Atuagagdliutit - 24.02.1993, Blaðsíða 9

NR. 23 1993 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN ________ _________________________________?
QuassussuarmiNuup eqqaani zinkimik akuiaavittaassamik titartaasut taama isikkoqassa- Sådan forestiller arkitekterne sig det nye zinkrafTinaderi i Malenelandet overfor Nuuk.
nerarpaat. »Administration & Change House Budding« imaqarpoq aUaffeqarfik atisalersor- »Administration & Change House Building« huser administration og omklædning. »Catho-
tarlillu. »Cathode Preperation«, Cathode Stripping«, aamma »Zinc Metal Storage« katodet de Preperation«, »Cathode Stripping«, og »Zinc Metal Storage« skal rumme fabrikation og
sanaartornerat iluarsaannerallu, katodet piiarneqarfiat zink-barrinullu ineriikkanut toq- reperation af katoder, aftagning af katoder og lager for de færdige zink-barrer. »Cell House«
qorsivik. »CellHouse« elektronikpiiaaviupimmikkoortoqarlia. »Plant Services« kiffartuus- rummer afdelingen for elektroudvinding. »Plant Services« er forskellige serviceafdelinger,
sinernik assigiinngitsunik imaqassaaq. »Grinding« zinkkoncentratet aserorterneqartarfiat. »Grinding« står for malning af zinkkoncentratet. » Waste Disposal Caverns« er huler til
»Waste Disposal Caverns« tassaavoq eqqaavissaq, qaqqamit qaartitigaq. »Learch &Puriii- affald, som skal sprænges ud i fjeldet. I »Learch & Purification Building« bliver zinken
cation Building«imi zinki koncentratimit piiarneqassaaq salinneqarlunilu. »Steam Plant« trukket ud af koncentratet og renset. »Steam Plant« og »Oxygen Plant« er en dampfabrik
aamma »Oxygen Plant« tassaapput aalaliorfik fabrikki iltiliorlillu. »Concentrate Storage« og en ilt fabrik. »Concentra te Storage« er et lager, der kan rumme 140.000 tons zinkkoncen-
lageriuvoq 140.000 tonsinik zinkkoncentratinik imaqarsinnaasoq. »Receiving Conveyer« trat. »Receiving Conveyer« er et modtagertransportbånd, og »UnloadingDock« er zinkraHi-
transportbåndiuvoq tigooraavik, aammalu »UnloadingDock« zinkimik akuiaaviup umiar- naderiets havn.
sualivia.
Zinkimik akuiaavik
Namminersornerusut iluareqaat
- Sap. akunneri tulliuttut tallimat pilersaarusiarsuup taassuma kingunerisassaarmt naatsorsuinermiit atussavagut,
naalakkersuisunut ilaasortaq Kuupik Kleist oqarpoq
NUUK(KK) - Nuup eqqaani
zinkimik akuiaaviliomissa-
mut Platinovap pilersaaru-
taanut naalakkersuisut
tunngaviusumik akuersaar-
put, aamma aalisarnerup
kinguariartuinnarnera su-
liffissaaleqisullu amerliar-
tuinnarneri peqqutigalugit
naalakkersuisut suliffissa-
nik nutaanik pissarsinialoo-
qimmata.
Pilersaarummulli tama-
tumunnga naalakkersuisut
suut tamaasa akimorlugit
akuersaaginnarnianngillat,
aamma kalaallit aalisakkati-
gut tunisassiaasa pitsaal-
luinnassusiat nunat alla-
miut apeqqusersinnaam-
massuk avatangiisitigut
kingunerisinnaasai tunnga-
vigalugit.
Taamaattumik sap.
akunnerini tallimani tul-
liuttuni pilersaarusiap milli-
ardinik nalillip kinguneri-
sinnaasai sapinngisamik an-
nertuumik naatsorsorniar-
pavut, naalakkersuisunut
ilaasortaq Kuupik Kleist
AGmut oqarpoq. Tassami
apeqquterpassuit suli akine-
qanngitsut amerlammata.
- Siullermikannerusumil-
lu Grønlands energiforsy-
ning Nukissiorfiit misissus-
savaat Utoqqarmiut kan-
gerluarsunnguanniit ern-
gup nukinganik nukissior-
fiup innaallagiaq pisar iaqar-
tinneqartoq Nuup eqqaani
zinkimik akuiaavimmut pi-
lersuutigisinnaaneraa. Qa-
noq atsigisumik erngup nu-
kinganik nukissiorfik alli-
lerneqassava qanorlu ake-
qassava?
- Tassungalu tulliutillugu
misissussavarput pilersaa-
rusiarsuup taamatut ittup
milliardinik naleqartup
350nillu suliffissaqartitsi-
sup illoqarfimmut Nuuttut
ittumut 12.500nik inulim-
mut qanoq sunniuteqassa-
nersoq. Zinkimik akuiaavik
illoqarfimmi malunnassaqi-
nerpoq sulisussallu pisaria-
qartinneqartut 350it
Nuummi pissarsiarineqar-
sinnaassanerput avataaniil-
luunnit aaneqassanerput?
- Kiisalu aningaasat isigi-
niartariaqarpavut. Ulluin-
narni ingerlatsinikkut Pla-
tinovap naatsorsuutaa tak-
ujuminarluinnarpoq, in-
naallagissalli akia sanaar-
tukkatigullu inissap pisaria-
qartinneqartup alliartortin-
nissaa nalilerneqarsimann-
gillat. Kikkut akUissavaat?
- Apeqquterpassuupput
akisariaqartitavut. Taa-
maattumik sap. ak. tulliut-
tut tallimat atussavavut pi-
lersaarusiaq misissorluaq-
qissaassallugu taamaalillu-
ta namminersornerusut isu-
maannik Platinova erseq-
qissumik nalunaarfigisin-
naajumallugu, Kuupik
Kleist oqarpoq. Apeqqutit
tamakku ullumi namminer-
sornerusuni tigummivarput
aprilillu aallaqqaataata mis-
saani Platinovamut utertis-
sinnaassallutigu.
Avatangiisit
pinerullugit
Tassami zinkimik akuiaa-
vimmut tunngatillugu piler-
saarummut milliardinik na-
lilimmut kalaallit akuersis-
sappata avatangiisinut
tunngassuteqartut pingaa-
ruteqarluinnarmata.
Aammami sisamanngor-
mat 18. februar Nuummi
Platinova A/Sip tamatuma
qanoq pissarsissutaatigisin-
naanera suliffeqarfinnut
qaaqquneqarsimasunut ar-
lalinnut saqqummiummagu
takuneqarsinnaavoq.
Nuuk Imeq-mi direktørip
Nis Nissenip Royal Green-
landimilu siulersuisut siu-
littaasuata Josef Motzfeld-
tip avatangiisit eqqarsaati-
galugit ernummatigaat
mingutsitsineqassagaluar-
pat tamaani najugaqartut
inuussutissatigut nioqqusi-
aannut sunniuteqarnerlus-
sinnaanera.
- Eqqarsaatigalugu nuan-
narinngilara canadamiut
zinkimik igitassatigut Kai.
Nunaat eqqaavittut atus-
sappassuk, Nis Nissen oqar-
poq. Zink-koncentratip af-
faa, zinkip akuiarneqarne-
rani atorne qar tar toq, ki-
serngoruttoq igitassanngor-
tarpoq. Canadamut oqqun-
neqartarsinnaannginnerlu-
ni umiar suartigut zink-kon-
centratimik tikiussisunut?
Igitassat ilarujussuat tas-
saavoq svovl, assullu tipe-
qarluni. Akuiaavik Quas-
sunnguup iterlaanut inis-
sinneqarnissaa ajornerpaa-
voqq eqqarsaatigalugu anori
tamaangaaneertarmat. Sa-
viminernilli eqqaaviup mit-
tarfiup eqqaaniittumut inis-
sikkaani pitsaanerussaaq.
Minqutsitsineq
annfkitsoq
Engin Ozberkip canadamiut
selskabiani Sherritt Gordon
Limitedimeersup suliffeqar-
fik alla Hatch Associates pe-
qatigalugu zinkimik akuiaa-
viup akilersinnaassusianik
takussutissamik suliarin-
nittuusimasup Nis Nissen
Josef Motzfeldtilu isumaqa-
tigai oqarmata tunisassior-
nikkut suliffeqarfik ajornar-
torsiorfiunngitsoq suli nas-
saarineqarsimanngimmat.
Sherritt Gordon Limite-
dilli zinkimik akuiaanermi
periusiusartut nutaat sulia-
risimavaat, tassa zink-kon-
centrati sissiukkami usingi-
arnermi matoqqasukkut in-
gerlaartillugu nioqqusior-
nermi atortunut silaannar-
mik naqitsinertuunut am-
maneqanngitsunut immiul-
lugu tassanngaaniillu zink-
barit ineriikkat umiarsuar-
mut usilersuunneqarneri-
nut.
Ullumikkut silarsuarmi
zinkimik akuiaaveqarpoq
80nik, akuiaaviillu pingasut
periuseq nutaaq atorlugu
sanaajullutik. Akuiaaviit
m arluk Canadami ataaserlu
Tysklandimi ingerlatinne-
qaiput, sisamaallu Canada-
mi pilersinneqalerluni. Tal-
limaallu sap. akunneri arfi-
nillit qaangiuppata nappar-
neqartussaavoq nunami
avatangiisitigut sakkortoqi-
sumik piumasaqarfiusumi,
Engin Ozberk ilisimatitsi-
voq.
Eqqagassat
tamaaniissapput
Canadami Platinovap direk-
tøriata Bob Gannicutip an-
ingaasatigut illersorfissa-
qartinngilaa zinkibornermi
igitassat Canadamut oqqun-
neqartassappata.
Allatut ajornartumik igi-
tassat fabrikkip eqqaani
aseruisinnaajunnaarsinne-
qartassapput. Tamanna pi-
sinnaavoq tasiliani amma-
suni toqqorsiviniluunniit
matoqqasuni, tassa qaqqaq
qaartiterlugu plastimik llo-
qusersorlugu savimissanik
oqimaatsunik soorlu aqer-
loq cadmiumilu aniasinnaa-
junnaarsillugit. Igitassanik
taamatut qaqqami toqqorte-
reriaaseq zinkimik akuiaa-
vimmi Hardangerip kanger-
luaniittumi Norgemi ineri-
artortinneqarsimavoq tas-
sanilu misilittagaagallartut
isumalluarnartuupput.
Tassalu tassani pineqar-
put igitassarpapiluunersuit.
Pisariaqarluinnarpoq ukiu-
mut zink minnerpaamik
100.000 tons tunisassiari-
sarsinnaanissaa pilersaarut
aningaasatigut akilersin-
naassappat. Zink 1 tons
akuitsoq zink-koncentrati-
mik 2 tonsimik pisariaqar-
titsivoq. Nuup eqqaani akui-
aavimmi koncentrat
200.000 tons pisariaqartin-
neqarpoq taakkunanngalu
100.000 tons igitassatut
Nuummiissallutik.
1997imiit, koncentrat
siulleq qaarusummi nutaa-
mit Canadap issittortaani
Isok Lakemeersoq umiarsu-
arnut usilersuunneqarpat,
katillugit koncentrat
600.000 tons Davis Stræ-
dekkut assartorneqalissaaq.
Nuummi akuiaaviliortoqar-
pat taamatullu tunisassior-
toqarsinnaalissappat taava
ukiut tamaasa igitassat
300.000 tonsit ajoqusiisin-
naajunnaarsinneqartassap-
put.
Assersuutigalugu taane-
qarsinnaavoq Nuuk ullu-
mikkut inoqartoq 12.500nik
igitassanik 13.000 tonsinik
pilersitsisarmat. Taakku-
nannga 8.000 tonsit ikual-
laavimmi ikuallanneqartar-
put, 5.000 tonsilli savimi-
nernik eqqaavimmut igin-
neqartarlutik. Tassunga
ilanngullugit olia igitassaq
akuutissanillu igitassat an-
nikinnerusut, taakku Dan-
markimi suujunnaarsinne-
qartarput.
-1«l kf r_
1UUi.
Pingasunngoruerini februaarip 24-anui, nal.
16,00 ILISIIWATUSARFIMMI kalaallisut ta-
manut anuiiasuiuik oqalugiaatigiueqassaaq:
INUIAQATIGIIT PILLUGIT ISUMMAT
TAKORLUUKKALLU NUTAAT
Oqalugiartuussaaq:
»Landsstyreformand
LARS EMIL JOHANSEN«
vil på grønlandsk holde en offentlig forelæsning på
ILISIMATUSARFIK onsdag den 24. februar 1993,
kl. 16,00 - Emnet er:
NYE TANKER OG IDEER
OM SAMFUNDET
Der vil foreligge et manuskript på dansk.
ILISIMATUSARFIK
Box 279 • 3900 Nuuk • Telefon 2 45 66