Atuagagdliutit - 13.06.1990, Qupperneq 15

NR. 66 1990
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15

Ajugaasoq
ajorsartorlu
PRAHA - Naatsorsuutigine-
qarpoq ajugaasoq Borgerfo-
rum ajorsartullu kristumiut
demokratit Tjekkoslovakia-
mi naalakkersuisunngoqati-
giikkumaartut.
Ilimagineqarprlu maan-
nakkut ministerpræsiden-
tiusup, Marian Calfap, præ-
sident Vaclav Havel naalak-
kersuisunngortitsiniarner-
mi isumaqatiginninniartus-
sanngortikkumaaraa, præ-
sidentip oqaaseqartitaa taa-
ma oqarpoq.
Oqaaseqartitarlu isuma-
qarpoq, Havel sapinngisa-
mik tunngavissaqarluartu-
nik naalakkersuisunngor-
titsisinnaajumalluni isuma-
siorumaarai Borgerforum
slovakiamiullu suleqatigiif-
fiat tassunga assingusoq Of-
fentlighed mod Vold kiisalu
tjekkit kristumiut demokra-
tit suleqatigiiffiat.
Reaganipsuliasua
iluanaaq
WASHINGTON - Isuman-
naallisaanermut tunngasu-
tigut Det Hvide Hus-imi
siunnersortaasimasoq John
Poindexter Washingtonimi
eqqartuussisumit qaamma-
tini arfinilinni parnaarus-
saasussanngortinneqarpoq
Iran-Contra-skandalemut
suleqataasimanini pissuti-
galugit. Viceadmiral tunu-
arsimasoq 53-inik ukiulik
Poindexter eqartuusseqa-
taasartunit aprilimi pisuu-
tinneqaraluarpoq allaat
ukiut 25-it tikillugit parnaa-
russivimmiittussaatitaaler-
luni 1,25 millioner dollari-
nillu akiliisussaatitaalerlu-
ni.
John Poindexter præsi-
dent Ronald Reaganip 1985-
inip naaleraniit 1986-imi no-
vemberip tungaanut siun-
nersortigisimavaa, taama-
nikkullu tassa Iran-Contra-
skandalen ingerlanneqarsi-
mavoq.
Eqqartuusseqataasartut
isumannaallisaanikkut
siunnersortaasimasoq pi-
suutippaat Kongressimut
salluliorsimasutut aamma-
lu umiarsuup usii Hawk-ra-
kettit Israelimiit 1985-imi
Iranimukaanneqarsimasut
pillugit paasissutissanik al-
lanngorteriterisimasutut
aseror ter isimasu tullu.
Poindexter unnerluutigi-
neqaatimi ilaannut tallima-
nut pisuusutut pineqaatis-
sinneqarpoq, parnaarussaa-
nissaali naatsorsoneqartus-
saavoq tigusaaqqaarnera-
niilli aallartittutut, taa-
maattumillu isumannaalli-
saanikkut siunnersortaasi-
masoq ukiup affaa qaangiu-
tiinnarpat anisussaavoq.
Eqqartuussisup akiiliisit-
sissutissat apparterujussu-
arpai pisuutitsissummut 50
dollarikkuutaartuinnann-
gortillugit. Appartitsiner-
mullu peqqutaasutut taane-
qarpoq Poindexterip eqqar-
tuussissuserisunut anin-
gaasartuuterpassuaqareer-
simanera.

{
AALBORGIMISULIFFISSAT PILERINARTUT
Nunanut allanut
nioqquteqanermi
pisortaq
Japan/nnnat kangilliit
ROYAL GREENLAND INTERNATIONALip nunanut kan-
gillernut nioqqutigisartagai maannakkorpiaq ukiumut 250
mio. kronit sinnerlugit naleqartarput. Nunanut allanut nioq-
quteqamermi pisortanngortussap vicedirektøri qullersaralu-
gu akisussaaffigisassarissavaa nioqquteqarnerup taassumap,
maannakkorpiaq pingaartumik kinguppaat nioqqutigalugit in-
gerlanneqartup, ataavartinnissaa annertusarneqamissaalu.
Suliassat suussusiat tunngavigalugu angalangaatsiartarnis-
saq naatsorsuutigineqassaaq.
Suliassat pingaamersaat
• niuemikkut pimoorullugu suliniuterqameq
• niuemerup suliffeqarfissuullu kilisaataataasa
• nioqqutissiomerisa ataqatigiissinnissaat
• niuemermut allaffitta Tokyomiittup aqunnissaa
• kinguppaat nutaat pitsaaassusersiorlugit
misissortarnissaat
• aningaasartuutissanut missingersuusiortarneq,
nalunaarusiortarneq il.il.
• niuemikkut iliuuserineqartunutpeqataasarnissaq
Naatsorsuutigaarput
• niuemikkut piginnaassuseqarluarnissaq
• inuussutissanik nunanut allanut nioqquteqarnerup
tungaatigut paasisimasaqarluamissaq
• aalisarnermut tunngasunik paasisimasaqameq
• japanimiut piorsarsimassusiannik paasisimasaqameq
• atassuteqaqatiginnilluarsinnaaneq annikitsualunnullu
misikkarissuseqameq
• isumaqatiginninniallaqqissuseqameq
• tuluttut isumaqatiginninniarsinnaaneq
• eqqissisimasinnaassuseqarneq ulapinnarsitillugulu
uisakajaalertannginneq
Neqeroorutigaavut
• sulilfeqarfimmi nunanut tamanut niuemikkut
nutaajusumi ingerlalluartumilu suliffissaq
pissanganartoq pilerinartorlu
• akissarsiassat atorfinitsitaanemnullu tunngasut
atorfmittussamut isumaqatiginninniutigineqassapput
Atorfik pillugu annerusumik paasiniaaffigineqarsinnaavoq vi-
cedirektør Jørgen Norup imaluunniit direktør Bjarti Mohr
atorlugu telefon 9815 44 00.
Allakkatigut qinnuteqaat »eksportchef«-imik nalunaaqutser-
neqarsimasoq nassiunneqassaaq uunga:
ROYAL GREENLAND INTERNATIONAL
Langerak 15,9220 Aalborg Øst
Niuemermut pisortaq
Danmark
ROYAL GREENLAND INTERNATIONALip Danmarkimi
ukiumut nioqqutigisartagai 150 mio. kronit missiliorlugit na-
leqartarput. Niuemermut pisortap vicedirektøri qullersaralu-
gu Danmarkimi taqussersuisarfinnut niuertarfinnullu ataasi-
akkaanut nioqquteqarneq akisussaaffigissavaa. Danmarkimi
nioqquteqarnermut immikkoortortaq sisamanik pikkorissu-
nik sulisoqarpoq, taakkulu pikkorissumik niuernermillu ilisi-
masaqarluartumik pisortassarsiomeqarput.
Suliassat pingaarnerit
• niueqatigiuartakkanut nioqquteqarnermik
isumaginninneq
• Danmarkimi nioqquteqarnermut tunngasunik
aqutsineq
• aningaasartuutissanut suliniutissanullu
pilersaarusiomeq
• suliffeqarfmp immikkoortuisa assigiinngitsut
suliaannikk ataqatigiissitsineq
• niuemikkut suliniutinut peqataasarneq
Naatsorsuutigaarput
• aqutsinikkut misilittagaqarneq
• tamatigoortumik niuernermik misilittagaqarneq
• suliassanik niueriaatsinillu paasisimasaqarluameq
• inuussutissanik nioqquteqarnerup tungaatigut
sivikinnerpaamik ukiuni sisamani misilittagaqarneq
• ulapinnarsitillugu eqqissisimasinnaaneq
uisakajaalertannginnerlu
Neqeroorutigaagut
• nioqqutissanik aalajangersimasunik nioqquteqarfim-
mi, Danmarkimi taqussersuisarfinnut niuertarfinnul-
lu nioqquteqamikkut aaqqissuulluakkamik tunngavi-
lersorneqarsimasumi, suliffissaq pilerinartoq pissan-
ganartorlu
• biili akeqanngitsoq
• akissarsiassat atorfinitsitaanermilu atugassat atorfi-
nittussamut isumaqatigiinniutigineqartussat
Annemsumik paasiniaaffigineqarsinnaavoq vicedirektør Jør-
gen Norup imaluunniit direktør Bjarti Mohr atorlugu telefon
9815 44 00.
Allakkatigut qinnuteqaat »salgschef«-imik nalunaaqutserne-
qarsimasoq nassiunneqassaaq uunga:
ROYAL GREENLAND INTERNATIONAL
Langerak 15,9220 Aalborg Øst
4*
LEVERANDØR TIL DET Hit Hg KGL. DANSKE HOF
Royal Greenland*
Knyal Grccnland International Aalborgimi allafFeqarfeqarpoq, tassanilu sulisut ullumikkut 250-iupput, ilaat 200-it suliffissuaatitsinni inaarsaasarfiusumi
eulisuusut. 1989-imi aningaaaat 1,4 mia. kronit kaaviiaartinneqarsimapput. Nioqqutissiat nioqqutigineqartarput taqussersuisarfinnut, ataasiakkaanik
nioqquteqarfinnut aammalu Skandinaviami, EF-imi Japanimilu sulifTissuartigut suleqatigisanut. ROYALGREENIAND INTERNATIONAL tuniniaaner-
mut iminikkoortortaqarpoqTuluit Nunaanni Tysklandimilu Killermi tuniniaanerinullu allaffeqarluni Japaniini.
ROYAL GREENLAND INTERNATIONALsulifTeqarfissuup ROYAL GREENLAND-ip ilagaa, taannalu Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik
Oqartussat tunisassiornikkut nunanullu allanut nioqquteqamikkut suli(Teqarfiutigaat. Suliffeqarfissuarmi sulisut 3.500-it missaanniipput aalisarnermut,
tunisassiornermut kalaallillu nioqqutissiaasa pitsaasut silarsuarmut nioqqutigineqartarnerinut tunngasuniksuliaqartuusut. Suliffeqarnssuaqullumik-
kut 11-inik kilisaataateqarlunilu 16-inik nutaaliaasunik suliffissuaateqarpoq.