Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 14.01.1991, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 14.01.1991, Blaðsíða 11
NR. 5 1991 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 11 llikkarsinna- anngitsummakkua? All.: P. Jensen, Nuuk Ullut tamaasa suliffinnut iseraangama, kalaaliunera- luunniit nikagilersarpara, tassali qallunaatut oqalun- gaartarmata, uffa kalaa- linnguullutik. Qallunaar- passuit akornanni sulisuul- luni, qatsunnarsingalut- tuinnarpoq oqaatsit inun- ngornermit piginngisat oqaatigiuassallugit, massa kalaallisut oqaaseqartikka- luarlugit. Nunatsinni aviisit anner- saanni,' Atuagagdliutini, aaqqissuisoq oqaatsitsinnik paasisinnaannginnerarta- gaat, qanorililluni akisus- saalluni aaqqissuisuusin- naava kalaallisut aUaatigi- sat paasisinnaanngikkuni- git. Inuiaqatigiinnut kalaalli- nut attaveqaatitut akisus- saalluni atassaguni, qanoril- luni allaaserisap imai upper- Kan de narsarsinnaavai ilumoor- nersut? Uagut kalaallit qal- lunaamit nunatsinnut an- nanniartumit sunnemiar- neqartuarnerput akueriin- nassanerparput? Akisus- saallunimi aaqqissuisup aviisip avammut saqqum- mernerata/kiinnernerata im aris aa pingaarneq allat- tassavaa, taamalu uagut ka- laallisut eqqarsartartugut sunnersinnaalluta qallu- naatut eqqarsarnermigut? Qanittukkut TV-mi aalla- kaatitsinerit ilaanni tusa- gassiortoq Jørgen Fleischer Uumoorluinnarluni oqar- poq, paasisinnaannginne- rarlugu nunatsinni aviisit annersaat kalaallisut paasi- sinnaanngitsumik aaqqis- suisoqartoq. Oqaatsitta Uu- anni »mumisitsiniaasoqar- neranik« oqalunneq sumii- leqisornguna? Nunatsinnut »annangianit« sunnerne- qartuarnerput nakkaannar- figalugu, kalaallisut oqaatsi- vut annaajartulissanerpa- vut? Anersa, uanga eqqun- ngitsumik (kalaallisut oqa- lussinnaanngitsumit aaq- qissuisumit) sunnerniarne- qarnera nakkaannarfigis- sanngilara. Taamaattumik kalaaleqatikka aviisi manna aqqutigalugu kqjumissaas- savakka sakkortunerusu- mik oqallitsitsiniamermut peqataaqqullugit. Immaqa- migooq taamaaliornitta kin- gunerissavaa aviisitoqan- nguatta qallunaamit annan- giamit ilorrisimaaqisumit aqunneqarnera allanngor- tikkipput. Atuagagdliutini siulersuisut oqaaseqartin- neqarnissaat kissaatigina- raluaqaaq. ikke lære det? Af P. Jensen, Nuuk Hver dag, når jeg kommer på arbejde, bliver jeg flov over at være grønlænder, fordi de snakker dansk, selv om de sidder der og er grøn- lændere. Når man arbejder et sted med en masse dan- skere ansat, bliver det mere og mere trættende at bruge et sprog, som fra fødslen ik- ke er ens eget, selv om der er grønlandske ord for alt, hvad der bliver sagt. Man siger, at redaktøren af Grønlands største avis, Atuagagdliutit, ikke kan forstå vort sprog. Hvordan kan han være ansvarsha- vende, når han ikke kan for- stå, hvad der står på grøn- landsk i avisen? Hvis han skal være an- svarlig som bindeled til det grønlandske samfund, hvor- dan kan han så bevise at det er korrekt, det der står. Skal vi grønlændere blive ved med at acceptere, at nogle nassere fra Danmark skal forsøge at påvirke os? Den ansvarshavende skal jo skri- ve lederen, som er avisens ansigt udadtil, og derved kan han påvirke os, med grønlandsk tankegang, med sine danske synspunkter. Journalist Jørgen Flei- scher havde fuldstændig ret, da han forny lig i en TV-ud- sendelse, sagde, at han ikke kunne forstå, at den største avis i Grønland skulle have en redaktør, som ikke kan forstå grønlandsk. Hvor bliver den snak af om »revolution« inden for vort sprog? Skal vi langsomt miste vort sprog, ved at give efter for påvirkningen fra nassere udefra? Aldrig. Jeg vil ikke give op over for en forkert påvirk- ning (fra en redaktør, som ikke kan grønlandsk). Der- for vil jeg opfordre mine grønlandske medborgere, gennem denne avis, til at deltage i debatten, meget mere end tilfældet er. Det kunne jo være, at vi med de- batten kan ændre forholde- ne, så vores kære gode gam- le avis ikke længere styres af en dansk nasser, som bare sidder trygt i det. Det er ønskeligt at få en udtalelse fra Atuagagdliu- tit’s bestyrelse. Kalaallit nyloninik atisallit L. Poulsen, Atammik Amernik pisiniarpaluttar- torsuit tusartalerlugit tul- luunnaraluaqisoq, kalaali- ulluni eqqarsalaamanngit- suunngilaq sooq kalaallit akikinnerusunik kavaajali- uunneqartannginnersut. Tassami kalaallit nunaa- miuulluta ilisarnaatissara- luagut, akisunerujussuisa pilerigiunnaartittaramigit, asulilu pisiniarfinni nivi- ngaannalersarlutik. Pisaria- qalinnginnerluni niuertar- fiit nunat allat pisiortorlu- assagaluarpata nunatsinni akikinnerusunngorlugit tu- niniartalernissaat. Arnat Peqatigiilluunniit isumaqatigiinniarneqarsin- naannginnerlutik? Allallu soorlu piniartut aappaasa peqatigiiftiat, KNAPK allal- lu? Ammit tunineqarneranni akit pisiisa pinnagit, pisisor- li aamma ammaffigisaria- qarpoq. Neriulluta qaati- goortaassalluta Kalaallit Nunaanni suliamik imator- suaq akisunngitsumik, issit- tormiuunitsinnik ilisarnaa- tissatsinnik. Tikisitarpassuit nylonit atorunnaaminiassagigut, læderjakkinillu massakkut atugaasorujussuit kalaale- qatiginnnguagut takussaa- qaat tikisitanik atugalippas- suit assut eqqarsarnaqaat. Sooq taakkununnga ki- ngusinaartigata unammil- lerniartoqanngilaq. Aakumi nuannaartunat Canadamiut tikillaraanga- mik atisarsui sumiuussutsi- minnik ilisamaataat. Russit nasarsui allallu, ila nuan- naartunat. Kalaaleqatitsinnit immikkoortitaavugut Jakob Ludvigsen, Moriusami atuarfiup pisortaa Immaqa allaatiginiakkama qulequtaa takuinnarlugu eqqumiiginartinneqarsin- naagaluarpoq, kisiannili pi- viusut taamaapput. Nunatta sinneranut an- galassagutta amerikamiut sakkutuui akunnermiliut- tuupput, imaluunniit nu- natta sinneranut angalassa- gutta killeqarfik aqqusaaq- qaagassaavoq. Ukiariaq an- ingaasaqarnermut ataatsi- miititaliaq takornariarluni Avanersuarmiippoq, nalu- narpoq suna takornariarsi- maneraa, taamaattormi ilai videoliuuteqarput, ilaalu as- siliiveqartiterlutik, atorfilit- taasali pinngortitarsuup ali- anaassusersua pingaarne- rutillugu misissugarinngu- atsiarlugu, tupinnanngilar- mi ilai takornariaanerarma- ta. Namminersornerulerne- rup eqqunneraniit malun- narpoq Avanersuarmi nu- naqarfinni minnerpaakkul- luunniit inuutissarsiornik- kut piorsaasoqaranilu in- gerlatsisoqarsimanngitsoq, taamaattormi taajuutaan- narmik nunaqarfinnut isor- liunerusunullu naalakker- suisoqarfeqaraluarpoq. Taamatut pissuseqartoqar- nera assut piniarnermik/- nnarmik inuutissarsiute- qartunut malunnarpoq Uungersunarsingaluttin- nartoq, minnerunngitsumik puisit amiinnaanik isumal- luutillit eqqarsaatigalugit, pisiassallu akiisa akitsora- luttuinnarnerat eqqarsaati- galugu. Ajoraluartumimmi ullu- mikkut namminersorne- rulllutik oqartussat talimik isimillu kiisalu aggerfim- minniit pissusiviusut aal- laavigalugit suliniartillugit pissutsit taam aat tu arallar- nissaat suli ukiorpassuarni ilimanarallarpoq. Taamaattumik ullumik- kut nunatta qeqqani pior- saanersuaq unikaallatsitta- riaqarpoq, siammasinneru- sumillu aaqqissuunneqarta- riaqalerluni, Avanersuup nunap ilaatut puigukkatut pineqarnera naammaler- poq, allatulli inuuvugut pif- fiit nutaanngoriartorneran- ni peqataarusuttut. Ullu- mikkutut pissutsit inger- laannassappata, pitsaaneru- voq piaartumik amerika- miunut pilersuineq kiisalu silaannakkut angaUanneq tamakkiisumik ingerlatsi- lernissaannik neqeroorfigi- gaanni, paasinareerpormi nam minersorneru llutik oqartussat niuerfiata naam- maginartumik pilersuineq ingerlassinnaanngikkaa, taamatullu angallannikkut inuutissarsiutillu siuarsar- neqarnissaanni. Taamatullu aamma kitaa- miuusut usornarluinnartar- put isiginnaarutikkut toq- qaannartumik kitaata tv- atigut isiginnaarsinnaasut, minnerunngitsumik toq- qaannartumik arsartunik isiginnaarpalulillaraangata, minnerunngitsumik 150.000 kroninik akeqartar- tunik, taama pisoqartillugu eqqarsaqqajaanartarpoq, soormi aningaasat taama amerlatigisut isorliuneru- sunut pitsanngorsaafligine- qarneranut atomeqarunik. Taamaattumik ullumik- kut miserratigisinnaanngi- larput nunatsinni innuttaa- sunik assigiinngisitsilluni (racisme) piorsaanikkut in- gerlatsisoqartoq. Qular- nanngilaraasiit namminer- sornerullutik oqartussat al- laatigisara takugunikku oqarumaarput: Pineqartut misissuiffigalugit ingerlap- pavut. Ila misissuisuusaar- tarnersuit sulissutiginnitto- qarniarnanilu naammaler- put, nunamut tulluni sulis- sussinissaq pimoorullugu ingerlanneqartariaqaler- poq, taama aningaasarsia- qartigaluni naammassisa- qassananilu isorliunerusu- nut (Avanersuarmut) ila qa- noq kanngunartigaa, atorfi- liugussi uatsitut soraarsi- taareeraluarpusi, naam- massisaqameq ajortorsuu- gassi piorsagaqarnasilu, ilis- si oqartarnersi malillugu isorliunerusuni. Saperasi isumaqaleritsi... Inunnik isumaginninneq All.: Ane Olsen, Nuuk 1983-imili niunni taqqanik milittoorlunga sulisinnaa- junnaarama inissippaannga Radiup Qaqqaanut, Tua- pannguaniit. 1984-imi nus- sorpunga sapingajareerlun- ga. Uangagooq nuunnissara nammineq isumagissuara. Meeqqat ikiuupput, allanilli ikiortissaqanngilanga. Nuuffimma salitassaane- ra puigorneq ajorpara, asu qimaannagaq, najoruminar- tunngorporli asattuarlugu suharigakku. Maanna paar- laallunga Nuussuarmiip- punga. Oktoberip aallartinnerani nuussuisartoq Søren Joel- sen nuutsisorissallugu aal- lartinnialerpunga. Biilertua kisiat takuara, taannalu ilassarsiulerpoq. Brugsenip eqqaani napaannartut mar- luk ikivai. Karsit poortoriik- kat immiunneqarput, paar- latara piareersimanngim- mat, aali qangali aperiartor- tuartut qaqugu nussussa- nersut. Sunaaffa najukkani suliarillannguarnagu qi- maannarsimagaa. Naalluunniit sagsbehand- lerera takunngilara, alak- kanngilaa. Kisikassammi pi- gisani silatiminut annissor- pai. Tikiullutalu paarlattar- pugt, biilit lastianut imaar- tumut ikillugit. Soorunami taassuma ikiorneqanngin- nera piariivissimannginne- ralu kigaalaqutaapput. Su- naaffalu aamma aajuna ikiortip aappaa Brugsenip eqqaanut pigatta avammut pissippoq, taartissarsiorne- qaranilu. Biilertoq nakorsanit oqi- maatsulereqqusaannginna- mi, tikkuinnaqqavoq, uan- galu nammineq ikiortissan- nik noqqaavunga. Biilertor- pullu arfineq-marlunngor- tinnagu taamaatikkuma- voq. Oqimaatsut makku kø- leskabikkut arnat akiar- paat, allatullu ajornarmat privatimik ikiortissarsiorta- riaqarpunga, Biilillit pinga- sut katillutik inuit arfineq- pingasut naakkigalunga ikiorpaannga, taavalu nam- mineq innarluutisiakka atorlugit akilersuivunga, ta- mannalu nuussuisut sania- tigut pivoq. Siunnersuutiginiarpara allat kikkuugaluarnersut uattut nussuunneqassan- ngitsut. Puuiaalluta aserorsima- sut paasilerakkit attavigaa- ra firma nussuisora. Poor- tuisartoq aperalugu aseror- simasut qanoq pissanersut forsikringeqaramami. Ag- gerluni oqaleriallarami ase- rorsimasut uanga akilissa- gikka, aallartinnialeraanga- migooq aperisarami forsik- ringilerneqassanersut. Uan- gali taamatut aperineqan- ngilanga. Ilumut tassa anin- gaasarsianiaannarluni suli- neq. Inuit taamatut sullissi- sut pinngitsooratik taarsii- sussaatitaapput aserukka- nut. Qanormi neqeroorute- qartoqarsinnaava taama il- lersorneqarsinnaanngitsigi- sunik? Inunnik isumaginnittut sunaana soqutigitsaanner- suaq atugarigaat? Noqqaajusaarlunga aatsaat sagsbehandlerera pissarsia- raara, taannalu oqarpoq una unalu aaqqinneqassa- soq, tassalu kingorna tak- kunnani. Aamma takuaa qanoq ikiortariaqartigisun- ga, ipeqaqisorlu telefuune- qarnangalu. Aamma tele- fuuni ikkunneqanngilaq ok- totoberip 4-ianiit 27-ianut, aali oqartut sapaatip akun- nerani tullermi telefuuni atulissasoq. Aamma errorsi- vik atulinngilaq, ullorlu m£uma tikillugu sagsbe- handlerera takunngilara. Sooq sullissani taama qar- supitsigalugit sulissua. Ua- gut kalaallit nipangersimaa- ginnarpallaaqaagut tunu- aannartarlutalu, naak nalu- nagu hjemmehjælperilersu- gaasunga aamma initaara qalipaqqugaluarpaa, sooru- nali qilaaq saperakku priva- timut suliartippara. AaU tamakkiisumik innar- luuteqartunga, aali iluamik ikiuuttussagaluarluni. Kina saaffigissavauara uannut oqilisaassisussaq?

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.