Atuagagdliutit - 22.02.1991, Blaðsíða 6

ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
S888ISIIKIflOimflflfllloailBB8688ll86l8llimillCTllW<HHIlKHItlll(roOTOD1WBD86BWBM8Bft36BOimflSOOIMHBIlCOWtfWflOOflajOCT888888886W8ttS88SSi
NR. 22 1991
8088888S8888888W080O0Q00flO(ICQ0OQOO0flC088B8B888B88B8888988888888888888888888S888888888888888888888888888888888888t
lluamilli qinersiarisi
Søren Møller, Maniitsoq
Ukiup qaangiuttup 1990-ip
naajartornerani tusagassi-
uutitigut atuagassiutigullu
tusakulugaajuaierput nu-
natsinni naalakkersuiner-
mik suliaqartut qulliuneru-
sut (naalakkersuisut) ani-
ngaasanik ilassinninnermut
atugassaminnik qaangiival-
laarsimanerat, ilaatigullu
ilassinninnerunngilluinnar-
tunut atorneqartarsimaneri
uppemarsineqarsimallutik.
Tamannalumi uparuar-
torneqartunut itinnguum-
misaarnalaanngitsuussan-
ngimmat ulapputigineqa-
paUappoq kontonut allanut
nutserilluni, iluarsartuussi-
nikkut inuiaqatigiit isu-
maannik nalerisaaniapallat-
toqarmat. Taamaaliorner-
mut pissutaaneruvoq uper-
naamut inatsisartunut qi-
nersineqartussaammat,
taamalu naalakkersuinermi
pisaaneqarusunnerup ti-
gummiinnamissaanut ilua-
qutiginiameqarluni, qiner-
sisartunit isumakkeerfigi-
neqarnissamik ilalimmik ni-
peqartinneqarluni.
Qinersissamaalemermi
sorpassuit nunatsinni pis-
sutsinut tunngasut pingaar-
tumik inuuniamermut tun-
ngasut qineqqusaarutigine-
qartarput, ilaatigut nunatta
pissaqassutsimigut tunni-
ussinnaasai sipporlugit ne-
riorsuutinik saqqummiussi-
soqartarluni, tamanna uki-
uni kingullemi qineqqu-
saartarnerni ileqquliutiin-
narneqarsimavoq, qinersi-
sartunik uukapaatitsiner-
tut taaneqaannarsinnaallu-
ni.
Tusakkat malillugit nu-
natsinni partiit anginerusut
marts imi qinersinissamut
neriorsuillutik appereerput.
»Kikkut tamarmik ilinniar-
fissaqalissapput«, »Kikkut
tamarmik inissaqalissap-
put«, Kikkut tamarmik su-
liffissaqalissapput«. Taama-
tut tusarnertigisunik neri-
orsuuteqarnermi tunulia-
qutaasinnaasut soorlu nu-
natta aningaasaqarniarnera
ukiuni makkunani ilunger-
sunarsiartortoq eqqaane-
qanngisaannarpoq.
Aatsitassarsiorneq unip-
poq, aalisakkat siunissami
isumalluutaajunnaarput,
taavami suna? Danmarkip
nunatsinnut aningaasalii-
samera kisiat annerusumik
isumalluutigilissanerpar-
put? Qinersisartuusugut qi-
nersereemerup kingorna
pakatsisimasartugut anu-
sinngunngivilluta nerior-
suutinut kusanarsaakkanut
naakkannaqqajaasarpugut,
uffa paasereeraluarlugu qi-
nikkat anguniagartik angu-
gaangamikku neriorsuutin-
nguamik tamakkiisumik ti-
mitalersornissaannut sak-
kussaaruttartut.
Nunatsinni innuttaasut
amerlapput naalakkersui-
nermik tunuliaqutaqarlutik
qinersisartut, amerlavallaa-
qaalli naalakkersuineq eq-
qarsaatiginagu qinersisar-
tut. Ilisarisimasat, ikinngu-
tit, ilaquttat, inutut ajun-
ngisaarfigineqarneq, qallu-
naatut oqallorinneq, partiip
atia, fiisti, ikitsisit, saqqar-
miut partiip atianik allassi-
masut il.il. naalakkersui-
nermut tunngassuteqanngi-
vissut pissutigiinnarlugit qi-
nersisarneq taarsertariaqa-
lerparput, nunatta inuiaqa-
tigiillu ajornartorsiutaasa
millisarniarnerannut naa-
lakkersuinikkut ingerlatse-
riaatsimik nutarterinikkut
siuarsaanialemermik.
Aallaqqaataani taavara
naalakkersuisut inuiaqati-
giit aningaasaataannik atui-
pilunnerat, nunatsinni in-
nuttaasut amerlanerpaat
akueriumanngisaat. Paasi-
neqarsimavorlu ukiut arlal-
lit pissuseq taamaattoq
ingerlanneqarsimasoq. Pis-
sutsit taamaattut siunissa-
mi ingerlaannamissaat
amerlanerussuteqartugut
kissaatigigunanngilarput.
Taamaattumik qinersisar-
Søren Møller, Maniitsoq: - Naalakkersuineq eqqarsaatiginagu qinersisartut amerlavallaa-
rujussuaqaat. (Ass.: Louise-Inger Lyberth).
tuusugut piffissaagallartil-
lugu eqqarsaatigilluarniar-
tigu nunarput naalakkersu-
inermik suliaqartunit qulli-
unerusunit nikanarsarne-
qaannarsinnaanngimmat.
Sunaluunniimmi naalak-
kersuinikkut aqutsinerlior-
nermi pissusiulersimappat
inuiaqatigiinnit malugine-
qartarpoq, inuiaqatigiinnul-
lu sunniuteqartarluni, ta-
manna nunarsuarmi sumi-
luunniit taamaappoq.
Assersuutigineqarsinnaa-
voq utoqqaat ajunnginneru-
sumik atugaqarnissaat qi-
neqqusaarutiginiannguar-
lugu ajunngitsorsiaminin-
nguinik aluleraarusiineq.
Assersuutigineqarsinnaa-
voq nunatsinni aalisakkat
nungulernerarlugit nipili-
uutiginiannguarlugit illo-
qarfinni sulifTissuarnik alli-
lerinersuaq millionialunnik
nalilik, uffa isorliunerusu-
nik taaneqartartut tunisas-
siorfigisinnaasaminnik ima-
luunniit nutarteriffigine-
qarnissaminnik nilliagalu-
artut tusaanngitsuusaarne-
qartarlutik.
Qinersisartuusugut
martsip tallimaani aalaja-
ngigassaraarput nunatsinni
pissutsit ullumikkutut
ingerlaannassanersut, ima-
luunniit naalakkersueriaa-
seq demokratiskiorpalaar-
nerusoq pilersinneqassa-
nersoq.

S
Amutsiviit
Grønlands Værfter
AMUTSIVIIT
qullersaqarfissamut nutaarluinnarmut
sulisussarsiorput
ØKONOMICHEF
Akisussaasussaq:
- Aningaasanut naatsor-
suuserinermullu.
- Aningaasanut tunnga-
suni pilersaarusiornerni.
- Sillimaatinut tunngasut.
- Qarasaasianut
tunngasut.
Atorfimmi uani piumasarine-
qarpoq aningaasatigut sulia-
qarnermi tunuliaqutaqarluar-
nissaq misilittagaqarsimanis-
sarlu.
PERSONALECHEF
Akisussaasussaq:
- Sulisoqarnermut.
- Aaqqissugaanermut.
- Ilinniartitaanermut
Atorfimmi uani piumasarine-
qarpoq suleqatinik aqutsisin-
naanermi misilittagaqarsima-
nissaq. Saniatigullu piumasari-
neqarpoq suliffeqaiiinni allani
sulisitsinermik ilisimaarinnin-
nissaq.
MARKETINGSCHEF
Akisussaasussaq:
- Tuniniaanermut.
- Neqerooruteqartar-
nermut.
- Tunisanut.
Uani sulinermi amutsiveqarfin-
ni arfiniliusuni qullersaasut su-
leqatigilluinnarneqassap-
put.Atorfimmilu uani piumasa-
rineqarpoq amutsiviit ataatsi-
moortut akornanni suliffinnilu
allani taakkukununnga assigu-
suni tunisatigut tuniniaanernilu
ilisimaarinninnissaq.
SULIFFINNUT INUTTASSARSIUUNNEQARTUNUT PIUMASAQAATIT:
- Atorfinnut pineqartunut inuttanngortussat sullarissuusariaqarput piumassuseqarluarlutillu.
- Qulaani allanneqartut chef-it pingasut Kai. Nunaanni Amutsiviit aqunneqarnerat suleqataaffigi-
sussaavaat ulluinnarni sulinermi qullersarineqassaaq teknik-ikkut allaffeqarnermi direktøriusoq.
- S u I iff ig i I i gassaq pingaaruteqartuuvoq ineriartomermik nassataqartussaq.
- Suliffigiligassaq Sisimiuniippoq, kal. nunaanni illoqarfiit annersaasa tulleralugu.
- Sulilersussat inissaqartinneqarput, inigisamut akiliuteqartarneq pisassalluni kal. nunaanni ine-
qarnermut akiliuteqartarnermi malittarisassat allat tunngavigalugit.
- Atorfininnermi akissarsiaqartitsineq pissaaq inuup piginnaassusai tunngavigalugit aammalumi
suliffigiligassamut piumasaqaatit tunngavigalugit tamannalu pisarpoq suliap qanoq isikkulerne-
qarnera kiisalu sulilersussap qanoq isumaqatigiissuteqarsimanera tunngavigalugit.
- Sulilernissaq aallartissaaq piaartumik, isumaqatigiissut tunngavigalugu.
- Angalaneq, pequtillu angallannerat akilerneqassaaq tamakkununnga malittarisassat tunngaviga-
lugit.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat ataanni amutsiviit artiniliusut kal.
nunaata kitaaniittut ataatsimut qullersaqarfeqalersussaapput. Amutsiviit ingerlanne-
qarnerat siunissaq takorloorlugu sunniuteqarluartussamik aaqqissugaanissaat angu-
niameqarpoq soonjnaiumi niuerneq tunaartaralugu tunngaviusumik immikkoomte-
qartussaaiiuni.
Kai. Nunaanni Amutsiviit quilersaqarfigiligassaatSisimiuni pilersinneqassaaq. iiloqarfik
pineqartoq kal. nunaata kitaaniippoq, kal. nunaannilu illoqarfiit annersaasa tulleralugu
kiisalu kal. nunaata avannaata qitiusumik aaqqissuussaasumik aallaavigalugu immak-
kut angaiiannermi, aalisarnermi amutsivinnilu suliassat takorloorlugit.
ØKONOMISK CONTROLLER
Suliffik pineqartoq økonomichef-imut attuumassuteqarpoq, suli-
lersussamut suliarineqartassallutik kukkunersiuinerit aningaasati-
gut ingerlatsinermi, pilersaarutini, aqutsinerni nalunaarusioqqii-
nernilu.
Suliassanut piumasaqaataavoq aningaasatigut naatsorsuutinil-
lu suliaqarnermik ilisimaarinninnissaq kiisalu suliffiit allat naatsor-
sueriaasiinik ilisimaarinninnissaq.
Atorfik attuumassuteqarluartuuvoq amutsivinnut immikkoortor-
taqarfiusunut arfinilinnut kiisalu amutsiveqarfinnut allanut angala-
sarnissaq pisariaqartassalluni.
ALLATSI
Qullersaqarfissamut aqutsiffiusunullu allatsitut sulilersussamik
pissarsiorpugut.
Sulilersussaq marlunnik oqaasiliusariaqarpoq kiisalu piumasa-
qaataavoq allaffimmi allattutullu sulinermik ilisimasaqarluassasoq.
-Ajoraluartumilli inissaqartitsisoqanngilaq.
Suliffimmut tunngatillugu sukumiinerusumik paasiniaasoqarsin-
naavoq direktør Jan K. Rasmussen-imut tlf. (009-299) 2 44 66,
Nuuk. Qinnuteqaat allaganngorlugu kiisalu allagartat pisariaqartin-
neqartut ilanngullugit uunga nassiunneqassapput:
Adm. direktør Jan K. Rasmussen
Amutsiviit
Postbox 1044, 3900 Nuuk/Godthåb
Kal. Nunaat/Grønland
Kai. Nunaanni Amutsiviit ulluinnarni aqutaraat amutsivik Qaqortumiittoq, Paamiuniittoq,
Nuummiittoq, Maniitsumiittoq, Sisimiuniittoq Aasianniittortu, taakkunani sulisorineqar-
tut katillugit 280-it missaanniipput, suliffinni pineqartuni.
Suliarineqartarput angallatit iluarsaanneri, angallatinik nutaanik sananerit kiisalu
suliarineqartarput sanaat tuniniarneqarsinnaasut, sananeqaatit assigiinngitsut inger-
lanneqartarput soorlu angaiiatit sisannik sanaat, qisunnik sanaat kiisalu giasfiberinik
sanaat. Kal. Nunaanni Amutsiviit ingerlatsinermi namminerisamik ingeriasuupput Kal.
Nunaanni namminersornerullutik Oqartussanit pigineqarlutik aqunneqartut. Amutsiviit
qitiusumik aqunneqartiat sisimiuni pilersinneqassaaq.
i
■
ÆB
m
> V