutigalugu. Misissuinissaq amigaataavoq KNI-p pisortaa Flemming Bolø isumaqar- poq nioqqutissat peqqinnarunnaarsima- nerat pitsaassutsimikkullu allanngorsi- manerat assigiinngissuteqartoq, taman- nali peqqinnissamik isumaginnittunit up- pernarsarneqartariaqartoq. KNI-p pisortaa Flemming Bolø isuma- qarpoq peqqinnissamik isumaginnittut nioqqutissat qanoq nunatta silaannaani a- tasinnaatiginerat misissuiffigisariaqale- raangat, tamatumuunalu uppernarsarlu- gu pisoqaavallaartunik tuniniaasoqartar- neraanertik. Ilanngullugu oqaatigaa pif- finni ukiukkut sikuusartuni killissanik qaangeereerluni tuniniaasariaqartarneq pinngitsuuvinneqarsinnaanngitsoq. Ta- mannalu pinngitsoorniarlugu nakkutigin- ninneq sukannernerulersinneqarsimavoq, ilaatigut qarasaasiaaqqanik atortoqarluni nioqqutissanik inniminniisinnaalernik- kut. Soorlu Upernaviup nunaqarfiini in- naallagiaqarfiusuni atortorissaarutit taa- maattut atorneqalersimapput ukiaq man- na aallarnerfigalugu, nunaqarfiillu tamak- ku maanna periarfissaqalerput toqqaan- nartumik Danmarkimut nioqqutissanik allatsitsinissaminnut. Atortorissaarutit- taaq quini inissakilliornermut iluaqutaa- sussaapput, piaartumik nioqqutissat pis- sarsiarisarnerisigut pisoqqat katersuuti- innarnissaat pisariaaruppat. Flemming Bolø isumaqarportaaq nioq- qutissat peqqinnarunnaarsimanerat pit- saassutsimikkullu allanngorsimanerat as- sigiinngissuteqartoq. — Pinngitsoorne- qarsinnaanngilaq spegepølsip qalipaataa- ta allanngornissaa, piffissami qerititsi- vimmiinnermini. Peqqinnarunnaarsima- neråli peqqinnissamik isumaginnittunit uppernarsarneqartariaqarpoq misissui- sitsinertigut, Flemming Bolø oqarpoq. Toqqaannartumik allatsitsisarput Avanersuup nunaqarfiisa Upernaviup pigisaanit allaanerussutigaat ukiumut peqqumaatissaminnik toqqaannartumik Danmarkimut allatsitsisaramik. Nuna- qarfiit pineqartut tassa Savissivik, Mo- riusaq Siorapalullu, taakkunani niuerto- rutsit ukiumut tunisimasatik tunngaviga- lugit peqqumaatissaminnik inniminnii- sarput umiarsuarniit prammi atorlugu toqqaannartumik nunaqarfinnut usingi- arneqartartunik. Tamatumunnga pissu- taavoq Qaanaap illoqarfiani naammattu- mik quersuaqannginneq assartuutaasin- naasumillu angallateqannginneq. Taa- maattumik niuertoq Urne Fischer isuma- qarpoq nunaqarfiit pilersorneqarnerannut akisussaaffik niuertorutsiniittoq, taakku tassaammata qanoq annertutigisumik pi- sariaqartitsinermik qanimut nakkutigin- nittut. Oqaatsinili ima taperpai: — Taa- mali avinngarusimatigisumi pilersuine- rup assigiiaarnerusumik ingerlanneqar- nissaanut aporfissat pissutsillu assigiin- ngitsut arlaqarput. Siullermik ukiumut a- taasiaannarluta nioqqutissanik allatsitsi- sinnaavugut nalullugu qanoq annertutigi- sumik tunisaqassanerluta, tamatumani- mi piniagassat qanoq innerat apeqqutaa- juartuuvoq. Ukiuni piniagassarissaarfin- ni nioqqutissat sinneqarpallaartarput, il- luatungaatigulli piniagassaalatsiffiu- gaangat pisariaqarnerpaalluunniit nungu- vissinnaasarlutik. Atuisoq: — Nunaqarfiit pisiniarfii qeri- sunik tuniniaaqqusaanngillat qerititsive- qannginnamik, nakorsalli oqaatigaa peq- qinnissakkut piumasaq tamanna akimor- lugu tuniniaasartusi, ilumoorpa? Urne Fischer: — Naamik, naluneqan- ngitsutut qerisunik tuniniaasoqaqqu- saanngilaq qerititsiveqanngitsuni. Ta- mannalu unioqqutinneq ajorparput. Nu- naqarfimmiulli ataasiakkaat qerisunik qinnuteqarsinnaapput tikiunneranni aa- sassaminnik. Ilaannikkulli tamakku inni- minnigaagaluit aaneqanngitsoortarput, taamalu pisoqaraangat niuertorutsit mis- ilillugit tuniniartarpaat. Qularutiginngi- lara nakorsap oqaluttuaani taama piso- qarsimassasoq. Killissaat malikkuminaapput Ukiumut ataasiaannarluni nioqqutissa- nik tikisitsisaraanni tunisaanissaannut killigeqqusat malikkuminaatsuupput. Urne Fischer nangippoq: — Misilittakka- gut tunngavigalugit nerisassanit tunisas- siat Qallunaat nunaanni pisiniarfinni u- ninnganerminniit sivisunerusumik atasin- naapput. Tamanna silaannaap panerneru- nerullunilu nillerneruneranik pissuteqaru- narpoq, aammalumi ajornakusoorpoq tu- nisassiortup killiliinera malilluinnarlugu ingerlanissaq. Taamaaliorniassagaluarut- tami timmisartukkut pilersorneqarnissar- put pinngitsoorsinnaanngilarput, taman- nalu inuiaqatigiinnut akisuallaassaqaaq. llanngulluguli oqaatigaa nerisassat mia- nernartut, soorlu meeraaqqat nerisassaat, tunineqarnissaannut killissarititaasoq malinneqartussaasoq. Atuisoq: — Aammattaaq oqaatigine- qarpoq qerisut pisoqqat tuniniaqqaarta- risi naak nutaanik tikisitsereeraluarlusi, tamanna ilumoorpa? Urne Fischer: — Qe- risut killissaminnik qaangereersimasut tuniniarneq ajorpagut. Ilumoorporli nioq- qutissat quersuatsinni pigeriikkagut siul- hullugit tuniniartaratsigit. Tamannah isu- maqanngilaq pisoqaavallaartut. Ukiumut ataasiaannarluni peqqumaatissanik tiki- sitsisaraanni aamma naammagisariaqar- poq nioqqutissat siulliullutik tikissimasut siulliullugit tuniniarneqartarnerat, Urne Fischer Qaanaami niuertuusoq naggasii- voq. lugu KNI siorna nuna tamakkerlugu ko- Talittarfeqanngikkaanni nioqqutissatpalammimik nunniunneqartariaqarput. Suliaq pi- sarioqisoq ulloq unnuarlu ingerlanneqartariaqarpoq umiarsuup imaarunnissaata tungaa- nut. Nioqqutissalli Qaanaarmiunut ukiumut naammattutpiniaraanni allatut ajornaqaaq. Når der ikke er kajanlæg må landsætningen af forsyningen ske med et pram. Det er lang- sommeligt og hårdt arbejde, der må udfores døgnet rundt indtil skibet er tomt. Men så skal der også gerne være forsyning nok til befolknignen i Qaanaaq vinteren over.

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.