Atuagagdliutit - 30.12.1991, Síða 13

NR. 8 1991
AALISAAT/INUIT HUNTERS
13
Qalorsualerinermik
ilinniartitsineq
aallartilerpoq
Paamiuni Umiartomer-
mik Aalisarnermillu
Uinniarfiup (UAI) ukiu-
mi qaangiutilersumi QA-
LULERISUTUT ILINNI-
ARTITAANEQ 1992-imi
aallartittussatut piler-
saarusiarisimavaa.
Siullermeerutaammat
aallaqqaammut pikkorissar-
nertut aaqqissuunneqas-
saaq, ingerlanneqareerpallu
misilitakkat tunngavigalu-
git UAI-mi ilinniarnivittut
siunissamut aaqqissuunne-
qassalluni.
Ilinniartitsineq
Atuagarsorluni assassorlu-
nilu ilinniartitsineq UAI-mi
ingerlanneqartassaaq.
Suliflimmut sungiusar-
neq (erhvervspraktik) qalu-
lérivinni aammalu kilisaati-
ni qalulerisutut sungiusar-
simasunik misilittagaqartu-
nillu nakkutilliisoqarluni
ingerlanneqartassaaq.
Ilinniartitsinermut UAI-
mi ilinniartitsisut atorne-
qassapput qalulerinermullu
sungiussisimasumik misilit-
tagalimmillu atorfinititsi-
nissaq pilersaarutaavoq.
Qalulerisutut ilinniartitaa-
neq pingasunngorlugu ag-
guataarneqarsimavoq.
Ilinniagaqarnermi im-
mikkoortoq siulleq sap. ak.-
nik 12-nnik sivisusseqassal-
luni, suliflimmut sungiu-
sarneq qaamatinik 8-nik si-
visusseqassalluni immik-
koortullu pingajuat inaaru-
taasumik ilinniagaqarneq
sap. ak.-nik 8-nik sivisussu-
seqassalluni.
Illnnlartitslssutlssat
sivisussusaallu
Ilinniartitaanermut najoq-
qutassat uani sukumiisu-
mik eqqartorneqassanngil-
lat, itinerusumiUi nassui-
aanneqarusunnermi UAI-
mi ilinniartitaanermut si-
unnersorti Oqarasuaat
17360 atorlugu saaffigine-
qarsinnaa- voq.
Qalulerisutut ilinniarti-
taanermi ilinniartitsissu tis-
sat qanorlu sivisussuseqar-
nerat immikkut takussutis-
siami misissorneqarsin-
naapput.
Qalulerisutut
pikkorlssarneq
(Ataani takutitassiaq tak-
uuk)
Ilinniartitaanermut
piumasaqaatit
neqeroorutillu
Qalulerinermik pikkorissa-
qataanissamut Uinniartun-
ngortussanut piumasarine-
qarpoq UAI-mi Fiskeriassi-
stent-itut tamakkiisumik
ilinniarsimanissaq qaam-
matinilu arfineq pingasuni
aalisariutini/kilisaatini qaa-
miutut sungiusareersima-
nissaq.
Ilinniartunngorsinnaasu-
tullu akuerineqarsinnaap-
put qalulerivinni imaluun-
niit kilisaatini sivisuumik
qalulerinermi suliaqarlutik
misilittagaqarluartut, qin-
nuteqamissamilu suliffigi-
samit/-simasanit oqaaseqaa-
tinik uppernarsaatinik saq-
qummiussaqarnissaq pisa-
riaqartinneqarluni.
Ilinniagaqarnermi ani-
ngaasaqam erm u t atatillugu
pikkorissarnermi ilinniar-
tut pikkorissarnermut ma-
leruagassat nalinginnaasut
tunngavigalugit ajunngit-
sorsiassaqartitaasinnaap-
put.
Ilinniarfimmut ilinniar-
fimmiillu angalanermut
aningaasartuutit ilinniaga-
qamermut aalaj angersak-
kat tunngavigalugit ani-
ngaasaliissutigineqartas-
sapput.
Ilinniarnerup nalaani ine-
qameq UAI-p ilinniartunut
inissiaataani pisinnaavoq.
Ilinniarnissamut qinnu-
teqarnissami killiliunneqar-
poq 10. januar 1992, kom-
muneqarfinnilu suliffissar-
siuussisarfiit aqqutigalugit
qinnuteqartoqarsinnaavoq.
Ilinniarneq aallartissaaq
16. marts 1992-imi.
Oqaatigiumasat allat.
Qalulerisutut ilinniartitaa-
nermut aaqqissuisumiit
oqaatigineqarpoq ilinniar-
titsinertut aaqqissuunne-
qarnera nunarsuarmi siul-
lerpaassasoq, taamaattu-
millu soqutigineqarluni
ingerlanneqarpat nunatsin-
nut iluatinnaateqarluassa-
soq.
Ilinniartitaaneq nunat-
sinni qalorsualiortarnermut
siunissami tunngaviliisin-
naavoq, avammullu qalor-
suarnik nioqquteqartarnis-
samut periarfissiisinnaallu-
ni.
Ilinniartitaanerullu nu-
narsuarmi kisiartaanera
tunngavigalugu qaluleri-
sunngortartut sumiluunniit
atorfissaqarsinnaanerat ili-
manarluinnarpoq.
KNAPK-miit qalulerisu-
tut ilinniartitaanerup piviu-
sunngortinneqalernera ne-
riunaateqarluartutut isigi-
neqarpoq.
Annertunerusumimmi
suliffissaqartitsiinnalerani
aammataaq atuisartut piu-
masarisaat tunngavigalugit
qalunik sanaartomeq qalu-
lerinerlu ingerlanneqarta-
lersinnaammata, takornar-
taanngilarmi qalut nunani
allani pisiat nutaatillugit al-
lanngortiterneqartamerat,
tamannami atuisunut ilaa-
tigut akikitsuinnaaneq ajor-
mat.
Ammattaarmi qassutit
bundgarnillu tungaatigut
allatut periarfissaqalersin-
naanissaq tamatumani ilua-
tinnaateqartutut nalilerne-
qarsinnaavoq.
Qalulerisutut pikkorissarneq
lllnniartitslssut
Imm. 1
Imm. 2
Pikkorissartitaanermut paasissutissat
Nioqqutissiorfinnik ilisimasaqarneq
Aalisarnermi atortut sannai
Qalulerineq qassuserinerlu
Atortut immap iluani pissusii
Aalisarnermi atortut pisataat
Atortuutinik ilinniarneq
Qalorsualerinermik sungiusarneq
Aalisakkat pissusii piniutillu ilusai
Piniutit titartarnerisa nassuiarneqarneri
Biologi / Aalisarnermi inatsisit
Kisitsinermik ilinniarneq
Suliffeqarfiit aningaasarsiornerat
Sulinermi inissisimariaatsit
lluarsaass., uuttortaanerit allanngort.
Piniutit angissusaat
Pinngortitami pissutsit
Kalinnermi assorallersimatitaanerit
aalisarsinnaassuserlu
Suleqatigiissinnaanermut ilinniarneq
6 t. 4 t.
12 t.
28 t.
72 t.
12 t. 24 t.
18 t.
18 t.
120 t. 84 t.
12 t.
36 t.
12 t.
80 t. 72 t.
16 t.
12 t.
40 t.
24 t.
24 t.
24 t.
8 t.
454 t. 304 t.
KATILLUGIT nal. ak. Ilinniartltslffllt
Paviaaraq Heilmann, ataani allagaq allassimavaa.
Kr. 1.000.000-nit pillugit
Novemberip qiteqqusima-
lernerani Aaiisarnermut
Naalakkersuisoq Kaj Ege-
dep KNAPK-mut tunniup-
pai aningaasat kr.
1.000.000-nit aalisfutunut
angallateerarsortunut aam-
malu aalisariutinut miki-
nernut agguaatassatut.
Aningaasat taakku piler-
simapput ukiarmi Naalak-
kersuisut aalisakkanut tu-
nisinermi tapinik peersine-
risa kingunerisaanik.
Imaammat taamanikkut ta-
pit peerneqarmata angalla-
tit anginerumaat ESU-mut
attartorluni pissarsiarine-
qarsimasut immikkut aaq-
qissuussiffiginiarneqarsi-
mapput ESU -p peqqussu-
taani kapiteli 6 malillugu.
Taakkununngalu aaqqiineq
akilersugassanik siaruaa-
nermik kinguneqarpoq
aammalu pillaammik ernia-
liisarneq ukioq siulleq, tassa
ukioq manna atorneqassan-
ngilaq, taamaalillutillu
aamma akilersugassaat nu-
taamik aqqissuunneqarlu-
tik amerlanertigut akilersu-
inissaat ukiunik tallimanik
siaarneqarluni. Tamatuma
malitsigaa ukiumut ima-
luunniit ukiup affaanut aki-
liutissap minnerulernera.
Tamakkua pereermata
KNAPK-miit piumasarine-
qarsimavoq, aamma angal-
latinik mikinernik pigisallit
angallateerarsortuUu ilaati-
gullu bankinut aammalu
Kommunale ESU-nut attar-
torlutik angallateqartut
aamma aalisakkat akiisa ta-
piisa millilerneqarneran-
nik/peerneqamerannillu eq-
qomeqartut, akilersugaan-
nut ingerlatsinerannullu
oqililerifFigineqassasut. Ta-
matuma kingunerisimavaa
Naalakkersuisut kr.
1.000.000,00-nit angallati-
nut mikinernut aammalu
angallateerarsortunut ta-
piissutigineqassasut.
Naalakkersuisulli kr.
1.000.000,00-nit qanoq ag-
guaanneqassanersut nalor-
nissutigisimavaat, taamaat-
tumillu aningaasat
KNAPK-mut tunniunne-
qarsimapput. KNAPK-llu
ilaatigut siunnersuuteqar-
neratigut Naalakkersuisut
makkua agguaanneqarnis-
saannut piumasaqaatigisi-
mavaat:
- aalisakkanik tunisassi-
orfmnut tunioraasartut ki-
simik tapiiffigineqassasut.
- saarullinniartuunerusut
ukiuni kingullerni saarulliu
sannera pissutigalugu aali-
samerliorsimasut salliutin-
neqassasut.
- tapiissutinik agguaassi-
neq KNAPK-p immikkoor-
toqarfu ikiortigalugit inger-
lanneqassasoq.
Naalakkersuisullu piumasa-
qaataat qulaani taakkartor-
neqartut saniatigut
KNAPK-mi Ulluinnarni
Aqutsisut aalajangiussaqar-
simapput agguaanermi qin-
nuteqartut immikkoortor-
taqarfinnillu ilalerneqar-
tut/innersuussutigineqar-
tut kisimik aammalu assi-
giimmik agguaavigineqassa-
sut.
Aningaasanik agguaanis-
saq pissaaq immikkoortor-
taqarfinniit inassutaasut ta-
makkiisut tiguneqariarpa-
ta. Neriuutigaarpullu piaar-
tumik immikkoortortaqar-
fiit inassutinik nassitsiu-
maartut juullertinnagu ag-
guaanissaq allaffeqarfun-
miit angumerineqarsin-
naassappat.
Naggataatigut oqartaria-
qarpoq ajuusaarnartumik
aningaasat imatut amerlati-
ginngimmata allaat akili-
gassanut kinguaatoorutinut
atorneqarsinnaallutik, kisi-
annili isigisariaqarlutik saa-
rullinniartartut isertitassa-
raluinut »mattusersuuti-
tut«. Aammalu inunnut
ataasiakkaanut agguaanne-
qalerunik tigusisussat ani-
ngaasanngorlugit tigusas-
saat tusind-terpassuusin-
naanatik, inuppaalussuar-
nut agguaanneqartussaam-
mata.
Juullisiorluarnissassan-
nik ukiortaassamullu iser-
luarnissassinnik kissaallusi
inuulluaqquassi.