Atuagagdliutit - 11.11.1991, Blaðsíða 5

NR. 130 1991
ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5
Sulisitsisut allaffimmi
pisortaata
piumasaarsorneri ingasak
All. Josef Motzfeldt, inatsisartuni ilaasortaq, IA
Tuusi ilisarnaq - angut assigiinngitsorpassuarnik suliftilik.
På hat med Tuusi - manden med de mange kasketter.
Naak sulisitsisut peqati-
giiffianni allaffimmi pi-
sortaata piffissami kin-
gullermi kiinnaanngu-
nartuliai piffissaajarfi-
gingaartariaqanngikka-
luartut inuiaqatigiinnik
uukapaatitsiniarluni
isummersornerisa to-
rinnginnersaminiin-
nanngui nipangersimaf-
figiinnarnianngilakka.
Ullumikkorpiaq pissaarner-
mik tigummiartunut ilua-
reqqunermik sulisitsisut pe-
qatigiiffianni allaffimmi pi-
sortap allaaserisaqalersin-
nani misissueqqissaaqqaar-
tarnissani immineersima-
vaa. Soorlumi suut tamar-
mik nutaaliornerinnaaner-
tik'pillugu ilumoortutuann-
gorsimasut, sulisitsisut al-
laffimmi pisortaata iluareq-
qusaarfigerusutaanniit tak-
kutuugunik naammaqaaq.
Naalakkersuinikkut sulia-
qarunik, atorfiliugunik at-
tartukkatulluunniit siun-
nersortaagunik. Tamak-
kuupput nikerartuartut so-
orlu Qorlortorsuarmi ma-
mianartuliamut akisussaa-
sut.
Atuagagdliutini oktobarip
28-anni saqqummersut pin-
gaarnertut allaaserisaani
sulisitsisut allaffimmi pisor-
taat ilaatigut ima allappoq:
»KNi-p umiarsuaateqarfi-
ani sulisut ippaassaanik-
kunni annilaarsimassagu-
naqaat Lauritzenip umiar-
suaateqarfiata sinniisai Ra-
dioavisimi innuttaasunut
tupigusuallannarunartu-
mik oqaluttuarmata kiser-
maassiviunngitsumik, con-
tainerersuit atorlugit assar-
tuinikkut Ålborgimilu as-
sartuinermut qitiutinneqar-
tup Nuummut nuunneqar-
neratigut 150 millioner ko-
ruunit missaanni sipaarne-
qarsinnaasut.«
Tupigusuallannarto-
qanngilaq
Uanga qularinngilluinnar-
para KNi-p assartuinikkut
ullumikkut akigititani [ap-
parteriaannaagai, soorlu ak-
tieselskabitut ingerlalerner-
migut kiffaanngissuseqar-
neruleruni.
Taamatummi pilersaaru-
teqareersoq nalunngilara,
pilersaarut KNi-p siulersui-
suisa nassuiaataanut ilann-
gullugu, inatsisartuni KNi-
p aktieselskabinngortinne-
qarnissaanik nassuiaat aal-
laavigalugu oqallinnermut
atatillugu tamanut aggu-
aanneqareermat.
Aammami 150 millioner
koruuninik sipaaruteqar-
sinnaanermik qujasaaneq
tupigusuallannartorta-
qanngilaq. Taamami naat-
sorsuinermi nunaqarfiit,
isorliunerusut ilaasunil-
luunniit angallassineq
ilanngunneqarsimanngillat.
Nangaajallanngivillunga-
lu oqarsinnaasoraanga taa-
ma Lauritzen- ikkut sipaa-
ruteqarsinnaanermik kaler-
risaarutaat, KNi-p unammi-
kutsoorsinnaagaa, unam-
meqatigiinneq naligiimmik
unammisunut atugassaqar-
titsiviussappat.
Allatut oqaatigalugu,
KNi-p manna tikillugu an-
guniaqqusanik isumannaa-
riniarsimanera imaluunniit
manna tikillugu ineritissin-
naasimasai sullugineqarsin-
naanngillat. Isornartorsior-
tariaqakkat tassaapput
»pissutsit« KNi-p ingerlatsi-
niarsimaneranut killiilii-
suusimasut. Soorlu naala-
gaaffiup nalaanili umiarsu-
arnik attartukkanut isuma-
qatigiissutaasimasut, torer-
suinnaanngitsut, ullumik-
kumulli KNi-p Umiarsuaa-
teqarfiata nammattariaqar-
simasai.
Sulisitsisullu allaffimmi
pisortaanut inatsisartuni
angallanneq pillugu oqallit-
toqarnerani IA-p oqaaseqar-
tuatut oqaatsima ilaat uteq-
qissavakka:
»Saqqummiussinermi
oqaatigineqartumut »assar-
tuineq umiarsuaatilinnut
assigiinngitsunut neqeroo-
ruteqarnissaq«-mut taar-
siullugu Inuit Ataqatigiit
siunnersuutigissavaat inat-
sisartut angallannermut
ataatsimiititaanut KNi-p
saqqummiussaa umiarsuar-
tigut assartuinermik nunat
tamat akornanni containe-
rit atorlugit misilittagaqar-
luartunik isumaqatigiinni-
arnini nammineq ingerla-
teqqissagaa. Isumaqatigiin-
niarnemi matumani pine-
qartuni KNi, kalaallit inui-
aat ingerlassivipput, siut-
tuuvoq.
Naalakkersuisuniillu ma-
tumani saqqummiussiner-
mi piumasaqaataasunut na-
leqqulluartuulluni.«
Suliffissaqarniarner-
mut sunnlutissai
Sulisitsisut allaffimmi pi-
sortaatulli uanga parteeralu
neriukkaluarpugut, aliann-
gortiterisoqassappat taman-
na suliffissaqartitsiniamer-
mut iluaqutaasumik kingu-
neqassasoq.
Sulisitsisulli allaffimmi
pisortaattut eqqoriaaqat-
taaginnarnanga oqallisissiat
misissoqqissaarniarsima-
vakka. Tamakkunanilu ilaa-
tigut oqaatigineqaraluarpoq
nutaamik aaqqiissutissatut
siunnersuutigineqartut nu-
natsinni suliffissaqartitsini-
arnermut sunniuteqartus-
saanngitsut.
Siunnersuummili toq-
qammaviusumik pisariilli-
saanissaq siunnerfiummat
tamanna ilumoorsinnaann-
gilaq.
Pisariillisaanerimmi ta-
mavimmik siunnerfigisar-
paat suliap pineqartup suli-
sunit ikinnerusunit isuma-
gineqarnissaa.
Isumaliutissiissutimmi
aamma nammineq erseqqis-
sarpaa manna: »Taamaattu-
mik siunissami assartuiner-
mi siunnerfiussaaq, atorto-
rissaarutinik atorluaanik-
kut sulisut ikinnerusut
atorneqarnissaat.«
Taamaattumik isumaliu-
tissiissumi siunnersuut ma-
linneqassappat suliffinnik
nutaanik pilersitsinissaq su-
liffinnilu pilersinneqartari-
aqartuni sulisussanik ilinni-
artitsinissaq imaannaann-
gitsoq piumasaqaataasaria-
qarpoq.
Aaliangiisoqartinnagu
misissueqqissaarnis-
saq
Inuit Ataqatigiit piorsaaneq
units ikkusunngisaannarsi-
mavarput.unitsikkusunngi-
saannassallugulu. Misilit-
takkatsinnilli ilikkarsima-
savut eqqaamallugit illuali-
ariniakkap pujoorfissaata
nuuaniit allartinneqanngin-
nissaa oqaatigisariaqarsi-
mavarput. Matumani PRO-
EKS-sip KTU-ngorluni
ikaarsaartinneqarsim anera
tamatumalu nunatta anin-
gaasaqarniarneranut kingu-
nipilorisimasai eqqaamaq-
quavut. Tamannami torinn-
gilluinnartumik ingerlasi-
mavoq, aaliangerneq pere-
ermat aaliangernermut toq-
qammavissaasimagaluanik
qulaajaaneq aatsaat aallar-
tinneqarmat.
KNi-mmi agguataarne-
qarsinnaanera ilumoorsin-
naalluarpoq. Kisi£mnili ag-
guataarineq isummiussin-
n ar lu gu tamatuma kingor-
na agguataarinerup kingu-
nissai aatsaat paasinialissa-
gutsigik tamanna isumaat-
suliornerussaaq. Oqaatsit
tamakku KNi-p siunissami
allanngortiternissaanik in-
atsisartut oqallinneranni
atorsimasakka, sulisitsisut
allaffimmi pisortaata »tu-
pinnartumik oqallisissanik
oqaasertaliorluarsim asu-
nik« sunniiniutitut taavai.
Uanga soquticinngivippa-
ra sulisitsisut allaffimmi pi-
sortaata oqaatsikka qanoq
taagaluallarpagit. Qinikka-
tulli akisussaassuseqartu-
tut oqaatsit tamakku ator-
tariaqarsimavakka.
Siuneqassuseq
plunnaarlugu
anngaaginnarneq
Avaanngunarnerpaarli tas-
sa sulisitsisut allaffimmi pi-
sortaata ullumikkut atorfe-
qarfigisaminut, Sulisitsisu-
nut, iluareqqulluni siune-
qassutsi ilinniakkamigullu
tanngassimaarutissani pil-
liutigisimammagit. Siune-
qassutsinimi atoraluaru-
niuk nalunngikkaluarun-
narsivaa Sulisitsisut siulit-
taasuata TV-kut radiokkul-
lu ammasumik oqallinner-
mi aperineqarami KNi-p in-
gerlataasa ilaasa namminer-
sortunut tunniunniarneqa-
lersaarnerat qanoq isuma-
qarfigineraa, akissutaa
»taava nunaqarfiit akiler-
sinnaanngitsut matoorarta-
riaqalissavavut« tamanit
kiinnaanngunarnersaam-
mat!
Naggaterpiaatigullu so-
qutiginassagaluarpoq Atua-
gagdliutit siulersuisuisa
taama soqutigisanik kille-
qartigisunik qilersorsima-
sutut misigisimasumik avis-
ip pingaarnerutitaanik al-
lattartussamik toqqaagal-
larsimanerminni suut tunn-
gavigisimaneraat paasissal-
lugu.
Siulersuisut tusagassior-
tutut atorfeqartitatik arfi-
nillit, akisussaalluni aaqqis-
suisup peqannginnerani,
aviisip isumaanik saqqum-
miisinnaanngitsutut isigi-
neramikkik?
Aaqqissuisup
oqaaseqaataa
Asarara inatsisartuni kom-,
munalbestyrelsimilu ilaa-
sortaq, Royal Greenlandimi
siulittaasoq KNI-llu tusa-
gassiisarnermi pisortaa Jo-
sef Motzfeldt!
KNI-p pitsaaqutai pillugit
isummatit maani aaqqissui-
soqarfimmi oqaaseqarfigis-
sanngilagut. Isummat taak-
ku inatsisartut ataatsimiit-
tarfianni oqaluttarfimmiit
siusinnerusukkut erseqqin-
nerusumillu saqqummiute-
reersimavatit. KNI-llu tusa-
Nuuk Kommuneani ulluu-
nerani paaqqinniffinni aal-
laarsimaartarnerit sipaarni-
arfigineqarnerat pillugu:
Fritidshjemme-mi Na-
noq-mi Nuummiittumi an-
gajoqqaat ataatsimiinner-
minni eqqartorsimavaat, ul-
luunerani paaqqinnittarfin-
ni tammaarsimaartarnerit
sipaarniarfigineqamerat.
Ukiuni kmgullerni Kom-
munitsinni meeqqat sipaar-
niarfigineqareernerat tunn-
gassiisarnermi pisortaatut
atorfeqarnerit eqqarsaati-
galugu isummatit tupiginn-
gilagut.
Sulisitsisulli peqatigiifiia-
ni direktørip AG-mi utaqqii-
saasumik oqaasertartuutin-
neqarneranik naammagisi-
maarinninnginnerit paasiu-
minaatsipparput. Illit nam-
mineq aviisinnut KNI-
MIK-mut sanilliullugu AG
ammasumik uummaarissu-
millu aviisiuvoq, sulisitsi-
sut, sulisut, aalisartut allal-
lu oqallifTigisinnaasaat.
Aviisimi maani oqalliffiu-
nissarput anguniagaraar-
put. Suliffeqarlissuit isu-
maat illuinnaasiortut sin-
niisuufTiginngilagut, erseq-
qilluinnartumillu nalunaa-
rutigaarput sulisitsisut pe-
qatigiiffianni direktøri
oqaaseqartartorigallarniar-
lugu. KNI-MUT-imili ilisi-
man eqarsinnaanngisaan -
narpoq pisortaqarfik sule-
qataasulluunniit ilaat allat-
tuunersoq. Nalulluinnar-
tarparpulluunniimmi tusa-
gavigalugu, sipaarniarfigeq-
qinniarneqarnerat pillugu
sakkortuumik akerliuvu-
gut.
Taamatut akerliunitsinni
makku tunngavigaavut:
- angajoqqaat akiliutaasa
qaffannerat.
- kissartortugassat peerne-
qamerat.
- sulisut taarteqartarnera-
nut aningaasalissutit ikili-
lerneqarnerat.
Oqartoqartarpoq inuiaqa-
gassiisarnermi pisortatut,
inatsisartuni ilaasortatut,
Royal Greenlandimiluun-
niit siulittaasutut, imaluun-
niit kommunalbestyrelsimi
ilaasortatut saqqummer-
nersutit. Immaqaluunniim-
mi assiliisutut.
Paatsuuisimagunarnerlu
naggaterpiaatigut inissilaa-
rallartigu. Sulisitsisut peqa-
tigiiffianni direktøri AG-p
siulersuisuinit atorfinitsi-
taalluni allaaserisamik pin-
gaarnermik allagaqartar-
tuutitaanngilaq. Siulersui-
sut aviisip sunik imaqarnis-
saanut akuliutinngisaan-
narput - ingerlanneqamera-
nut taamaallaat. Aviisip tu-
sagassiortui arlinillit aala-
jangersimasumik ilanngus-
sisarsinnaalluaraluarput.
KNI-MUT-imilli sanilliullu-
ta imarisatta isummanik
nutaanik akuneqartarnis-
saat nuannarisaraarput.
Inussiarnersumik
in u ulluaqqusillunga
Laila Ramlau-Hansen
Aaqqissuisoq
tigiittut meerartatsinnut
pitsaasumik ingerlatsisuu-
sugut, tamannali Landstin-
gep Kommunellu ukiuni
kingullemi akerlianik (kil-
lormut) takutittarpaat.
Inuiaqatigiitut meerartat-
sinnut pitsaasumik periuse-
qartutut taakkartorneqar-
tuassagutta, meeqqerive-
qarnermut tunngasutigut
sipaarniaqqittoqartaria-
qanngilaq.
Allakkat ammasut
kommunalbestyrelsimut
All: Nuummi Fritidshjemme-mi Nanoq-mi siulersuisut
angajoqqaallu sinnerlugit Marie L. Mikaelsen