Atuagagdliutit - 05.04.1989, Blaðsíða 15

Kalaailit Nunaata Imartaa/ Havet om Grønland 15
VALMET

DIESEL
DIESEL
Torsøvej 2 - 8240 Risskov/Århus - Danmark-Tlf. 06213400-Telex 68184 diesel dk-Telefax 06210605
Greenpeacermiut Niaqor-
naniitillutik piniartunik
ataatsimeeqateqarput, pui-
sinniamermullu akerliu-
nermik sulissutiginnittut it-
tuata, Alan Pickaverip, pini-
artut utoqqatsissuteqarfi-
Puisilerngusaanneq
Puisit amiinit qaatiguuliat atorneqaraluttuinnaqqilerput, maannakkorpiarlu
sikumi sikulluunniit sinaavani puisinniartoqartarpoq
Qaammatit kingulliit
marlussuit ingerlane-
ranni Avanaanni seqi-
neq niusanerusaleriar-
torsimavoq. Ilaatigut fe-
bruar! ilanngullugu ka-
perlaBsinnarluni qaam-
maneruaaleriartorsima-
voq. Pin i a rtoq arfiit si-
kuneratigut qajannaat-
sorsuarmik aqquteqaler-
simasut ilaatiguut ullup
unnuallu ingerlanerin-
naanni 20 minutsinik si-
vi tsoriartartumik qaa-
manerusaleriartorsi-
mapput. Maannakkullu
apriliuliinnartoq ullor-
suaq naallugu seqinner-
sartorsuanngoreerput,
si ku qaqqallu apummit
matusimasut qaallorissi-
simaartalerseqalugit.
Inuit ukiuunerani tarra-
juttuinnarni taartuinnar-
miluunniit piniartarsimaga-
luartut seqinnersalernera
nuannaarutigisaqaat.
Ukiuuneranimi piniarsin-
naangaartanngillat, taa-
maaliaat siku ilaatigut isso-
qisoq putulioriarlugu qale-
ralinnut ningittakkersor-
sinnaasarlutik. Aatsaallu
maanna puisittaqqilerput.
Tflntnnnligaflngnmmi puisit
sikup qaanut qaqisarlersar-
put qassimaniarlutik.
Uuttorniartarneq
Taamaaligaangat uuttorni-
artoqarsmnaalersarpoq.
Uuttoq tassaavoq puisi se-
qinnisaarniarluni qassima-
soq - upernaakkut pisassat
siullersaat. Iluliarsuamut
sikkussaasimasunut qaqil-
lutik sumorsuaq qinertar-
put qernertunnguarsiorlu-
tik. Taava qimusserlutik
qernertunnguaq ornittar-
paat, sunaaffamiuna puisit-
siannguaq. Qanilliguniuk
piniartup qimmini unitseri-
arlugit puisi taalutarlugu
qaniUiartuleraraa Qamu-
taasaqarluni taalutarlugu
puisi assuaniit ornittarpaa.
Qimmit ilikkarluarsimasut
nipaqanngilluinnartarput.
Taamatut perorsagaasi-
mapput. Igippat aatsaat
qimmiisa qamutit uniarlu-
git inutsik omissavaat. Ta-
manna suliaavoq pissanga-
nartor kisianni aamma ar-
tomartoq. Piniartoq ullor-
passuami pisaqannitsoor-
sinnaasarpoq.
Sikup sinaavani
Aprilip majillu ingerlane-
ranni piniartut sikup sinaa-
vani piniar talers arput, ta-
mannalu ukiup ingerlanera-
ni piniariaaserisartagaasa
allanngorartuartut ilagiin-
narpaat.
Sikup qaqugukkut nallu-
lersarnera piffimmiit pif-
flmmut assigiinngitsorujus-
suusinnaasarpoq. Uum-
mannap eqqaani - piniarto-
qarflit annersaasa ilaanni -
tamanna pisarpoq aprilip
naaJemerani majilluunniit
aallartisimalernerani.
Tamanna nuiaqomar-
miut, Uummannap kanger-
luata paarpasissuani nqju-
gaqartut, malugeqqaartar-
paat, tassanilu najugaqar-
tut inuit 80-it missaanniit-
tut piniamerinnangaj avim-
mik inuutissarsiuteqaiput.
Allanili najugaqartut sikup
gai. Ajuusaarutiginerarpaa
Newfoundlandip eqqaani
puiseerarniartarnermut
akerliuniameq anguniakkat
akimorlugit kalaailit inersi-
masunik puisinniartame-
rannut sunniuteqapilussi-
mammat. Ajuusaarutigine-
rarpaalu tamanna Greenpe-
acep aallaaqqaatahiilli paa-
sereersimanngimmagu.
Paasinninneq
Ukiuni kingullerni inuit
amerlanerujartuinnartut
paasiartuinnarsimavaat ka-
laailit puiniiartarnerat Ka-
laailit Nunaanni innuttaa-
sunut pingaaruteqarluin-
nartuusoq aammalu min-
nerpaamiUuunniit puisit
nungutaanissaannik kingu-
neqamavianngitsoq.
Ullumikkut puisit amii
atugaajartoqqilerput, neqi-
nillu poortoriigaannarnik
qerititsivinniittunik pisini-
artartunit qjoqusersomeqa-
runnaarput. Puisit amii suli
akikitsuararsuupput, nuna-
nili allani akerliuniartartut
paasiartuinnarpaat puisit
amii allatut ajomartumik
Kalaailit Nunaanni atisari-
neqartariaqartut - pingaar-
tumik piniartunit sikumi si-
kullu sinaavani piniartartu-
nit.
Greenpeacekkormiut aatsaavissuaq puisimlk pilattumik takupput.
Ingen af Greenpeace-folkene ville se på noget i en fangerbygd så dagligdags som flænsningen
af en sæl.
sinaaqalersimanera tusara-
lertortarpaat, taavalu sumit
tamaniit sikup sinaavanut
piniariat tikiussulersarput,
allaat sapaatit akunnerini
arlalinni sikup sinaavaniis-
sinnaasarlutik.
Qamutimik qaavatigut
tuperlutik tuttullu amiinik
qaalersorlutik paarlakaa-
jaallutik pigaartuusarput.
Taamaalinerani unnuami-
luunniit qaamasalersima-
sarpoq. Unnuaaruppoq, kik-
kullu tamarmik palers ima-
nermit qernertuinnanngor-
tarput.
Immap tungaaniit anor-
lertillugu susinnaarpiar-
tanngiliat. Sikup sinaava
igusorsuusarmat umiatsi-
aaqqat, qamutinik usiarlu-
git aggiussimasat immisin-
neq qjomartarput. Nuna-
samertilluguli siku sinaa-
rissilluinnartarpoq, imaris-
sorsuanngorluni aammalu
puiseqalerlunilu qilalugaqa-
lersarluni.
Puiseqartuaannarpoq.
TaarnaalineraniLi qilalukkat
siku sinerlugu ingerlaaler-
sarput. Aallaanniittoqa-
raangat umiatsiaaqqat im-
misippallariarlugit pisat aa-
neqartarput.
Utaqqineq
Utaqqinermi ningittakkat
atorlugit eqalussuarniarto-
qartarpoq. Eqalussuit ne-
qaat panertillugu qimminut
nerukkaatissiarineqartar-
poq.
Piniartut ilaanneeriarlu-
tik Niaqornaliartarput iku-
masartut petruuliussaan-
nik, aallaasit imassaannik
pujortagassaminnilluunniit
pisiamiarlutik. Piniartut
nerisassatik namminneq pi-
saris arpaat, puisillumi tin-
gui nukittomartuullutillu
kiagunnartuupput.
Piniartut ilaat suli qaja-
qarput. Qajaq sikup sinaa-
vanit piniutikkuminarluin-
nartuuvoq. Piniartulli ilaa-
sa atugalersimavaat umiat-
siaaqqat kipparissukullaat,
plastickimit sanaat, qanit-
tumut angallatigis sallugit
ajunngivissut. Pisanut aal-
liutitut atorneqartartut. Pi-
niartulli ilaat ataasiakkaat
aamma umiatsiaarangaatsi-
arsuamik aquuteralalinnik
peqarput. Tam akku avalan-
gaatsiarlutik piniariartar-
put, siku tassanngaannaq
nallulissagaluarpat ajoquti-
gisussaajunnaarlugu. Ajora-
luartumilli akuttunngitsu-
mik tusartarpagut taama-
tut piniarisimasut saavitaa-
simasunngooq, ilaanneeri-
arlutillu piniartut qimmiilu
helikopterimik aasariaqa-
lersarput. Amerlanertigulli
namminneerlutik sikumut
qajaannaatsumut peqqis-
sinn aas arput.
Greenpeace
Nunani tamani pinngortita-
mik uumasunillu illersuini-
aqatigiiffiit misigissutsit
tunngaviginerullugit ukiuni
kingullerni qanoq iliuuse-
qartarnerisigut kalaailit pi-
niartuunermik inuutissar-
siornerat navianartorsior-
tinneqartarsimavoq. Taak-
ku qanoq iliuuseqarnermik-
kut illersorniagaat tassaa-
galuarput puisit piaraat Ka-
laailit Nunaannut ungasis-
sorujussuarmi piniameqar-
tartut, Kalaailit Nunaanni-
mi puisit inersimasut kisi-
mik piniameqartarput,
amerlassusiannullu naaper-
tuuttut kisimik pisarineqar-
tarput.
Europamili USA-milu
akerliuniartartut puisinnia-
riaatsiat assigiixmgitsuune-
rat paasineq ajorpaat, aker-
liuniamertillu aallaqqaa-
taani tamanut sammisip-
paat. Tamatumuunakkut
kalaailit piniar tuunerm ik
inuutissarsiuteqamerat
nungutaangajalluinnarpoq.
Piniartut pisamik amii tu-
nitsivissaaruppaat - naak
tamanna ilaatigut kiserluin-
naat isertitsissutigisarsima-
galuarlugu.
Suliniaqatigiifiiit puisin-
niamermut akerliuniarsi-
masut ilagaat Greenpeace,
Kalaailit Nunaannilu nam-
minersomerullutik oqar-
tussat 1985-imi Greenpeace-
meersunik Uu mannap eq-
qaani N iaqomanukar titsip-
put. Greenpeacermiut
rimut ilaallutik Niaqorna-
nut tikimmata nunaqarfiup
inunngui tamarmik heli-
kopterip miffissaanukaasi-
mapput, allagartarsuamik
Greenpeacep sulineranut
akerliuniutaasunik nassata-
qarluti.
Illoqarfimmiut tamarmik akerliussutsiminnik takutitsiar-
torlutikbeliportimukaasimapput.
Hele byen varmødt op forat demonstrere i heliporten.