Atuagagdliutit - 03.07.1992, Blaðsíða 7
NR. 75 1992
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
S'XwIvXwX'lwiv}
sestsusasiaBes
»88888S8888888S888WlHroOOWtlOOTOODllOOOOOOODOOODOOOOOOODODOODOODIOODOI
AAMARAAT
TIGUS AAT
AG-p atuagaq aasaanerani nangcqattaartuliaa
pissanganaqisoq ilaqulariit tamarmik aliikkuta-
risinnaasaat malinnaaffigisiuk.
Naanissaata tungaanut normuni saqqummersu-
ni tama ni immikkoortumik ilanngussisassaagut.
r
Kapitali 1.
Andesip qaqqaani
Qaqqap portusuup qoo-
rorsuarmut innaaqqissup
qaarsuinnaasup salliarnar-
taani nukappiaqqap 15-iteq-
qaani ukiullip qeqqarissup
qaqqat pukkinnerusut un-
galeriiaat qooqqullu orpip-
passuarnik qallersimasut
isigai. Indianerit qaqqaxniut
atisaassut ittunik atisaqar-
poq savat meqquinit atisali-
aasunik seeqquinut killilim-
mik, amermik silittumik qi-
terutilimmik; isigai niuilu
seeqquinut killittumik
amiusunik kameqarput.
Nukappiaraq taattuata isik-
kuatalu indianerpalunnge-
Aamaraat tigusaat
Atuagagdlmtitorqani 1942-imiit 1946 ilanngullugu
nangeqattaartuliaasimasoq AG-p allattaatsimut
nuullugu aasaanerani nangeqattaartuliariniarpaa
NUUK - Atugaq taanna
taamani Julius Olsenimit,
Ajoqimit, torraqalugu ka-
laallisuumut nutserne-
qarsimavoq. Atuagaq
1600-1700-kkut ingerla-
nerini spaniamiut Arne-
rikkami kujallermi Spani-
anit avissaarlutik inuusut
indianerillu Andesip qaq-
qarsuini najugaqartut
akornanni pissutsinik oa-
qaluttuartuuvoq, pissa-
nganartuliaalluni.
Immikkoortumi siuller-
mi inuttaasoq pingaarneq
inuusuttunnguuvoq indi-
anernit ukiuni tallimani
tigusaasimareerluni naal-
liutitaasimaqalunilu tigu-
aasiminit qimaaniartoq.
Qimaaniarnermini tigu-
sat allat marluk ilanngul-
lugit aannaapai, sunaaffa
inuunermi ilaani naapeq-
qikkumaarlugit.
Inusuttunnguaq aki-
marnit ilaata illersortimi-
nit nuannarisaaqisup
akeqqaminillu uumissor-
neqaqisup erneraa. Anga-
joqqaavi akeqqaminnit
peqqusersusaarfigineqar-
lutik indianernit qaqqar-
miunit nungutaapput,
nukappiararrli indianerit
tigusarisimavaat, akeraa-
nut kingusinnerusukkut
aningaasanniutigissa-
maarlugu.
Qimaanissaminut pia-
reersarnera qimaaneralu
pissangartorujussuarnik
pisoqarfiuvoq, pissanga-
qataarusukkaannilu nam-
mineq atuartariaqartpoq.
Inuunerummi nalunartu-
isa ingerlatsisarnerata
ingerlatsineratigut assi-
giinngitsunik uissuummi-
nartortalinnik pissanga-
nartortalinnillu naapita-
qartarpoq.
Immikkoortup
aappaa
Immikkoortup aappaani
immikkkortumi siullermi
inuusuttuaraasoq, inersi-
masunngorsimavoq, ila-
quttaminillu toqutsisitsi-
suinik pisuussuarminnil-
lu tillittunik ujarlilersi-
mavoq, piflissap ingerla-
nernai ilaquttamisut isigi-
lersimasani ikinnguti-
taartukkanilu illersortigi-
sani suleqatigalugit.
Akeraasa inuusuttoq
suli ajunngitsoq paasiga-
mikku soorunani peqqu-
serluutigisimasamik paa-
sineqarnissaat annilaaru-
tigeqalugu pisinnaasartik
tamaat pisarinialerpaat,
ilaatigut pequserluutaa-
sinnaassut ajornersaat
inupiluillu inupiluuner-
partaat sakkugalugit.
Immikkortup aappaa
immikkoortutulli siuller-
tut pissangartigisunik pi-
soqarfiusarpoq, ajunngit-
sup peqqusersuitsup ajor-
tullu peqqusersuup im-
minnut sorsuffigeqati-
giinnerattut taaneeqar-
sinnaasoq.
Atuagaq takkajaarsuu-
galuartoq Julius Olsenip,
Ajoqip, nutserluarsima-
ngaaramiuk ilaatigut atu-
artussat pisut akornan-
niittut misigilersisinnaa-
vai, taamattumik atuar-
tartuvut oqarfigiinnarsin-
navagut aasaanerani pis-
sanganarluartumik AG-
mi atuagassaqalersut.
Jørgen Hansen
Indianernes fange
Masser af spændende sommerlæsning i AG
NUUK - En roman, der
med meget stor succes har
været bragt som føljeton i
gamle Atuagagdliutit i
årene 1942-1946 (dengang
havde man jo god tid!), er
nu skrevet om til den nye
grønlandske retskrivning
af AGs sproglige medar-
bejder Jørgen Hansen og
vil i sommermånederne
blive genoptryk i AG - på
grønlandsk.
Denne føljeton var utro-
ligt spændende, og ikke
mindst under besættel-
sen, hvor der var mangel
på grønlandsk læsestof,
vakte romanen stor op-
mærksomhed i hele Grøn-
land. Mange af AGs ældre
læsere kan stadigvæk hu-
ske historien om indianer-
nes fange og har ved flere
lejligheder opfordret os til
at genoptrykke historien.
Det være hermed gjort!
Romanen fortæller om
livet på Sydamerikas store
sletter og i Andesbjergene
i 1800-tallet. Bogen be-
skriver forholdet mellem
spanierne, der dengang
netop havde frigjort sig
fra Spanien, samt deres
forhold til indianerne i
Andesbjergene.
Bogen er mesterligt
oversat til grønlandsk af
Julius Olsen, Ajoqi.
Bogens første del hand-
ler om en dreng, der er
fange hos indianerne i
bjergene, og om hans stra-
badser under flugten.
Det er en meget spæn-
dende roman, især veleg-
net for børn og unge.
Anden del af bogen
handler om drengen, der
nu er blevet voksen mand,
og hans kamp for genero-
bre familiens rigdomme,
der er stjålet af familiens
politiske modstandere.
Også i den del af bogen
sker der mange spænden-
de og overraskende ting,
så det er også guf for børn
og unge.
De kan glæde sig til
spændende læsning i AG i
sommermånederne.
Jørgen Hansen
qisup nalunaarpaa qaqortu-
mik amillit ilagigaat.
Uninngaqqissaarluni na-
jugarisimasaraluami tungaa
isigaa, oqamillunilu: »Tas-
sami tamatuma nalaaniip-
poq.« Assanili paarlallugit
nipikitsumik ilungersortu-
millu qinulerpoq:
»Guuti ataataq qilammiu-
sutit! Ikiunnga; aniguisinn-
ga, annaatinnga tigusaasi-
maninnit. Indianernit naak-
kitaatsunit aniguisinnga;
inunnullu qaqortunik ami-
linnut pisinnga, taamaagin-
naruma oqaatsikka puigor-
luinnassagakkit, qinunerin-
nanni spaniamiutut oqalus-
sinnaavunga: Guuti arnaq-
aa, qinnunniannga anigui-
sinnaaqqullunga.«
Nikuippoq, ungasissorlu
kipisarpalulluni isigiuarlu-
gu.
Nukappiaraq taanna nu-
narsuup isikkiviginnersaasa
ilaanni qeqarpoq. Tunua-
niipput qaqqarujussuit An-
desbjergit inngii aputitallit,
kangiani ungasilluni ippoq
kuussuarujussuaq Orinoco,
Venezuelap tungaanut
kuuttoq, siaruarluni Ame-
rikkap kujalliup narsarsui-
nut spaniamiutut »Lla-
nos«-imik taaneqartartu-
nut. Llanosit taakku Arne-
rikkap avannarliup narsar-
suisut pissusii assigiiginnar-
tutut ivikkanik panertuin-
narnik naaffigisimasutut
innatik, orpikkanik qorsuu-
juaannartunik orpinnillu
eqimasukkuutaartunik, al-
laallu palminik orpeqarput,
nalunaarutigalugulusooq
tamaani narsarsuarni kiat-
tup silaa ittoq.
Ussigit nersutaaterpas-
suit narsami ivigartorput,
qaqqallu sivingarnini nu-
naannarmiut eqiasuitsut
najugaqarput majsit kartof-
filillu naatittarlugit. Qaq-
qalli qutsinnerusut avinn-
garussimasut qoororsuini
aqqutigiuminaatsuni india-
nerit toqutsigajuttut naju-
gaqarput.
Sapniamiut peqqarniitsu-
mik naakkittaatsumillu
naalakkersuigallartillugit
nunap inuii qunutitaasima-
galuarput, kingornali nuna
immikkut imminik naalak-
kersorneqalermat nunasi-
sullu sorsuuttarnerisigut
aggorneqarmat aappaluttu-
nik amihnnut pifdssaq ilu-
atsittoq nalliussimavoq.
Sorsoqataasarsimapput to-
qutsinerpassuarnik ujajaa-
nerpassuarnillu pissarsissu-
tigisimasaminnik.
Indianerit nujuartat spa-
niamiuinnarnut nunami
tassani nunasisimasuinnar-
nut unataasuunngillat,
aammattaarli aappaluttu-
nik amileqatiminnut nuju-
artaajunnaarlutik naasoris-
saasuulersunut qaqqat at-
sinnerusuniittut eqqaanni
nunaqartut naggueqatigiin-
nikkut eqqarlerisaminnut
uj aj aaj ar tor tu aan n ar pu t.
Qujanarli amerlasoor-
suunngimmata, tassalu ilu-
atsitsinerinnakkut kisianni
isertorfimminnit anillassin-
naasarlutik.
Spaniamioq inuusuttoq
taanna oqaluttuariligarput
qeqarluni qinertilluni tas-
sanngaannaq qisuariarpoq
isiminik tapisseruttortunik
ungasissumi takugamigit
indianerit, akornannilu it-
toq ilisarisinnaallugu euro-
pamiuusoq. Tapissutsimi-
sulli siussaritsigaartaaq. Pi-
suppaluk nipaarsaartoq tu-
satsiannaq nunamut nalla-
rasuarpoq isigisarigaluani
tunullugit.
Kingunitsinnguagut indi-
anerup kiinaa taartoq orpik-
kat akornisigut saqqum-
merpoq. Taannattaaq nu-
kappiaqqap qaamasumik
amillup atisaasut illuinnar-
tunik atisaqarpoq, pinner-
sagaaneroqisunilli. Qiteru-
taa allapalaagaavoq ujalus-
siaasanik silviusunik guul-
tiusunillu, qaamigullu guul-
timik amitsumik tasseqar-
luni (nujaasa takisuut sas-
sarnaveeqqutaat). Nukappi-
araq qaqortumik amilik eq-
qissivilluni nalasoq tikiun-
nerminik malugisimasa-
qannginnguatsiavissoq isi-
gitsiarlugu aamaraat oqaa-
siinik torlummiorpaluttu-
nik tusarniitsumik aperaa:
»Taamangaasiit Techpo
qimaaniassamaaqigami?«
Nukappiaqqap indianeq
toqqarlugu qiviarpaa, sal-
laatsumillu akilluni:
»Guati-aa, nalunngilat
aamaraavinngortunga.«
»Ajunngilaq ilagileratsi-
gut,« aappaa nangippoq.
»Qanganngorpoq qimaania-
raluaravit iperartugaanerit
puigorsimanavianngilat, sa-
paatip akunnera tamaat ilo-
qiattut angalaarusaartaria-
qaravit« - taama oqarlunilu
mitallerpaluttumik illarpoq
- »ataatama iperaataa sior-
suttuarmat aanaalersillu-
tit.«
»Suna pillugu meeraagal-
larama matuma siornagut
aasat qassiit qaangiupput
pisimasumik tamatuminn-
ga eqqaasippinga?« Techpo
annulerluni aperaaq.
»Nalunngilara inuiaqa-
tinnut kipisasutit, qattuner-
nukartartutillu nunat nag-
gueqativit najugaat alakka-
riartorlugit.«
»Guati-aa, kukkuvutit,
pereersut puiugaapput. Ta-
makkivillunga ilissinnut
ilanngussimalerpunga.«
»Ilumoortumik oqalussima-
guit iluanaarputit pilliivik
qaqortup aavanik aagum-
mat. Sivisoorsuarmimmi ta-
manna pisimannginna-
miuk. Guutillu qitornatik
kamaappaat tamannattaaq
pissutigalugu.«
»Kiinaat taava qaammaq-
qissapput.«
»Taama neriuppunga
Guutit kamannerat saam-
marsarneqassasoq.« India-
neq akivoq qungujunnermik
makitarpaluttumik kiinna-
mi laattua suh takujumi-
naannerulersillugu.
Nukappiaraq amiilaam-
mivoq indianerup oqaasii
qanoq isumaqartut paasillu-
aramigit. Ukiummi marluk
qaangiupput spaniamiu ti-
gusarisimammassuk, Guu-
tipilumminnullu pilliutigisi-
mallugu. Techpo nammineq
pilliineranni najuisimann-
gikkaluarpoq, oqaluttuari-
neqarnerali tusarsimallugu
amiilaarutigeqisani. Tama-
tuma kingorna indianerit ti-
gusaqarsimanngillat pilliu-
tigisinnaasaminnik, maan-
nali qaqortumik amilik in-
gerlappaat, nukappiaqqallu
nalunngilaa tigusap pine-
qarnissaq qanoq ittoq pine-
qarnissarigaa.
Imminik pinngitsaalineq
ihkkareersimavaa, eqqar-
saatinilu malunnartinngi-
villugit.
»Ataatama oqaloqatigiu-
mammatit qaaqqujartor-
pakkit,« Guati nangippoq.
Nukappiaraq nikuikkasu-
arpoq oqarlunilu: »Naalas-
saanga.«
Guati kangimut qiviar-
poq, ingerlaartulli tigusa-
mik qaqortumik ingerlassi-
sut maanna takussaajun-
naarsimapput.
»Qaaniarit!« oqarpoq,
qaqqakkullu atilerluni nu-
kappiaqqap kingumut qivi-
arnaveersaartup malikkaa-
ni.
Sivitsunngitsoq qooroq
indianerit nunaqarflgisaat
anguaat, illunnguit ujaqqa-
nik qarmallit tamani tamaa-
ni ipput orpinnit narsanillu
maj sinik naasulinnit ava-
tangemeqarlutik. Narsa-
qarportaaq ivigalinnik, tas-
sani hestit mikisut qaqqar-
miut siutitoorsuillu ivigar-
torput. Illoqarfinnguup
inuisa ilaannaralaanngui
tassaniipput. Tamani ta-
maani meeqqat pinnguar-
put, qaqutigullu arnat naat-
siiveerannguani sulipput, il-
lut amerlanerit 6aanni indi-
anerit utoqqaat perusuisa-
qalutik issiasut takussaap-
put.
Illoqarfimmut iseriaata
killingani inuusuttut taak-
ku avissaarput. Guatip he-
stini takusarpaa, nukappia-
rarli iUut annersaata tun-
gaanut ingerlaannarpoq il-
lup taassuma qaliaata aniin-
garnata ataani indianeq
utoqqalilersoq kiinaa annul-
lunilu naakkitsaapaluttoq
issiasoq ornillugu. Ornigaa
pinnersumik guultimik aila-
palaakkamik atisaqarpoq,
tallimigullu uinnginnaasu-
tigut guultimik sølvimillu
tajaqarluni. Tassa aamaraat
naalagaat, Tucumaxtli.
Techpo uuttuutinik qas-
siialunnik ungasissuseqar-
luni unippoq, tallinilu sakis-
saminut paarlatsillugit.
Taama ataqqinnippaluttu-
mik qeqarluni oqaluffigine-
qarnissani utaqqivaa.
Naalagaasup qalliimeq-
quaa oqarlunilu: »Aasippak-
kit piniarniaqqujumallutit
neqimik qaqqat angisuisa
neqaannik ajor salerat ta.«
Nukappiaqqap kiinaa nu-
annaajallappoq.
»Aallarusukkaluarputim-
mi ilaa?« Tucumaxtli nan-
gippoq.
»Aap, naalakkumavun-
ga.« »Naak inuusukkalua-
qalutit aallaaniallaqqivis-
suuvutit. Erniinnarluinnaq
aallartariaqarputit. Ullut
pingasut qaangiuppata utis-
saatit. Ernerma aapparissa-
vaatit aallaasit marluk
ataatsimit pitsaanerusar-
mata, angisuliu qaqutigoor-
nerulermata, tassa aallarni-
arit!«
Inuusuttup inuulluaqqul-
luni qimaleraluaraani naa-
lagaasup qaaqoqqippaa
oqarlunilui: »Uatsi, Guati
sumiittoq nalunngiliuk?«
»Hestini takusarpaa.«
»Uannukaqqujartoruk!«
Techpo qimaguteqqippoq
Guati qaaqqujartorlugu.
Kinguneralannguagut in-
dianeq taanna inuusuttoq
angumminiippoq.
»Piareersarniarit Techpo
aallaaniaqatigissallugu,«
naalagaasoq oqarpoq.
»Ataata tamanna pisaria-
qarpa?« Guati kisippaluttu-
mik aperaaq. »Aap, Tucu-
maxthp silatuup ernerata
nukappiaraq qaqortoq ila-
gissavaa uternissaanut ilisi-
masortaaqqulluni.« »Nal-
liuttorsiomissarli nalliup-
pat pilliutillu nillianera tut-
siuppat sumi Guatip Guutit
qinnuigisinnaajumaarpai?«
Tucumaxtlip nalunngil-
luinnarpaa nalhuttorsior-
nissaq inuusuttup taassuma
qimallugigaluaqigaa. Naala-
gaasorh pissuteqarpoq
Techpo nigortisimassallu-
gu, erninilu ilassaritippaa
angutitani naammagittaal-
huuteqaqqunagit. Taamaat-
tumik sukannersumik oqar-
poq:
»Aamaraat tigusaat«
AG-p normuani tullermi
nangissaaq.