Atuagagdliutit - 11.05.1992, Qupperneq 5

NR. 54 1992
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5

- Taamani Kalaallit Nunaanni tusatsiakkat imaaginnavip-
put. Kangaatsiamiit tusagaqarpugut Aksel Svane-gooq Aa-
sianni..., 78-nik ukiulik ilisimatooq Christian Vibe, »Grøn-
landsposten «-ip aaqqissuisua siulleq, oqaluttuarpoq.
- Der var meget sladder i Grønland dengang. Fra Kangaatsi-
aq hørte vi et rygte om Aksel Svane i Aasiaat..., fortalteden
78-årige zoolog og videnskabsmand Christian Vibe, »Grøn-
landsposten«’s første redaktør. (Foto: Knud Josefsen)
Utoqqasaanngoratta
Aprilimi oqaluttualiaq Grønlandspostenip nalliuttorsiutigineqarnerani
qitiuvoq
NUUK(SS) - Inuit 200-t
missaanniittut tallimann-
gormat AG-mut pulaarput
aviisi qallunaatut saqqum-
mersartoq »Grønlandspo-
sten« utoqqasaanngorluni
ukiunik 50-ngortorsiorlugu
nalliuttorsiutigigatsigu.
Aviisi siullermik saqqum-
merpoq sorsunnersuup na-
laani, martsimi 1942-mi,
taamani naalagarsuaq Eske
Brun isumaqarsim ammat
qallunaatut oqaasilimmik
aviiseqartariaqartoq, Ka-
laallit Nunaat Danmarki-
mut attaveerummat.
Eske Brunip uumasunik
ilisimatooq Christian Vibe
aviisiliortussanngortippaa,
Vibe-lumi tallimanngormat
nalliuttorsiornitsinni im-
mikkut qaaqqusaalluni na-
juuppoq. Pingasunngormat
nalliuttorsiornerpalaartu-
mik saqqummernitsinni
Christian Vibe oqaluttuar-
poq Eske Brunip aviisimik
saqqummersartoqalernis-
saanut pissutaatissimasaa-
sa ilagigaat taamani Nunat-
sinni tusatsiakkat imaagin-
navissimanerat. Aviisinngo-
oq eqqortut saqqummiut-
tassavai.
Svanep nujai
Nalliuttorsiualaamitsinni
Christian Vibep ilanngullu-
gu oqaluttuara Eske Brun
pillugu aamma tusatsiakka-
nik ulikkaavissimasoq.
Aamma Avannaani naala-
gaq Aksel Svane pillugu.
Svane pillugu taamani tu-
satsiagaq imaattoq Christi-
an Vibep oqaluttuaraa:
- Kangaatsiamiit tusatsia-
gaqarpugut amerikamiut
sorsuuteeraasa Aasiannut
tikinneranut tunngasumik.
Sorsuuteeqqami naalagaa-
sut Aksel Svanemut inatsi-
sit suugaluarnersut qinnu-
tigisimavaat. Svane tun-
niussiumanngimmat aallaa-
sit atorlugit qunusaarsima-
vaat, Svane-li naamik killis-
sassaasimanngivippoq
tunniussiumananilu. Taava
naalakaat ataasiarlutik seq-
qorsimapput. Svane suli pi-
naasersimavoq. Pingajus-
saanik seqqormata, Svane-
llu nutsani attupillanneqar-
mata, aatsaat piumasarine-
qartut tunniussimavai.
Amerikamiunngooq Svane
iluarinngingaaramikku
Amerikamut nassarsima-
vaat, Christian Vibe oqalut-
tuarpoq.
Christian Vibep iluatsillu-
gu aamma paasinerlutamik
taasani naqqiissuteqarfigaa:
- USA-p Kalaallit Nunaat
sorsunnersuarmiit annaa-
tinngilaa. Taamaniuna nu-
nami maaniittut annaak-
kaat. Ullumikkut Kalaallit
Nunaanni suut tamarmik
taamani inuusuttuusimasu-
nit pilersitaapput, Christian
Vibe, »Grønlandsposten«-ip
nalliuttorsiutigineqarnera-
ni peqataasinnaanerminik
nuannaartoq, oqarpoq.
»Thule Bar«
AG-p nalliuttorsiornerani
peqataasut »Thule Bar«-ili-
arput, kalaaliminernik thai-
landimiullu nerisassaataan-
nik sassaallerfiusoq, nuan-
narerrateqaat. Bar-imi
taanna aprilip aallaqqaataa-
ni salloqittaadluta oqaluttu-
aliatsinneersumit assilisaa-
voq. Taamani ukiup affan-
gajaata matuma siornagut
Qaanaaq-mi KNI-mi atorfe-
qarsimasoq, én millioner
kroninik tilhssimasoq,
Thailandimi nassaarinerar-
parput. Tallimanngormat
niviarsissat thailandimeer-
sut marluk inequnavissut
»Thule Bar«-imi, mattaat,
saarulliit panertut thailan-
dimiullu nerisassaataasa sa-
niatigut aamma vinimik
faxe-llu immiaaraataanik
nutaanik »3,6«-inik peqar-
luartumi, sulipput.
- Kiisami allaaserisaqarsi-
magaanni, kikkut tamarmik
oqaluuserisaannik, taava
oqaluuserisaq taanna eq-
qortuunngitsoq nalunagu
eqqarsarnalaarpoq, AG-p
akisussaalluni aaqqissuisua
Philip Lauritzen saUoqittaa-
taasimasoq pillugu tikillu-
aqqusilluni oqaaseqamer-
mini ilaatigut oqarpoq. Nan-
gipporlu:
Uummaarippoq
- Eqqortorli ilaanni tusas-
sallugu nuanniittarpoq,
naak oqimaatsuinnaat, so-
orlu pohtik aningaasaqami-
arneq assigisaallu pillugit
kisiisa allaaserisaqarnave-
ersaartaraluarluta. Tama-
nut soqutiginartumikaviisi-
liorniartussaavugut. Kik-
ku lli soqutigisaat tamaasa
eqqorsinnaanngilagut. Kik-
kut tamaasa isumaqatigi-
sinnaanngilagut. Kisianni
aviisi pillugu oqallittoqartu-
artillugu uummaarissuseq
ingerlajuassaaq. Grønlands-
postenillu ukiuini siullerni
50-ini aviisi qasseeriai’luni
oqallisaasarsimavoq. Aal-
laqqaataaniilli pilerineq na-
lornisoornerlu akulerullugit
aviisimi oqallinnermut pe-
qataanissaq atuuttuarsima-
voq.
- Qanorluunniit oqarsin-
naatitaanermik kisermaas-
sisuunissaq kimulluunniit
peqqinnanngilaq, Philip
Lauritzen aamma oqarpoq,
Nunatsinni maannakkut
marlunnik aviiseqarnera in-
nersuussutigalugu.
Aaqqissuisup aamma kin-
goraakkami, Jørgen Flei-
scher-ip, ajoraluartumik
napparsimalluni uninnga-
sariaqartup, inuulluaqqus-
sutaa apuuppaa.
Oqaatslt marluk
- Atuagagdliutit/Grønlands-
posten ukiorpassuannguler-
suni aviisitut ataatsitut -
marlunnik oqaasilittut -
saqqummertarsimavoq.
Isertuutissanngilarput siu-
lersuisuni arlaleriarluni
oqaluuserisarsimagatsigu
aviisimi ataatsimi ilumut
oqaatsit marluk atortuaan-
nassanerlugit. Oqallinnitta
inemerisarsimavaat aamma
uagut inuiaqatigiinni inui-
aat marluusut akornanni
attaveqaataanerput, oqaat-
sitigut, siulersuisunit pin-
gaartittuassagipput. Ta-
mannami aamma naalak-
kersuisut ukiuni kingullerni
pingaartitaannut Uaavoq,
inuiaasugut marluiit ukior-
passuarni suli inooqatigiit-
tussat, tamatta immikkut
oqaaseqartuulluta, AG-p
siulersuisuini siulittaasoq
Aqqalo Abeisen oqaaseqar-
nermini ilaatigut oqarpoq.
- Ukiuni makkunani avii-
seqarnikkut aningaasatigut
ajornartorsiuteqameq paa-
sereerlugu AG-p siulersui-
sui naalakkersuisunut saaf-
figinnissuteqarsimapput
isummanik assigiinngitsu-
nik imalimmik, Aqqalo
Abeisen oqaluttuarpoq.
Isummat suunerinik oqaa-
seqarumanngikkallarpoq
naalakkersuisut isumaat tu-
sarsimatinnagu.
Siulersuisuni siulittaasup
inuit kajumissaarpai aviisi
pillugu isornartorsiugassa-
qarunik tunuarsimaaqqu-
nagit, nutaanilluunniit isu-
massarsisimagunik saq-
qummiuteqqullugit.
- Aaqqissuisoqarfik kik-
kunnilluunniit oqaloqate-
qarnissaminut ammavoq,
Aqqalo Abeisen oqarpoq.
- Aqqalo, ilumoorpit? Taama eqqarsarpasippoq AG-p siuler-
suisuini ilaasortaq Egon Sørensen, Grønlandsfly-mi anin-
gaasaqarnermut aamma pisortaasoq. Oqaloqatigaa siulit-
taasuni Aqqalo Abeisen. Qeqqaninikorfasoq tassaavoq »Qa-
norooq«-p aaqqissuisua Maliinannguaq M. Mølgaard.
- Er det rigtigt, Aqqalo? ser medlem af AG's bestyrelse,
økonomichef hos Grønlandsfly Egon Sørensen, ud til at
tænke under sin samtale med sin bestyrelses formand Aqqa-
lo Abeisen. I midten ses »Qanorooq«’s redaktør Maliinann-
guaq M. Mølgaard. (Foto: Knud Josefsen)
Pulaartunut ilaapput Christian Vibe, naalakkersuisut siu-
littaasuata allattaa Ivalo Egede, eskimologitut ilisimatusar-
simasoq Carl Chr. Olsen - Puju, Namminersornerullutik
Oqartussat tusagassiisar/lanni pisortaq Peter Fr. Rosing,
SMS-imi ningiu Mathilde Spore, sanianilu takuneqallatsiar-
sinnaavoq uia, Steen Spore, rigsombudsmandingortussaq.
Der var Christian Vibe, ministersekretær Ivalo Egede, eski-
molog Carl Chr. Olsen - Puju, hjemmestyrets informations-
chef Peter Fr. Rosing, forstander Mathilde Spore, og ved
siden af hende skimtes hendes mand Steen Spore, kommen-
de rigsombudsmand. (Foto: Knud Josefsen)
Thailandimiusut nererusuttunut peqaqaaq. Aajuna Ingmar
Egede tam ussigassaminik thailandimiumit tunisittoq. Tu-
nuatungaaniipput Søren Joelsen nulialu.
Der var thaifood til alle som måtte have behov. Det havde
Ingmar Egede. I baggrunden ses Søren Joelsen med frue.
(Foto: Knud Josefsen)