Atuagagdliutit - 07.09.1990, Blaðsíða 11

KILLINGUSAAQ 11
»Amikoq«-p akiliisinnaajun-
naarneratigut pisassanit mil-
lionit maanna tunniunneqalersut
Aalisamermut politikkip akiliisinnaajunnaamermullu tunngasumik inatsisilerineq Ale Trawlimut tunngatillugu
immikkoorutaat takujuminaapput - Aningaasanut akisussaasuata naatsorsuutigaa naatsorsuutigaa
pisassamaateqartut 50 aamma 70 procentit akornanni pissarsiassaqassasut
Immikkoorsikkumi-
naappoq qaqugukkut aa-
lisarnermut politikki-
mut tunngasumik isum-
mertoqarsimanersoq,
qaqugukkullu akiliisin-
naajunnaarnermut inat-
sisinut tunngasut sam-
mineqarsimanersut,
Aleq Trawlip selskabillu
»Amikoq«-p suliarine-
qarneranni oqimaalut-
tatut atorneqarsimasut.
Ataaserli maanna ersarissi-
voq: 14,2 millioner koruu-
nit, Aleq Trawlip Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat kilisaataataanit »Ami-
koq«-mit pisassaanit pisai
akiliisinnaajunnaarnermut
sulianut ilanngunneqartus-
saapput. Nuna Bankip anin-
gaasat pisassat ilaannik
pinngitsuuiumalluni nalu-
naaruteqarnerminut atatil-
lugu piumasarisimasaralua-
ni pinngitsuuinnassavai.
Aammattaaq ersarinngu-
atsiarpoq Inuutissarsior-
nermut Pisortaqarfiup raa-
janik akitsuummik aldliinn-
gitsoornissamik neriorsuu-
tigisimasaa suli atuuttuu-
soq. Tamatuma kinguneraa
1,1 millioner koruuninga-
jaat, Aleq Trawlip raajanut
akitsuummut 1988-imi
1989-imilu akiligassai akilii-
sinnaajunnaamermit aki-
liutissanit matussuseme-
qassanngitsut.
Aningaasanik isumagin-
nittuusup isumaa naaper-
torlugu tamakku tamarmik
neriunaateqalersippaat
akiitsorfiit 50-ingajaasut
Aleq-mit pisassamik 50
aamma 70 procentiisa akor-
nanniittut pissagaat.
Eqqartuussissuserisoq
Kield-Gustav Erichsen,
Fjeldvej Nuummeersoq, aki-
liisinnaajunnaarnermut
atasumik suliamut aningaa-
sanik aaqqissuisussatut toq-
qarneqarsimavoq.
Qulaqqeerun-
neqarumavoq
Paasissutissat tamakku kin-
gullerpaamik suliamik suli-
arinninnermi saqqummer-
put. Suliarinninnermissaaq
tassani paasineqarpoq pi-
sassaraluanik pinngitsuuin-
narumalluni nalunaarute-
qarneq taaneqartoq taa-
maallaat imatut paasineqar-
tussaasoq, Nuna Bankip qu-
laqqeerumasimagaluaraa
pisassat agguaassassat nali-
liutaannik annertunerpaa-
mik pisassinneqarnissi.
Pisassaraluanik pissar-
sinngitsuuinnarnissamik
nalunaarummi, ulluli-
gaanngitsumi, Aleq Trawlil-
li piginnittaannit atsiorne-
qarsimasumi oqaasertai is-
suarluaannarlugit oqaatigi-
neqarpoq taakkua akuersis-
sutigigaat pisassamaatimik
Namminersornerullutillu
Oqartussanit aalisarsinnaa-
titsissummik pisassaralua-
tik pinngitsuuinnaruma-
gaat »tamannali aatsaat pis-
sasoq Namminersomerullu-
tik Oqartussat kr. 14,2 mil-
lionit Nuna Bankimut aki-
lerpatigik Aleq Trawl A/
S’ip Nuna Bankimi peqa-
taanerata appartinne-
qarnissaanut...«
Aningaasat suli Nuna
Bankimi kontomi tigusiffi-
gineqarsinnaanngitsumiip-
put. Manna tikillugu anin-
gaaseriviup aningaasat tigu-
neqarsinnaajunnaarsikku-
masimanngilai, tamatu-
munngalu tunngaviusima-
voq suli Namminersorne-
rullutik Oqartussat inissu-
taasumik akuersisimann-
gimmata pisassat tunine-
qarnerannut atatillugu
naammassisassat suli aaqqi-
vinneqarsimanngimmata.
Niuerneq piginnaatit-
sissuti-taqanngitsoq
Aammattaaq uppernarsaa-
tissaqartumik paasineqarsi-
mavoq »Amikoq«-p pisassai
aalisarnermut inatsimmi pi-
sassanik nioqquteqarsin-
naatitaaneq suli piginnaa-
titsissutigineqanngitsoq tu-
niniameqarsimasut.
Tamatumani qularutis-
saanngitsumik . aalisarner-
mut politikki inatsiseqar-
nermut tunngasunit pin-
gaamerutinneqarsimavoq,
pineqartillugu akilersuiner-
mik unitsitsinerit akiliisin-
naajunnaamerillu suliari-
neqartarnerannut atortoq.
Suliami akiitsoqarfigine-
qartut arlaannaataluunniit
naammagittaalliutiginngi-
laat 14,2 millioner koruunit
akiliisinnaajunnaarnermi
suliamut nakkartinneqar-
nissaat. Direktør Niels
Fensboli, akiliisinnaajun-
naarnissamik piumasaqaa-
teqarsimasoq apersuuseeru-
jussuarpoq akiliisinnaajun-
naarnermut suliamut anin-
gaasanik amerlanerusunik
pissarsisoqarsinnaasimaga-
luarnersoq, Namminersor-
nerullutik Oqartussat Kili-
saataateqarfianut tunisi-
nermut taarsiullugu.
Soorunami APK’p ilaa-
sortai oqaasiinnarmik saaf-
flginnissuteqareerlutik pe-
riarfissaqarsimagaluarput
»Amikoq«-p pisassarisai pi-
siariumallugit akiliuteqar-
nissamut neqerooruteqar-
nissamut, tunisinerlu ukiu-
mut ataatsimut atortussaa-
simagaluarluni. Ilaasortat
sisamat soqutiginnipput, pi-
sassalli akissaattut piuma-
saqaat akilerumanagu.
Maannalu Niels Fensbop
apeqquserpaa akimik pit-
saanerusumik pissarsiso-
qarsinnaasimagaluarner-
soq, pisassat kilisaataatile-
qatigiinnut namminersor-
tunut ataatsimoortillugit
tuniniarneqarsimagaluar-
pata, kilisaataatillillu ne-
riorsorneqarsimagaluarpa-
ta pisassat qaqugumulluun-
niit atortussamik pissarsia-
ris sagaat.
Niels Fensbop eqqartuus-
sivimmut ilimasaarutigaa
ajornartorsiut taanna pillu-
gu aningaasanik isumagin-
nittuutitamut allallugit ar-
lalippassuamik apeqqute-
qaateqarnissi.
Utaqqilussin-
nartinneqarpoq
Karl Jeremiassen, Aasiaat,
»Amikoq« suli Nuummi pituttarfimmi puttasumi pitussimavoq. Umiarsuaq naleqanngin-
gajappoq, mannalu tikillugu pisinissamut neqeroorummik naanimaginakanniinnartumil-
luunniit takkuttoqarsimanngilaq. Taamaattumik aningaasanik isumaginnittussatut toq-
qakkap piaamerpaamik eqqartuussivik qinnuiginiarpaa umiarsuup pinngitsaaliissummik
tuniniameqamissaa.
»Amikoq« ligger stadig i havnebøjen i Nuuk. Skibet er på det nærmeste værdiløst, ogi hvert
fald er der endnu ikke indkommet noget blot tilnærmelsesvis fom uftigt købstilbud. Kurator
vil derfor i nærmeste fremtid sende en anmodning til retten om, at skibet tvangssælges.
Aleq Trawlimi aktiaatillit
annersaat, piginnittut sin-
nerlugit eqqartuussivim-
mut takkuppoq. Misigisima-
voq, Aleq Trawlip ukiuni ar-
laqalersuni ajornartorsior-
toqarnerani Namminersor-
nerullutik Oqartussanit pit-
savimmik pineqarsimanani.
Inuutissarsiornermut
Pisortaqarfimmit naalak-
kersuisunullu ilaasortamit
Kaj Egedemit saammarsar-
neqartuarsimavugut periar-
fissamik qanoq ittumik tak-
kuttoqassaqaartoq.
- Aallaqqaataani neriu-
saameqarpugut »Amikoq«-
p aserorterneqarnissaanut
tapiissutisisinnaasugut, ua-
gut nalunngisavut naaper-
torlugit naleqanngingajavis-
soq. Tamatuma kingorna
paasitinneqarpugut periar-
ilssiisoqassasoq kilisaataati-
linnik allanik suleqatitaar-
sinnaanissatsinnut. Tas-
sanngaannarli p>eriarfissaq
ataasituaannanngorpoq,
tassalu pisassat Namminer-
sornerullutik Oqartussat
Ki lisaataateqarfiannu t tu-
nissagivut.
- Taamatoqqinnaaq piso-
qarnissaa uagut naatsor-
suutigisimanngilarput Aleq
Trawlip ingerlateqqinne-
qarnissaa pillugu isumaqa-
tiginninniaratta.
Pisassaqartuttaaq isuma-
qatigaat Aleq Trawlip inger-
laqqiinnarnissaa, pissutis-
saqartumik neriunaateqa-
laartuartillugu allanngorti-
terinissamut.
- Pisassanilli tunisinissaq
nallermat pissusiviusut qi-
viarlugit allamik aqqutissa-
qanngilaq taamaallaat aki-
liisinnaajunnaarneq nalu-
naarutigissallugu, Niels
Fensbo oqarpoq.
Pinngitsaaliissummik
tunisaq
Ukioq ataaseq qaangerlugu
ingerlareerpoq Aleq Trawl
akilersuinerminik unitsit-
simmalli. Tamanna pivoq
augustip arfineq pingajuani
1989-imi.
Pifllssami tamatuma kin-
gorna kilisaat »Amikoq« -
nunatsinni uutiteriviit piso-
qaanersaat - uninngaanna-
lersimavoq.
Angallat maanna Nuum-
mi pituttarfimmi puttasumi
pitussimavoq, umiarsuarlu
»mikisunnguakkuutaarlu-
gu« pisiarerusunneqartarsi-
maqaluni. Akiliiumanermil-
li naammaginartumik tak-
kuttoqarsimanngilaq, aali-
samermi atortut, tunisas-
siomermi atortut umiarsu-
arluunniit tamaat pillugit.
Eqqartuussissuserisoq
Ole Horsfeldt, aningaasanik
isumaginnittoq sinnerlugu
eqqartuussivimmeeqataa-
soq, maanna ilisimatitsivoq
sapinngisamik piaarnerpaa-
mik »Amikoq« pinngitsaa-
liissummik tuniniarneqar-
tussanngortinneqassasoq.
Taamatuttaaq qanittunn-
guakkut tusagassiorfinnut
pilerisaarutinik ilanngussi-
soqartassaaq, taakkunati-
gullu pisassamaateqartut
kingulliit kaammattome-
qassapput akiliisinnaajun-
naartumit pisassatik piu-
masaqaatigeqqullugit.
Maannakkorpiaq pisassa-
maateqartut 40-ingajaat
akiliisinnaajunnaartumit
pisassamaatitik akuersifesu-
tigitissimavaat.
Aningaasanik isumagin-
nittup naatsorsuutigaa aki-
liisinnaajunnaamermik su-
liaq 1991-imi upernaleq-
qaamerani naammassine-
qarumaartoq. Akiliisinnaa-
junnaarnermut suliamut
atasumik eqqartuussisoqaq-
qinnissaa oktoberip 19-iani
pisussatut aalajangerneqar-
simavoq.