Atuagagdliutit - 16.09.1991, Blaðsíða 15

NR. 106 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
Usuup puui
BRUXELLES - Inuusuttut
usuup puuinik pisisinnaati-
taanerat pillugu Irlandimi
katuullit akornanni isuma-
qatigiinnginneq EF-kom-
missionip akuliuffigiu-
manngilaa, pitsaaliuinissalli
sapinngisamik siaruarne-
qarnissaa anguniarlugu
paasisitsiniaanini ingerla-
teqqiinnarniarlugu.
EF-kommissionimi græ-
kerikerit ilaasortaatitaata
Vasso Papandreoup pingaa-
sunngormat belgiamiut
EF-parlamentimi ilaasor-
taatitaanut Herman Verbe-
ekimut akissutaani taman-
na atuarneqarsinnaavoq.
Verbeekip erseqqissarsi-
mavaa Irlandip naalakker-
suisui »ilagiinnit katuullinit
pinngitsaalineqapaj aar lu-
tik« inuusuttunut 16-it sin-
nerlugit ukiulinnut usuup
puuerniarsinnaanerup inat-
sisitigut aqqutissiuunne-
qarnissaanik inatsisissatut
siunnersuutertik unitsiin-
narsimagaat. Par lamen tim i
ilaasortap kommissioni qin-
nuigaa Irlandimi naalakker-
suisut Irlandimilu ilagiit ka-
tuullit saaffigeqqullugit in-
atsisissatut siunnersuutip
saqqummiuteqqinneqarnis-
saa inassutigeqqullugu, taa-
maalilluni »usuup puui taa-
maaliornissamut naleqqut-
tumut inissillugit« tuniniar-
neqarsinnaaleqqullugit.
Vasso Papandreouli aki-
voq nunat ilaasortat nam-
mineq aalajangigassaraat
usuup puui sumi pisariari-
neqarsinnaassanersut,
aammalu pisisartut ukiuisi-
gut killiliiffigineqassaner-
sut. Tamatumunngali peqa-
tigitiUugu erseqqissarlugu
oqarpoq, kommissionip su-
mi tamani usuup puuisa
atorneqartarnissaat pillugu
paasisitsiniaanini ingerla-
teqqiinnarniaraa, tassa
AIDS-ip EF-imi tam armi
akiorniagaaneranut atatil-
lugu. Ilanngullugu oqarpoq
nakorsaatit pillugit, matu-
mani usuup puui ilanngul-
lugit, EF immikkut ittumik
peqqussusiussamaartoq.
Savalimmiut
imartaannik
misissuinerit
TORSHAVN - Ilisimatuut
65-70-it sapaatip akunnera-
ni tullermi Torshavnimi
naapeqatigiissapput Sava-
limmiut imartaanni ukiuni
kingullemi pingasuni misis-
suisimanerit inerneri oqa-
luuserissallugit.
BIOFAR, misissuineq
taama ateqartinneqarami,
nunani avannarlemi ilisi-
matuunit ingerlanneqar-
poq, aammalu Tyskland Tu-
luillu Nunaat peqataatita-
qarlutik.
Misissuinerit ingerlanne-
qarnerat qiteqqutiinnartoq
malugineqareerpoq Sava-
limmiut imartaat nunarsu-
atsinni minguinnerpaat ila-
gigaat. Mingutsinneqarnera
annikitsuararsuuvoq, misis-
Kalaallit Nunaata Radioa
KNR-TV
driftstehniherinih
marlunnih
pissarsiorpoq
Qinnuteqartut dr'rftsteknikeritut ilinniagaqarsimas-
sapput imaluunniit TV-liomermut tunngasunik alla-
nik teknikkikkut ilinniagaqarsimassallutik.
Suliassaapput TV-kut aallakaatitassiomermut tunn-
gasut assigiinngitsut soorlu assiliineq, qullilersuineq,
nipilerineq, nipitalersuineq, aallakaatitassanik katite-
rineq il.il., kisianni atortunik iluarsaassineq pinnagu.
Sulisamissat nikerartuunissaat naatsorsuutigineqas-
saaq.
KNR-mi driftsteknikerinut isumaqatigiissutaasoq
sukkulluunniit atuuttoq malillugu akissarsiaqartrtsi-
soqassaaq.
Qaqugu atorfininnissaq isumaqatigiissutigineqarsin-
naavoq.
Atorfimmut tunngasunik apeqqutissaqartoqaruni
uku saaffigineqarsinnaapput: teknisk chef Nathan
Biilmann aamma ledende driftstekniker Niels Pavia
Lynge, KNR-TV tlf. 2 53 33.
Qinnuteqaat nassiunneqareersimassaaq 26. sep-
tember 1991 tikitsinnagu uunga:
KALAALLIT
NUNAATA RADIOA
Postbox 1007.3900 Nuuk
suiffiusullu ilaat taaneqar-
simavoq nulpunkt station,
taannalu nunarsuarmi alla-
ni immamik mingutsitsiner-
nik naliliiniarnerni aallavit-
tut atorneqartartussaavoq.
Misissuinerni uumasut
manna tikillugu ilisimane-
qanngitsut nassaarineqarsi-
mapput.
Immap naqqani misissu-
gassat kingulliit 1990-ip
naanerani qaqinneqarsi-
mapput, misissugassalli
825-iusut suli tamakkerlu-
tik misissoqqissaarneqarsi-
manngillat.
BIOFAR-ip Savalimmiu-
ni naalakkersuisunit, Nor-
disk Ministerrådimit, Carls-
bergfondimit Savalimmiu-
nilu aningaaserivinnit anin-
gaasaliiffigineqartup siu-
nertaraa Savalimmiut imar-
taata ilisimanerulerneqar-
nissaa, tamatumali saniati-
gut ilisimatuunngomianut
inuusunnerusunut ilinniar-
fittut aamma atorneqarsi-
mavoq.
Havundersøgelse
omkring
Færøerne
TORSHAVN - 65-70 vide-
skabsfolk mødes i næste uge
i Torshavn for at drøfte de
resultater, der er kommet
ud af en biologisk undersø-
gelse, som i de seneste tre år
er foretaget i havet omkring
Færøerne.
BIOFAR, som er navnet
på projektet, har involveret
videnskabsfolk fra først og
fremmest de nordiske lande,
mens også forskere fra
blandt andet Tyskland og
England har været inddra-
get.
Allerede midtvejs i pro-
jektforløbet kunne det kon-
stateres, at Færøerne råder
over et af de reneste havom-
råder i verden. Forurenings-
graden er meget lav, og en af
undersøgelsesstationerne er
nu blevet klassificeret som
en nulpunkt station, som
kan bruges som reference i
vurderingen af forurenings-
graden andre steder i ver-
denshavene.
Undersøgelserne har også
bragt hidtil ukendte dyrear-
ter for dagens lys.
Indsamlingen af hav-
bundsprøver blev afsluttet
ved udgangen af 1990, men
endnu er ikke alle de i alt
825 prøver blevet analyse-
ret.
BIOFAR-projektet, som
er finasieret af det færøske
landsstyre, Nordisk Mini-
sterråd, Carlsbergfondet og
de færøske pengeistitutter,
har som formål at øge kend-
skabet til faunaen i havet
omkring Færøerne, men har
også tjent som uddannelse
og træning af yngre viden-
skabsfolk.
Allagarsiuteqqitaq
Forsanderimut
tullersortissamik
Allagarsiuteqqitaq
Suleqatigiit nuannersut suleqatigalugit, eqqarsartaatsimikkut tarnimikkullu innarluutillit sungiusartarfi-
ata piorsameqarneramut peqataarusukkuit - massakkut periarfissaqalerputit.
Aaqa tassaavoq:
Nuna tamakkerlugu, ulloq un-
nuarlu tarnimikkut eqqarsar-
taatsimikkullu nappaatilinnut
sungiusarfik marlunnik immik-
koortoqartoq. Tassungalu ata-
voq makkuninnga sullivik: Ujaq-
qanik sillivik, qisunnik sulineq.
Pujortuleeqqatsinnillu Kassoq-
mik piniarneq aalisarnerlu sam-
misarpavut. Assassukkanuttaaq
(sanalukkanut) immikkoortorta-
qarpugut.
Sungiusaanermut aammalu
ilaquttanut oqilisaassilluni
ineqartitsigallarnermut immik-
koortortaqarfik. Tarnimikkut
eqqarsartaatsimikkullu nappaa-
teqartart\mut qulinut naatsor-
suussaavoq. Inunnik arfinilinnik
sulisoqartussatut naatsorsuus-
saq. Siunertaasa pingaamersa-
raat, nammineq suliffeqalernis-
samut inigisaqalernissamullu
sungiusaaneq.
Sivisuumik uningasariaqar-
tunut immikkoortortaq.
Inuunnut arfineq pingasunut
tarnimikkut timimikkullu ataa-
vartumik nappaatilinnut (skizo-
frene) inigineqartoq. Qulingilua-
nik sulisussalittut naatsorsuus-
saq. Siunertaasa pingaamersa-
raat, uninngasut najugaqarfim-
mi nakkutigineqartuaannann-
gitsumi nammineernerullutik
ineqarlernissaat anguniarlugu.
Sannavik/sullivik. Inunnik
3Vfe-inik sulisoqartussatut naat-
sorsuussaq. Siunertaraa suleqa-
tigiinnikkut uninngasut ilinni-
artinneqarnissaannik, suliner-
mullu sungiusarnissannik neqe-
roorfigalugit. Tamatumuunak-
kut anguniameqarpoq, suliffinni
nalinginnaasimi imaluunniit su-
liflinni nakkutigineqarlutik suli-
lernissaat.
suungiusarfiup ulluinnarni
aqunneqarnissaa isumagissallu-
gu.
Neqeroorutigaarput:
Suliffik soqutiginartoq pissanga-
nartoq ineriartorluartorlu. Suli-
sut assigiinngitsunik ilinniarsi-
masut suleqatiginerisigut peqa-
taassaatit, sungiusarfiup immik-
koortortaqarfiini tamani peror-
saanermut tunngassuteqartuni
ineriatortitsinerni. Kiisalu
Akissarsisat atorfinitsimieqarnerlu
Lønramme 18 malillugu akissar-
siassaapput. ukioq siulleq akis-
sarsiassat, kr. 152.530,85. Apri-
lip aallaqqaataani 1992 lønram-
me 24-mut nuussalluni ukiumut
170.028,22. akissarsiarissallugit.
Atorfimmut immikkut tapisiat
ilaapput ukiumut 7.750,00. Akis-
sarsiat atorfinitsinneqarnerlu
Namminersomerullutik Oqar-
tussat, Pirorsaasut Ilinniarsima-
sut Peqatigiiffiatalu akornanni
isumaqatigiissutit malillugit
aaqqinneqassaaq.
Inissaqartitsisinnaassaagut.
Qinnuteqartut arlariinnik oqaa-
sillit salliutinneqassapput.
Paasiniaaqqikkusukkuit for-
stander Kurt Juul Carlsen-imut
sianersinnaavutit 2 20 88 ima-
luunniit Adolf Jensensvej 22-
imut.
Atorfiniffissaq 1. november
imaluunniit isumaqatigiissute-
qarluni.
Qinnuteqaat allagaassaaq,
Sungiusarfik
kingusinnerpaamillu tiguneqareersimassalluni 27. september 1991.