Atuagagdliutit - 18.05.1992, Blaðsíða 8

- Suliffissuarni suliffinnut
aningaasat amerlanerusut
Inuussutissarsiutinut Pisortaqarfimmi siunnersortip aningaasaliissutit
isumassarsiallu amerlanerusut ujartorpai
NUUK(KR) - Ukiup ani-
ngaasat inatsisaata naanis-
saata tungaanut misiliguti-
tut ingerlavugut. Taamaat-
tumik inatsisartut ukiaru
ataatsimiinneranni politi-
kkikkut isummerfigineqar-
tariaqarpoq isumassarsiaa-
nersoq pitsaasoq. Isumaga
malillugu pissarsiat ani-
ngaasaliissutinut naaper-
tuulluartuupput. Atugassa-
rititaasunut naleqqiullugu
sulifilit amerlanerusut pi-
lersinneqarsimapput. Siu-
nissaq ungasinnerusoq eq-
qarsaatigalugu inatsisartut
amerlanerusunik suliffissu-
aliortitsinissamik kissaate-
qarunik amerlanerusunik
aningaasaliisariaqarput.
Taamaattoqanngippat ta-
matuma kingunerissavaa
nunami suliffinnik pilersit-
sinissamik isumassarsiap
taamaatiinnartariaqamera.
Erik Kjærgaard Kristen-
sen Inuussutisssatsisorner-
mut Pisortaqarfimmi siun-
nersortaavoq. Innuussutis-
sarsiutinuut tapiissutit pil-
lugit sulisut marluusut aap-
paraat. AG-mi Inuussutis-
sarsiutit Namminersortut
aperaat inuit Kalaallit Nu-
naanni nutaanik suliffeqar-
filiornissamut isumassarsi-
allit tapersersussagunigit
su nik periarfissaqarnersoq.
Kisianni siunnersortip
nammineq isummani aam-
ma anippaa, isumaqarami-
mi nunami suliffissuarnut
tapiissutinut akuersissutit
ikippallaartut.
Perlarflssat marluk
Inuussutissarsiomermut
Pisortaqarfiup inunnut nu-
taanik isumassarsialinnut
tapeeriaatsit assigiinngitsut
marluk neqeroorutigisin-
naavai. Siulleq tassa siun-
nersortitigut ikiorserneqar-
neq, tassani Inuussutissar-
siornermut Pisortaqarfiup
sulisui siunnersuillutillu al-
latigut ikiuussinnaapput,
isumassarsiat imminnut
akilersinnaanersut naliliif-
figinarneqarnerini. Allati-
gut ikiorsiineq tassaasin-
naavoq missingersuutitigut,
pilersaarutit nassuiarneqar-
nerini tuniniaavissallu mis-
issomeqarnerini ikiorsii-
neq.
- Pilersaarut imminut
akilersinnaasungagaangat
taamatut ikiuuttarpugut.
Arlaat toqusunut illerfilior-
nissanmik ilerfilluunniit
ujarattassaannik sanaartor-
nissamik siunnersuuteqa-
raangat naaggartarpugut.
Periarfissap aappa tassa
suliffeqarfinnut nutaanut
aningaasatigut tapersersui-
neq. Tassani tuniniaavissat
misissorneqarnerinut tuni-
sassiallu ineriartortinne-
qamerinut aningaasanik ta-
piisoqarsinnaavoq. Aamma
taarsigassarsititsisoqarsin-
naavoq, tassanilu piumasa-
rineqarluni aningaasat pisa-
riaqartinneqartut afTaat
nammineq pigineqariissa-
sut, taava Inuussutissarsi-
ornermut Pisortaqarfiup af-
fai taarsigassarsiaritissin-
naavai. Aningaasat affaanit
nammineq pissarsiarisanit
15%-it nammineq aningaa-
saatigineqassapput, sinneri-
lu 35 procentit aningaaseri-
vimmit taarsigassarsiaasin-
naallutik.
Inuussutissarsiomermut
Pisortaqarfik aningaasanut
inatsimmi marlunnik kon-
toqarpoq. Konto 29.40 nu-
nami suliffissuarnut, takor-
nariartitsinermut aatsitas-
sarsiornermullu naatsor-
suussaavoq. Kontomi tassa-
ni 21.232.000 koruunit im-
mikkoortinneqarsimapput.
Aningaasat aggguarneqarsi-
mapput 10 millioner koruu-
nit missaat Takornariartit-
seqatigiiflimmut, 2 million-
er koruunit jullip inuata sul-
liavianut kiisalu 1,7 million-
er koruunit takornariartit-
sisameq pillugu ilinniarti-
taanermut. Taakku saniati-
gut Inuussutissarsiorner-
mut Pisortaqarfiup 3 milli-
oner koruunit aatsitassarsi-
ornermi ineriartortitsiner-
mut atorsimavai, aatsitas-
sarsioqatigiiffinnik Kalaal-
lit Nunaannut pilerisaari-
nissaq siunertaralugu. Mil-
lionialunnguillu sinnerut-
tut pitsaasunik isumassarsi-
alinnut agguaanneqartus-
sanngortinneqarsimapput.
Imaaliallaannaq
- Aningaasat taakku imaali-
allaannaq nungupput, taa-
maattumillu piffissaq aam-
ma atorniarsimavarput alla-
tigut aningaasaliisinnaaner-
mut periarfissanik ujarler-
nermut. Ilaatigut Vestnor-
Innuussutissarsiomermut Pisortaqarfik taarsigassarsisitsinnaavoq, tassanipiumasarineqarluni aningaasat pisariaqartin-
neqartut afTaat nammineqpigineqariissasut, taava afiai kingulliit Pisortaqarfiup taarsigassarsiaritissinnaavai. Aningaasa-
nit nammineq pigisanit 15procentit nammineq aningaasaatigineqassapput, 35procentillu sinneruttut soorlu assersuutiga-
lugu aningaaserivinnit taarsigassarsiarineqarsinnaallutik. (Ass.: Knud Josefsesn)
Erhvervsdirektoratet har mulighed for at give lån, hvor princippet er, at man selv skal komme med halvdelen og så kan
Erhvervsdirektoratet yde den anden halvdel som lån. Af den halvdel, som man selv kommer med, skal 15 procent være
egenkapital, mens de resterende 35 procent for eksempel kan være banklån. (Foto: Knud Josefsen)
denfondemit Beskæftigel-
sesfondimillu aningaasanik
pissarsisimavugut. Ani-
ngaasanilli taakkuninnga
pissarsiniarnitsinnut piffis-
saq atugarput pilersaruuti-
nut soorunami kinguarsaa-
taasarpoq.
- Aamma konto 27.13 pi-
gaarput, aningaasallu tassa-
ni immikkoortinneqarsima-
sut siunertanut inuussutis-
sarsiutinut tunngasunut er-
niaqanngitsumik taarsigas-
saanngitsumillu atukkiun-
neqarsinnaapput. Aningaa-
sat amerlanersaat takorna-
riartitsinermut tunngasu-
nut tunniunneqarsimapput.
- Isumassiarsiap piviu-
sunngortinnissaanut piffis-
saqartariaqarpoq. Agguaqa-
tigiissillugu ukiut marluu-
sarput, aammalu Danmark-
imi taamaappoq. Ukiut
marluk matuma siorna aal-
lartikkattali politikkikkut
kukkusunik isumalluarfigi-
neqarsimavugut. Taamani
naatsorsuutigineqarsima-
voq ukiup affaata ingerlane-
rinnaani suliffissuaqarfip-
passuit pilersinneqassasut.
Taamaalisoqarsinnaanngi-
laq, isumaqarpungalu ta-
manna politiklkkut isum-
merfigineqartariaqartoq.
Agguaqatigiissitsigaanni su-
liffik ataaseq 1 aamma 2 mil-
lioner koruunit akornanni
akeqarpoq - aamma Dan-
markimi. Aningaasat atu-
gassagut eqqarsaatigigaan-
ni suliffippassuarnik piler-
sitsissutaasinnaanngillat.
Tassani taamaallat isum-
merfigineqarsinnaavoq
ingerlatsiniarneq pimoo-
runneqarniarnersoq. Pi-
moomssisoqassappat ani-
ngaasat pisariaqartinneqar-
tut akuersissutigineqartari-
aqarput. Massakkut immik-
koortinneqarsimasunit
minnerpaamik quleriaam-
mik amerlanerusariaqar-
put. Suliffiit 100-t pilersin-
niaraanni 50 aamma 70 mil-
lioner koruunit akornanni
aningaasaliisoqartariaqar-
poq, sinnerilu namminer-
sortunit aningaasaliiffigine-
qartariaqarlutik.
Immersugassaqanngi-
laq
Tapiiffigeqqugaanni immer-
sugassanik immikkut im-
mersugassaqanngilaq, ima-
luunniit allaffissortoqarani
arlaannik kukkulaarnikkut
naagaarsinnaasunik. Sia-
nertoqarsinnaavoq allakka-
nilluunniit nassitsilluni,
taava Inuussutisssarsiuti-
nut Pisortaqarfimmi sulisut
pilersaarut suliareqqissa-
vaat, pilersaarummik saq-
qummiussisoq sapinngisa-
mik suleqatigalugu.
- Suliflissualiorluni aal-
lartikkaanni isumassarsiar-
passuit naangaannartinne-
qarnissaat naatsorsuutige-
reersimavarput. Pilersaaru-
terpassuilli imminnut aki-
lers innaasunngorsinnaap-
put sulifiissuaqarfinnut pio-
reersunut avalequtitut
ingerlanneqarnerunik. Tu-
nisassiarineqartussat tuni-
neqarnissaasa qulakkeerne-
qarnissaat pingaartippar-
put. Isumassarsiat nutaar-
luinnaat akuersaarneq ajor-
pagut, tunisassiammi tuni-
niarneqarnissaat akisual-
laassaqimmat. Pilersaarutit
avataanit nioqqutissanik
eqqussuinermik annikilli-
leeqataasinnaasut taperser-
sorusuttårpugut. Taakku-
nunnga tunitsivissaqareer-
poq, tunisassiarlu naamma-
ginartumik pisiarineqarsin-
naaguni ajunngilluinnas-
saaq. Pilersaarut imminut
ima akilersinnaatigissaaq
tunisassiaq akimigut pit-
saassutsimigullu avataanit
eqqussukkanut sanilliulluni
unammillersinnaassalluni.
Suut tamavimmik
naammassineqarsinnan-
ngillat. Soorlu assersuutiga-
lugu maani annoraaminili-
orfiliortoqarsinnanngilaq.
Kjolimmi assigiinngitsut pi-
ngasut umigassarilersin-
naanngilatit. Tunisassiari-
neqartut assigiinngitsut
ikippallaassaqaat, tunisassi-
ornerlu allanngorartiterne-
qartuartariaqassalluni.
Naammaginartunik amer-
lassusilinnik tunisassiorta-
riaqarpoq ingerlataq immi-
nut akilersinnaassappat.
Taamaanngippat tunisassi-
at akisungaaramik tunine-
qarsinnaanavianngillat.
Inuussutissarsiutinut
ingerlareersunut atasumik
tunisassiussagaanni, soorlu
assersuu tigalugu aalisakka-
nik suliffissusarni plastikki-
nik poortuutissanik, taman-
na isumassarsiaavoq pitsak,
tunitsivissaqareerami.
Suliffissuarni sulisut
amerlanerusut
- Manna tikillugu aningaa-
saateqarfinnit aningaasanik
pissarsis innaasarsimavu-
gut. Mannali tikillugu pia-
reersaaviusumik ingerlasi-
mavugut, massakkullu tas-
sa aningaasaliinissamut pif-
fissanngorpoq, taamaan-
ngippammi suliffinnik piler-
sitsisoqarsinnaanngimmat.
Isumaqarpunga nunami su-
liffissuit tassaasut suliffin-
nik amerlanerpaanik piler-
sitsiviusinnaasut. Aatsitas-
sat eqqarsaatigalugit ukiut
qulit missaasa ingerlaqqaar-
nissaat oqaatigineqarpoq.
Takornariartitsineq eqqar-
saatigalugu takornariat uki-
umut 35.000-it anguniassal-
lugit aalajangiussimavar-
put, tassa taamaaliornisssa-
mut hotelitigut sutorniar-
tarfitsigullu periarfissaqa-
reeratta. Takornariartitsi-
sarneq suliffinnik amerla-
nerungaartunik pilersitsi-
navianngilaq, suliffiit pige-
reeratsigit.
- Aatsitassat, takornariar-
titsineq nunamilu sulifiis-
suit aallunneqartariaqar-
put, kisianni suliffissaqar-
titsiniarneq siunertarine-
qassappat massakkut tulle-
riiaarisimaneq eqqortuu-
nersoq nalunarpoq. Siuniss-
saq qaninnerusoq eqqarsaa-
tigalugu suliffissuaqarneq
aallunneqartariaqarpoq.
Taamaakkaluartorli takor-
nariartitsisarneq aatsitas-
sallu annikilliliivigineqarta-
riaqanngillat, nunamili su-
liffissuit pingaarnerulersin-
neqartariaqarput.
- Nuummi plastikkilior-
fissap Qaqortumilu qaqor-
saasiorfissap suliffinnik qa-
noq pilersitsisoqarsinnaa-
neranut qaammaasaqaler-
sippaatigut.
- Qinnuteqaatit 15-iniit
20-nut tigugaangatsigit su-
liffeqarfik imminut akiler-
sinnaasoq ataavartussarlu
ataaseq pilersinneqartar-
poq. Pilersaarutit piviusun-
ngorsinnaanngissaannartut
suliarinerinut piffissarujus-
suaq atortarparput, suliffe-
qarfiillu pioreersut tapiiffi-
gineqamissaannut uagut pi-
sinnaatitaaffeqanngivippu-
gut.
- Siorna pilersaarutit 50-
it akuersissuteqarfigineqar-
simapput, taavalu siorna
ukiorlu manana suliffiit
100-t missaat aningaasaliis-
sutinit pilersinneqarsimal-
lutik. Inoqarpoq isumassar-
siaqarlutillu aningaasaati-
linnik, siunnersorti Erik
Kjærgaard Kristensen oqar-
poq.