Atuagagdliutit - 14.01.1991, Blaðsíða 11

NR. 5 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
11
llikkarsinna-
anngitsummakkua?
All.: P. Jensen, Nuuk
Ullut tamaasa suliffinnut
iseraangama, kalaaliunera-
luunniit nikagilersarpara,
tassali qallunaatut oqalun-
gaartarmata, uffa kalaa-
linnguullutik. Qallunaar-
passuit akornanni sulisuul-
luni, qatsunnarsingalut-
tuinnarpoq oqaatsit inun-
ngornermit piginngisat
oqaatigiuassallugit, massa
kalaallisut oqaaseqartikka-
luarlugit.
Nunatsinni aviisit anner-
saanni,' Atuagagdliutini,
aaqqissuisoq oqaatsitsinnik
paasisinnaannginnerarta-
gaat, qanorililluni akisus-
saalluni aaqqissuisuusin-
naava kalaallisut aUaatigi-
sat paasisinnaanngikkuni-
git.
Inuiaqatigiinnut kalaalli-
nut attaveqaatitut akisus-
saalluni atassaguni, qanoril-
luni allaaserisap imai upper-
Kan de
narsarsinnaavai ilumoor-
nersut? Uagut kalaallit qal-
lunaamit nunatsinnut an-
nanniartumit sunnemiar-
neqartuarnerput akueriin-
nassanerparput? Akisus-
saallunimi aaqqissuisup
aviisip avammut saqqum-
mernerata/kiinnernerata
im aris aa pingaarneq allat-
tassavaa, taamalu uagut ka-
laallisut eqqarsartartugut
sunnersinnaalluta qallu-
naatut eqqarsarnermigut?
Qanittukkut TV-mi aalla-
kaatitsinerit ilaanni tusa-
gassiortoq Jørgen Fleischer
Uumoorluinnarluni oqar-
poq, paasisinnaannginne-
rarlugu nunatsinni aviisit
annersaat kalaallisut paasi-
sinnaanngitsumik aaqqis-
suisoqartoq. Oqaatsitta Uu-
anni »mumisitsiniaasoqar-
neranik« oqalunneq sumii-
leqisornguna? Nunatsinnut
»annangianit« sunnerne-
qartuarnerput nakkaannar-
figalugu, kalaallisut oqaatsi-
vut annaajartulissanerpa-
vut? Anersa, uanga eqqun-
ngitsumik (kalaallisut oqa-
lussinnaanngitsumit aaq-
qissuisumit) sunnerniarne-
qarnera nakkaannarfigis-
sanngilara. Taamaattumik
kalaaleqatikka aviisi manna
aqqutigalugu kqjumissaas-
savakka sakkortunerusu-
mik oqallitsitsiniamermut
peqataaqqullugit. Immaqa-
migooq taamaaliornitta kin-
gunerissavaa aviisitoqan-
nguatta qallunaamit annan-
giamit ilorrisimaaqisumit
aqunneqarnera allanngor-
tikkipput. Atuagagdliutini
siulersuisut oqaaseqartin-
neqarnissaat kissaatigina-
raluaqaaq.
ikke lære det?
Af P. Jensen, Nuuk
Hver dag, når jeg kommer
på arbejde, bliver jeg flov
over at være grønlænder,
fordi de snakker dansk, selv
om de sidder der og er grøn-
lændere. Når man arbejder
et sted med en masse dan-
skere ansat, bliver det mere
og mere trættende at bruge
et sprog, som fra fødslen ik-
ke er ens eget, selv om der er
grønlandske ord for alt,
hvad der bliver sagt.
Man siger, at redaktøren
af Grønlands største avis,
Atuagagdliutit, ikke kan
forstå vort sprog. Hvordan
kan han være ansvarsha-
vende, når han ikke kan for-
stå, hvad der står på grøn-
landsk i avisen?
Hvis han skal være an-
svarlig som bindeled til det
grønlandske samfund, hvor-
dan kan han så bevise at det
er korrekt, det der står. Skal
vi grønlændere blive ved
med at acceptere, at nogle
nassere fra Danmark skal
forsøge at påvirke os? Den
ansvarshavende skal jo skri-
ve lederen, som er avisens
ansigt udadtil, og derved
kan han påvirke os, med
grønlandsk tankegang, med
sine danske synspunkter.
Journalist Jørgen Flei-
scher havde fuldstændig ret,
da han forny lig i en TV-ud-
sendelse, sagde, at han ikke
kunne forstå, at den største
avis i Grønland skulle have
en redaktør, som ikke kan
forstå grønlandsk.
Hvor bliver den snak af
om »revolution« inden for
vort sprog? Skal vi langsomt
miste vort sprog, ved at give
efter for påvirkningen fra
nassere udefra?
Aldrig. Jeg vil ikke give op
over for en forkert påvirk-
ning (fra en redaktør, som
ikke kan grønlandsk). Der-
for vil jeg opfordre mine
grønlandske medborgere,
gennem denne avis, til at
deltage i debatten, meget
mere end tilfældet er. Det
kunne jo være, at vi med de-
batten kan ændre forholde-
ne, så vores kære gode gam-
le avis ikke længere styres af
en dansk nasser, som bare
sidder trygt i det.
Det er ønskeligt at få en
udtalelse fra Atuagagdliu-
tit’s bestyrelse.
Kalaallit nyloninik atisallit
L. Poulsen, Atammik
Amernik pisiniarpaluttar-
torsuit tusartalerlugit tul-
luunnaraluaqisoq, kalaali-
ulluni eqqarsalaamanngit-
suunngilaq sooq kalaallit
akikinnerusunik kavaajali-
uunneqartannginnersut.
Tassami kalaallit nunaa-
miuulluta ilisarnaatissara-
luagut, akisunerujussuisa
pilerigiunnaartittaramigit,
asulilu pisiniarfinni nivi-
ngaannalersarlutik. Pisaria-
qalinnginnerluni niuertar-
fiit nunat allat pisiortorlu-
assagaluarpata nunatsinni
akikinnerusunngorlugit tu-
niniartalernissaat.
Arnat Peqatigiilluunniit
isumaqatigiinniarneqarsin-
naannginnerlutik? Allallu
soorlu piniartut aappaasa
peqatigiiftiat, KNAPK allal-
lu?
Ammit tunineqarneranni
akit pisiisa pinnagit, pisisor-
li aamma ammaffigisaria-
qarpoq. Neriulluta qaati-
goortaassalluta Kalaallit
Nunaanni suliamik imator-
suaq akisunngitsumik, issit-
tormiuunitsinnik ilisarnaa-
tissatsinnik.
Tikisitarpassuit nylonit
atorunnaaminiassagigut,
læderjakkinillu massakkut
atugaasorujussuit kalaale-
qatiginnnguagut takussaa-
qaat tikisitanik atugalippas-
suit assut eqqarsarnaqaat.
Sooq taakkununnga ki-
ngusinaartigata unammil-
lerniartoqanngilaq.
Aakumi nuannaartunat
Canadamiut tikillaraanga-
mik atisarsui sumiuussutsi-
minnik ilisamaataat. Russit
nasarsui allallu, ila nuan-
naartunat.
Kalaaleqatitsinnit
immikkoortitaavugut
Jakob Ludvigsen, Moriusami atuarfiup pisortaa
Immaqa allaatiginiakkama
qulequtaa takuinnarlugu
eqqumiiginartinneqarsin-
naagaluarpoq, kisiannili pi-
viusut taamaapput.
Nunatta sinneranut an-
galassagutta amerikamiut
sakkutuui akunnermiliut-
tuupput, imaluunniit nu-
natta sinneranut angalassa-
gutta killeqarfik aqqusaaq-
qaagassaavoq. Ukiariaq an-
ingaasaqarnermut ataatsi-
miititaliaq takornariarluni
Avanersuarmiippoq, nalu-
narpoq suna takornariarsi-
maneraa, taamaattormi ilai
videoliuuteqarput, ilaalu as-
siliiveqartiterlutik, atorfilit-
taasali pinngortitarsuup ali-
anaassusersua pingaarne-
rutillugu misissugarinngu-
atsiarlugu, tupinnanngilar-
mi ilai takornariaanerarma-
ta.
Namminersornerulerne-
rup eqqunneraniit malun-
narpoq Avanersuarmi nu-
naqarfinni minnerpaakkul-
luunniit inuutissarsiornik-
kut piorsaasoqaranilu in-
gerlatsisoqarsimanngitsoq,
taamaattormi taajuutaan-
narmik nunaqarfinnut isor-
liunerusunullu naalakker-
suisoqarfeqaraluarpoq.
Taamatut pissuseqartoqar-
nera assut piniarnermik/-
nnarmik inuutissarsiute-
qartunut malunnarpoq
Uungersunarsingaluttin-
nartoq, minnerunngitsumik
puisit amiinnaanik isumal-
luutillit eqqarsaatigalugit,
pisiassallu akiisa akitsora-
luttuinnarnerat eqqarsaati-
galugu.
Ajoraluartumimmi ullu-
mikkut namminersorne-
rulllutik oqartussat talimik
isimillu kiisalu aggerfim-
minniit pissusiviusut aal-
laavigalugit suliniartillugit
pissutsit taam aat tu arallar-
nissaat suli ukiorpassuarni
ilimanarallarpoq.
Taamaattumik ullumik-
kut nunatta qeqqani pior-
saanersuaq unikaallatsitta-
riaqarpoq, siammasinneru-
sumillu aaqqissuunneqarta-
riaqalerluni, Avanersuup
nunap ilaatut puigukkatut
pineqarnera naammaler-
poq, allatulli inuuvugut pif-
fiit nutaanngoriartorneran-
ni peqataarusuttut. Ullu-
mikkutut pissutsit inger-
laannassappata, pitsaaneru-
voq piaartumik amerika-
miunut pilersuineq kiisalu
silaannakkut angaUanneq
tamakkiisumik ingerlatsi-
lernissaannik neqeroorfigi-
gaanni, paasinareerpormi
nam minersorneru llutik
oqartussat niuerfiata naam-
maginartumik pilersuineq
ingerlassinnaanngikkaa,
taamatullu angallannikkut
inuutissarsiutillu siuarsar-
neqarnissaanni.
Taamatullu aamma kitaa-
miuusut usornarluinnartar-
put isiginnaarutikkut toq-
qaannartumik kitaata tv-
atigut isiginnaarsinnaasut,
minnerunngitsumik toq-
qaannartumik arsartunik
isiginnaarpalulillaraangata,
minnerunngitsumik
150.000 kroninik akeqartar-
tunik, taama pisoqartillugu
eqqarsaqqajaanartarpoq,
soormi aningaasat taama
amerlatigisut isorliuneru-
sunut pitsanngorsaafligine-
qarneranut atomeqarunik.
Taamaattumik ullumik-
kut miserratigisinnaanngi-
larput nunatsinni innuttaa-
sunik assigiinngisitsilluni
(racisme) piorsaanikkut in-
gerlatsisoqartoq. Qular-
nanngilaraasiit namminer-
sornerullutik oqartussat al-
laatigisara takugunikku
oqarumaarput: Pineqartut
misissuiffigalugit ingerlap-
pavut. Ila misissuisuusaar-
tarnersuit sulissutiginnitto-
qarniarnanilu naammaler-
put, nunamut tulluni sulis-
sussinissaq pimoorullugu
ingerlanneqartariaqaler-
poq, taama aningaasarsia-
qartigaluni naammassisa-
qassananilu isorliunerusu-
nut (Avanersuarmut) ila qa-
noq kanngunartigaa, atorfi-
liugussi uatsitut soraarsi-
taareeraluarpusi, naam-
massisaqameq ajortorsuu-
gassi piorsagaqarnasilu, ilis-
si oqartarnersi malillugu
isorliunerusuni. Saperasi
isumaqaleritsi...
Inunnik isumaginninneq
All.: Ane Olsen, Nuuk
1983-imili niunni taqqanik
milittoorlunga sulisinnaa-
junnaarama inissippaannga
Radiup Qaqqaanut, Tua-
pannguaniit. 1984-imi nus-
sorpunga sapingajareerlun-
ga. Uangagooq nuunnissara
nammineq isumagissuara.
Meeqqat ikiuupput, allanilli
ikiortissaqanngilanga.
Nuuffimma salitassaane-
ra puigorneq ajorpara, asu
qimaannagaq, najoruminar-
tunngorporli asattuarlugu
suharigakku. Maanna paar-
laallunga Nuussuarmiip-
punga.
Oktoberip aallartinnerani
nuussuisartoq Søren Joel-
sen nuutsisorissallugu aal-
lartinnialerpunga. Biilertua
kisiat takuara, taannalu
ilassarsiulerpoq. Brugsenip
eqqaani napaannartut mar-
luk ikivai. Karsit poortoriik-
kat immiunneqarput, paar-
latara piareersimanngim-
mat, aali qangali aperiartor-
tuartut qaqugu nussussa-
nersut. Sunaaffa najukkani
suliarillannguarnagu qi-
maannarsimagaa.
Naalluunniit sagsbehand-
lerera takunngilara, alak-
kanngilaa. Kisikassammi pi-
gisani silatiminut annissor-
pai. Tikiullutalu paarlattar-
pugt, biilit lastianut imaar-
tumut ikillugit. Soorunami
taassuma ikiorneqanngin-
nera piariivissimannginne-
ralu kigaalaqutaapput. Su-
naaffalu aamma aajuna
ikiortip aappaa Brugsenip
eqqaanut pigatta avammut
pissippoq, taartissarsiorne-
qaranilu.
Biilertoq nakorsanit oqi-
maatsulereqqusaannginna-
mi, tikkuinnaqqavoq, uan-
galu nammineq ikiortissan-
nik noqqaavunga. Biilertor-
pullu arfineq-marlunngor-
tinnagu taamaatikkuma-
voq. Oqimaatsut makku kø-
leskabikkut arnat akiar-
paat, allatullu ajornarmat
privatimik ikiortissarsiorta-
riaqarpunga, Biilillit pinga-
sut katillutik inuit arfineq-
pingasut naakkigalunga
ikiorpaannga, taavalu nam-
mineq innarluutisiakka
atorlugit akilersuivunga, ta-
mannalu nuussuisut sania-
tigut pivoq.
Siunnersuutiginiarpara
allat kikkuugaluarnersut
uattut nussuunneqassan-
ngitsut.
Puuiaalluta aserorsima-
sut paasilerakkit attavigaa-
ra firma nussuisora. Poor-
tuisartoq aperalugu aseror-
simasut qanoq pissanersut
forsikringeqaramami. Ag-
gerluni oqaleriallarami ase-
rorsimasut uanga akilissa-
gikka, aallartinnialeraanga-
migooq aperisarami forsik-
ringilerneqassanersut. Uan-
gali taamatut aperineqan-
ngilanga. Ilumut tassa anin-
gaasarsianiaannarluni suli-
neq. Inuit taamatut sullissi-
sut pinngitsooratik taarsii-
sussaatitaapput aserukka-
nut. Qanormi neqeroorute-
qartoqarsinnaava taama il-
lersorneqarsinnaanngitsigi-
sunik?
Inunnik isumaginnittut
sunaana soqutigitsaanner-
suaq atugarigaat?
Noqqaajusaarlunga aatsaat
sagsbehandlerera pissarsia-
raara, taannalu oqarpoq
una unalu aaqqinneqassa-
soq, tassalu kingorna tak-
kunnani. Aamma takuaa
qanoq ikiortariaqartigisun-
ga, ipeqaqisorlu telefuune-
qarnangalu. Aamma tele-
fuuni ikkunneqanngilaq ok-
totoberip 4-ianiit 27-ianut,
aali oqartut sapaatip akun-
nerani tullermi telefuuni
atulissasoq. Aamma errorsi-
vik atulinngilaq, ullorlu
m£uma tikillugu sagsbe-
handlerera takunngilara.
Sooq sullissani taama qar-
supitsigalugit sulissua. Ua-
gut kalaallit nipangersimaa-
ginnarpallaaqaagut tunu-
aannartarlutalu, naak nalu-
nagu hjemmehjælperilersu-
gaasunga aamma initaara
qalipaqqugaluarpaa, sooru-
nali qilaaq saperakku priva-
timut suliartippara.
AaU tamakkiisumik innar-
luuteqartunga, aali iluamik
ikiuuttussagaluarluni. Kina
saaffigissavauara uannut
oqilisaassisussaq?