Atuagagdliutit - 30.12.1991, Blaðsíða 7

NR. 8 1991
AALISAAT/INUIT HUNTERS
Inatsisartunut
naalakkersuisunullu
KNAPK-p siulittaasuata Inatsisartunut
Naalakkersuisunullu piumasaqaatai arlaqarmata
eqikkarlugit ima oqaatigineqassap- put.
ESU-mut tunngasut
KNAPK-p siulittaasuata Peter Davidsenip Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saaffigin-
nissummini ilaatigut allappoq: »Tapinik eqqugaasut tassaapput aalisartut piniartullu ta-
marmik«.
Naalakkersuisunut Inatsisartunullu akerliussutsimik takutitsinermi Nuummi aalisartut
nuliaallu 200-ut tungaanut amerlassusillit peqataapput.
ESU-mit attartorlutik
angallatitaartorsimasut
attartugaasa nutaamik
nalilersorneqarlutik
atukkat ataatsimoortu-
mik aaqqis- suussiffigi-
neqarnissaanni piaartu-
mik iliuusissat tusartin-
neqar- nissaat pisaria-
qarpoq.
ESU-mut taarsersuinerit
aaqqissuuteqqinneqassap-
pata akiusut allanngorar-
tarnerannut sillimmateqar-
fissamik Inatsisartut inatsi-
sissaattut siunnersuummi
aningaasat naammattut an-
ingaasaateqarfissamut aal-
larniutigitinneqarnissaat
pingaarluinnarpoq pilersin-
niarneqartoq Uuatsittumik
kinguneqassappat.
Taamaattumik Naalak-
kersuisunit sillimmateqar-
fissamut 1992-imut anin-
gaasaliissutaaniartut 42,4
mio. kr.-nit naammanngil-
luinnarput pingaartumik
siunertanut marlunnut
atorneqartussaatillugit.
ESU-muttaaq tunngatil-
lugu piaamerpaamik Uuar-
siivigineqartussatut isigaa-
gut ukiut 15-it 20-illu matu-
ma siornagut angallataarus-
simasut akiitsuisugut isu-
makkeerinninnikkut.
Kommune-t
aningaaseriviillu
Tapinik milliliinermi eqqu-
gaasut tassaapput aalisar-
tut tamarmik, taamaattorlu
Kommune-t erhvervsfondii-
nut aammalu bankinut at-
tartorlutik angallatitaartor-
simasut taarsersuinerannut
oqililerifiigissallugit pisaria-
qarluinnarpoq.
Pingaartumillu bankinut
attartorsimasut ernianik
annerungaartunik taarser-
suinermi akilersuisinneqar-
tut pisariaqartilluinnarpaat
aaqqiivigineqarnissartik,
inuutissarsiutigisartik pif-
iissami qanittumi annaas-
sanngippassuk.
Orsussaq
Naligiimmik oqililerinerit
inuutissarsiuteqartunut ta-
manut ingerlanneqassappa-
ta aamma aalisartut piniar-
tullu aamma tamatumani
solarimut benzinamullu
atuinerminni immikkut pi-
neqarnissaat inuutissar-
siortunut ajornartorsiute-
qareeqisunut oqilileriniar-
nermi aqqutissat ilagaat.
Taamaattumik kissaatigi-
sap tamatumap pimoorullu-
gu tiguneqarnissaa pisaria-
qarpoq.
Angallatlnut
sillTmmasiineq
Aalisariutit sillimmaserne-
qartarfiat maannakkut
namminersortumut tun-
niunniarneqarpoq atuisut
isumasioqqaannguallarna-
git, ilisimatinneqaannarlu-
tik sillimmasiisarfik nam-
minersortoq ukiortaap aal-
lartinnerani atugarilissa-
gaat.
T amanna sil limmas iis ar-
fiup malittarisassaanik
uniuineruvoq aammalu
atuisutut akuersaarneqar-
sinnaanani.
Taamaattumik pisariaqar-
poq qulakkiissallugu ilumut
sillimmasiissutinut pissut-
sit ajornerulinnginnissaat.
Aammattaaq sillimmasii-
sarfiup aningaasaataasa qa-
noq pineqarnissaat paaseru-
supparput, tassaappummi
aalisariutaatillit ukiorpas-
suarni katersorsimasaat
imaaliinnarlugit »arsaarin-
nissutaasinnaanngitsut«.
Qallunaamernlt
kalaalimernillu
Maannakkut pilersaarutigi-
neqalerpoq puulukinik ner-
sussuarnik kukkuunillu nu-
natsinni agguiveqalernis-
saq. Inatsisartut tamanna
isuma pillugu eqqarsaqqit-
tariaqarput.
Imaappormi maannakkut
kalaalimernit akisuallaar-
neri pissutigalugit neqit qal-
lunaamernit taamannaru-
iussuaq tikisinneqartariqar-
tarput.
Isuma ima nikisinneqar-
tariaqarpoq kalaaliminer-
nut agguiveqartariaqaler-
put pisariitsumik akisunn-
gitsumiUu pisiassanngorlu-
git suliarineqarnerisigut ka-
laaliminernik nunatsinni
atuinitta annertusinissaa
angullugu.
Akuersaarneqarsin-
naanngilarmi neqissaqami-
arnerput nunami allamiut
neqiutaannik qulakkeemi-
arneqarnissaa, uffa nunat-
sinni neqerpassuit iluamik
aaqqissuussisimannginneq
piinnarlugu atorluarne-
qanngitsut.
Isumaqatigiissutit
Isumaqatigiissutaasartut
imaaliinnarlugit qarsunne-
qartarneri Naalakkersuisut
unitsittariaqarpaat.
Isumaqatigiinniartarne-
rimmi pisartut ingerlatiin-
narneqassappata taava at-
tanneqarsinnaasunik siu-
nissami isumaqatigiissute-
qartarnissaq qulakkeerne-
qartariaqarpoq, annilaann-
gatiginagu pifflssap isuma-
qatigiissutit atuufliisa ilu-
anni illuatungaannarsiortu-
mik atorunnaarsinneqar-
nissaat.
Aalisarnermut -
Suliffissuaqarnermut
Naalakkersuisoq
Inatsisartut aammalu Naa-
lakkersuisut inanniarpagut
pimoorullugu isumaliuti-
geqqullugu ilumut aalisar-
nermut aammalu suliffissua
qarnermut Naalakkersui-
soq siunissami ataasiusas-
sanersoq.
Ukiunimi makkunani pi-
sar iaqaleraluttuinnarpoq
Naalakkersuisup illuatun-
geriittunik naalakkersui-
suufieqannginnissaa, suli-
assammi taama annertutigi-
sut ilaatigullu imminnut as-
sortuuttut naalakkersui-
suuffigissallugit pissusissa-
misoorsinnaangilaq inum-
mit ataatsimik akisussaaffi-
gineqamissaat.
Taamaattumik Inatsisar-
tunut inassutigaarput apeq-
qutip ilungersunartup nali-
lemiarneqamissaa, pin-
gaartumik inuutissarsiutip
inuutissarsiutit pingaarner-
saannik taaneqartartup
naalakkersuisua ajornartor-
siutinut piffissaqarluni pu-
laniarsinnaasoq pisariaqar-
luinnarmat.
Aallsartunlt
oqalugiartut allat
Inatsisartunut saqqummii-
nermi NAPP-p siulittaasua
Kristian Josefsenip puiser-
passuit ukiuni kingullerni
amerlisimaqisut akitigut tu-
nisassiarineqarsinnaaneri-
tigullu aaqqiiffigineqarnis-
saat kaammattuutigaa.
Tapiissutittaaq atuutiin-
nartariaqarnerat pingaartil-
luinnarlugu saqummiuteri-
arlugu, kalaallit naalagassa-
tut ilinniarsimasut nunami
allamiunit atorneqarneru-
lernissaat piumasaraa.
Piumasarisat anguneqar-
sinnaanngippata umiarsua-
livinnik assersuilersinnaa-
neq ilaatigut NAPP-p siulit-
taasuata periarfissatut tik-
kuarpaa.
Saqqummiisunut ilaavor-
taaq KAIK-p siulittaasua
Jens Lyberth KNAPK oqaa-
seqaataanut tapersiinermi
saniatigut Naalakkersuisut
aalisarnermut politikertik
allanngortinnianngikkunik-
ku isumaliuutigeqqeqquaa.
Isumaqatigiinniartarner-
nilu KAIK-p aalisartullumi
allat katuffinnut allanut na-
leqqiullugu suusupagine-
qartarnerat uparuarpaa.
Annertussusilereerlugu
ikiuutit aamma aalisartu-
nut atuutilernissaat, raaja-
nut akitsuutip peerneqar-
nissaa, nunaqavissut kisi-
mik inuttaasalernissaat kii-
salu Aalisarnermut Naalak-
kersuisup aalisarnerinnar-
mut naalakkersuisuunissaa
ilaatigut anguniartariaqak-
katut KAIK-mit piumasari-
neqarput.
Naalakkersuisup
akissutaa
Naalakkersuisup akissute-
qarnermini aalisarnerup
iluani atugarisat ukiuni
makkunani imaannaannge-
qisut arajutsisimannginne-
rarpaa.
Oqalugiarnermini aaq-
qiissutitut aaqqiissutissa-
tullu makku taavai:
- 1991-imi pisiortornermi
aningaasaliissutit (aalisak-
kanit tapit) 36,5 mio. kr.-iu-
sut amigarmata ukiup sin-
neranut 27 mio. kr.-nik ila-
sariaqarsimapput,
- Inuutissarsiornermi Ta-
persiisarfimmit atukkanik
akilersuinermi periarfissat
allanngortitemeqarsimap-
put, taarsersuinermilu aaq-
qissuuinissat pillugit suli-
niutit ingerlaqqissapput,
- tunisat akiisa allanngo-
rarnerini nalimmassaatissa-
nik Aningaasateqarfiliorni-
artoqarpoq,
- umiatsiaararsortut oqili-
saafligineqarsinnaanerat
Naalakkersuisunit anguni-
arneqassaaq,
- aalisamermi kattuffin-
nik oqaloqateqartarnerit
annertusiartorsimasut in-
gerlateqqiinnarneqarnis-
saat.
»Naalakkersuisunit oqa-
loqatiginnikkusussuseqa-
ratta maanga tikkilluaqqu-
jumavassi.«
Politiker-it allat
Akerliussutsimik takutitsi-
neq Atassut-mit, Inuit Ata-
qatigiit- nit, Akulliit Parti-
anit kiisalu Issittup Partia-
nit oqaaseqarfigineqarpor-
taaq.
Parti-t Naalakkersuisu-
nut illuatungiliuttut tamar-
mik aalisartut piumasaqaa-
taannut paasinnilluarsin-
naanerarput, Naalak-ker-
suisuusimallu ullumikkullu
Naalakkersuisut oqarluar-
taarutigisimasatik eqqor-
tinniarlugit qanoq iliuuse-
qamissaat pisariaqalersu-
tut oqaatigaat.
Akulliit Parti-aniit Tuni-
sinermi akit nikerarnerinut
nalimmassaatissanut Anin-
gaasaateqarfissaq asuli ni-
pangersaatissatut maanna-
mut isigineqarnerarpoq,
Aningaasaateqarfiullu nam-
mineq napasinnaalernissaa-
ta tungaanut tapiissutit an-
nertunerusunngorlugil-
luunniit atuutiinnamissaat
anguniartariaqartutut isi-
gaa.
Inuit Ataqatigiitnit aali-
sartut ajornartorsiutaat aa-
lisartullu kattuffusa tusaa-
niarneqartarnissaat pisaria-
qartinnerarneqarput;
inuussutissarsiornermili
periaasitoqqat allanngor-
luinnarnissaat tapiissutillu
kisiisa aallaaviginagit
inuussutissarsiornerup
nammineq napatissinnaa-
nissaa anguniartariaqartu-
tut isigineqarpoq.
Isumammamik ersersitsi-
niarluni ingerlaaqatigiinneq
oqaaseqamissarlu sioqqul-
lugu Inatsisartuni ilassorta-
nut, Naalakkersuisunut,
Royal Greenland A/S-imut
tusagassiuutinullu nalu-
naarutigineqarpoq.
Isummamik ersersitsini-
arnermi najuuttut tamar-
mik qujafligineqarput, ajuu-
saarutigineqarlunUi Inatsi-
sartunut saqqummiinermi
Inatsartuni ilaasortat ta-
marmiusut najuussin-
naanngimmata.
Aqaguani Inatsisartut
siulitaasuata KNAPK-mut
allalluni KNAPK-p NAPP-
llu Inatsisartunut isumma-
minnik ersersitsiniarnerat
torersoq qutsatigaa, neriuu-
tigalugulu tamakkuninnga
susassaqartut tutsititat su-
linerminni eqqaamajumaa-
raat.
Neriuutigineqarpoq
isummat saqqummiussat
tusarniarneqarumaassasut,
aalisarnerullu pingaartu-
mik aalisartut minnerusu-
nik angallatillit pisuussuti-
ginngisaannik ingerlaner-
Boqisup Naalakkersuisunit
isiginiarneruneqarnissaa
tam anit kissaatigineqar-
mat.