Atuagagdliutit - 03.03.1993, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 26 1993

Politikernes moral
Af: Mogens Kjær Nielsen, Paamiut
Under forhandlingerne om værende partiformand for
dannelse af en ny regering i IA, Aqqaluk Lynge, med en
Danmark fremkkom den da- udtalelse om, at folketings-
medlem Otto Steenholdt
burde støtte en socialdemo-
kratisk ledet regering for at
sikre denne flertal, for at
Grønland på den måde kun-
ne stå stærkere ved for-
handlingerne om bloktil-
skud. Der lå i udtalelsen, at
når man sikrede regeringen
flertal, kunne man som
modydelse forlange flere
NUN ATT A ATUAGAATEQARFIA/DET GRØNLANDSKE LANDSBIBLIOTEK
GrænLandica mmriikkoortortaqcirficinl
BIBLIOTEKARIMIK
Inersimasut uTimikkcortortaqarfianut ullup affaanik
BIBLIOTEKARIMIK
+ ullup affaanik meeqqanut atuakkanik atomiartarfimmut
Nunatta Atuagaateqarfiani / Det Grøn-
landske Landsbibiiotek-irm atorfiit
qulaani taaneqartut 1.4.1993-imi i-
maluunniit tamatuma kingorna i-
nuttalerneqartussat inuttassarsiuun-
neqarput.
Nunatta Atuagaateqarfia nuna ta-
marmut Kalaallit Nunaanni atuak-
kanik atorniatarfiuUunilu inuiannul-
lu atorniartarfiuvoq kiisalu Nuup
kommune-ani atuakkanik atorniar-
tarfiulluni.
Groenlandica kalaallit atuagaa-
taannik, aviisinik, atuagassianik,
AV-nik il.il. kiisalu kalaallit atuak-
kiortuisa manuskriptiinik katersu-
gaateqarpoq. Tamakkuttaaq sania-
tigut immikkoortortaqarfiup ilagaa
ilisimatusarnermik atuakkanik ator-
niartarfik, tassanilu issittumi pisut
atuakkiat kalaallisuujunngitsut pisi-
arineqartarput.
Groenlandica immikkoortorta-
qarfiani bibliotekari
Groenlandicami suliassaqarfiit:
- Atortussanik toqqaasarneq su-
sassaqarnerlu kiisalu immikkoor-
titaarineq katalogiliornerlu.
- Atuakkianik qinnuteqaatit taak-
kulu allattorsimaffiisa suliarine-
rat.
- Atassuteqaateqarnermik sulias-
sat.
Immikkoortortaqarfiup sulisorai im-
mikkoortortaqarfimmi marluinnik o-
qaasilik bibliotikar, allaf fimmi assis-
tenti marluinnik oqaasilik kiisalu a-
torfik inuttassarsiuussaq.
Piginnaaneqarfisat:
- Eskimuunut tunngassuteqartunik
soqutigisaqarneq.
- Kalaallit oqaasiinik ilisimasaqar-
nissaq.
- Oqaatsittailisimasaqarfiginissaan-
nut soqutigisalik.
- Suleqatikkuminartoq tamatigoor-
torlu.
- Tuluit oqaasiinik ilisimasaqamis-
saq iluaqutaassaaq.
Inersimasut immikkoortortaqar-
fiannut ullup affaanik bibliote-
kari + ullup affaanut meeqqa-
nut atorniartarfimmi bibliotekari
Suliassaqarfiupput inersimasunut a-
tuakkanik atorniartitsineq: Atomiar-
tunut sullissinerni peqataaneq, ator-
tussanik toqqaaneq susassaqarnerlu
kiisalu suliffiup iluani atomiartamer-
nut tunngatillugu suleqatigiinneq.
Meeqqanut atomiatarfimmi sulias-
saqarfiit : Aammattaaq atomiartunik
sullissineq atortussanillu toqqaanerit
aammalu tamatumuuna ilanngul-
lugit meeqqat atuakkanik atorniar-
tarfeqamerinut susassaqartitsiniar-
nerit peqataafigineri.
Inersimasut meeqqallu atuakkanik
atorniartarfiini immikkoortortaqarfik-
kuutaartumik bibliotekaarit pinga-
sut atorfeqarput atorfiit inuttassar-
siuussat saniatigut. Aammattaaq
meeqqanut atorniartarfimmi peror-
saasoq ullup affaanik sulisartoq ilaa-
voq.
Piginnaaneqarfisscrt:
- Suliassat immikkoortitaarsimasut
suliffigisinnaanissaat, imaassin-
naavoq immikkoortortaqarfiit mar-
luusut paallagaallugit suliffigine-
qartassasut.
- Qiimasoq suleqatikkuminartorlu.
- Meeqqat isummeriartarnerinut i-
laaqqussinnaassuseqartoq.
Atorfinnut pineqartunut sapaatip a-
kunneranut suliffiusassaaq 40 timet.
Sapaatip akunnerata ingerlanerani
ataasiarluni unnukkoortarnissaq nal.
19.00 tungaanut naatsorsuutigine-
qassaaq kiisalu arfininngornerit talli-
maanni piareersimasarneq nal.
14.00 tungaanut.
Pensioneqarnissamut aaqqiissute-
qarneq pissaaq Kalaallit Nunaanni
Ministeriep aammalu Statstjeneste-
mændenes Centralorganisation II-p
(CO II) akomanni isumaqatigiissu-
taasoq 9. juni 1976-imeersoq naaper-
torlugu.
Atorfimmut atasumik inissaqartitsi-
soqarpoq, maleruagassallu atuuttut
naapertorlugit ineqarnermut akiliiffi-
gineqartartussamik. Atorfinikkiartor-
luni angalaneq pisattallu assartor-
neqarnissaat akilerneqassapput, u-
kiullu pingasut atorfeqareemermi
nunaqavissuunngitsunik angerla-
mut pisattallu assartomeqamissaat
akilerneqarumaarpoq. Nunaqavis-
suunngitsut aammattaaq ukiut mar-
luk atorfeqareersimasut ukiut mar-
luk qaangiunnerini akilemeqarlutik
feriarsinnaatitaapput.
Atorfinitsitaaneq pissaaq tjeneste-
mandinut assingusumik piumasa-
qaataasut naapertorlugit.
Atorfimmut paasissutissat erseqqin-
nemsut piniameqarsinnaapput
landsbibliotekarimut Marianne Ol-
sen imaluunniit vicelandsbibliote-
karimut Elisa Jeremiassen oqarasu-
aat 21156-imut saaffiginninnikkut.
Qinnuteqaat misilitsissimanermut
uppernarsaatit assileqqinneqarneri-
nik oqaaseqaataasinnaasunillu ila-
lerlugu Namminersornerullutik O-
qartussanut, Direktoratet for Kultur,
Uddannelse og Forskning ingerlatin-
neqassapput, timmisartukkullu al-
lakkatigut uunga nassiunneqassal-
luni:
NuiutfU Atutftutaprfu
DET GRØNLANDSKE LANDSBIBLIOTEK
Box 1011.3900 Nuuk
taamaalillunilu bibliotekimeeriissaaq kingusinnerpaamik 15. marts 1993.
penge fra den danske stat.
Heldigvis giver ikke alle
politikere køb på deres poli-
tiske overbevisning for at
opnå en økonomisk fordel.
Meget intessant iøvrigt, at
Aqqaluk Lynge ønsker stør-
re bloktilskud fra Danmark,
samtidig med at samme Aq-
qaluk Lynge vil lægge en
større del af Grønlands im-
port i Canada, men Aqqaluk
Lynge får måske også blok-
tilskud fra Canada?
Det var så meget glæde-
ligt at høre landstyrefor-
mand Lars Emil Johansen
forleden udtale, at man
Danmarks økonomiske situ-
ation taget i betragtning, ik-
ke havde til hensigt at for-
lange større bloktilskud, og
at man ville være tilfreds
med at opnå samme bloktil-
skud som sidste år, med de
reguleringsmekanismer,
der er indbygget i bloktil-
skudsordningen. En sådan
holdning fra Grønlands le-
dende politiker kan kun ska-
be respekt om Grønland.
Mogens Kjær Nielsen: »Aq-
qaluk Lynge ønsker større
bloktilskud fra Danmark,
samtidig med at samme Aq-
qaluk Lynge vil lægge en
større del af Grønlands im-
port i Canada, pien Aqqaluk
Lynge får måske også blok-
tilskud fra Canada?«
Og så kan man ikke lade
være med at undres, når de
politiske partier kan bevilge
seig selv 1,2 millioner kroner
til at føre kommunal valg-
kamp for, samtidig med at vi
bliver tudet ørene fulde med
den økonomiske krise, en
krise vi alle oplever i vores
dagligdag. Borgerne skal
sætte tæring efter næring,
men det gælder ganske ikke
for politikerne?
At jeg stemte ved sidste
kommunalbestyrelsesvalg
betyder, at jeg nu yder 50
kroner til det parti, der den-
gang fik min stemme, hvad
mon jeg får for de penge?
I en tid, hvor samfundet
er i krise, kan det ikke være
rigtigt, at politikerne bare
kan stikke snabelen ned i en
halvtom Landskasse, når de
mener at de har behov for
bloktilskud af en eller anden
art. Jeg mindes en tidligere
finansudvalgsformand, der
gjorde et ihærdigt, heldigvis
forgæves, forsøg på at forhø-
je sit honorar.
Kære politikere, tænk på,
at det er borgernes penge, I
er sat til at forvalte, ogat det
iøvrigt også er os borgere,
der har valgt Jer engang.
Savalimmiormiunut
ikiuunniarneq pillugu
All: KNAPK-p siulittaasua sinnerlugu, Paaviaaraq
Heilmann
Radioavis-ikkut tupaallaati-
gisatsinnik nalunaarutigi-
neqarpoq Kalaallit Nunaan-
ni Naalakkersuisut siulit-
taasuat Hr. Lars Emil Jo-
hansen, Danmark-ip naala-
gaaffiani Naalakkersuisut
siulittaasuannik Poul Ny-
rup Rasmussen-imik oqalo-
qatiginninniarnermini, Sa-
valimmiut Kalaallit Nu-
naanniit neqoroorfigilersaa-
raa aningaasatigut ikiorsiif-
figiniarlugu.
Taamatut neqoroorute-
qarniarnermini tunngavi-
lersuutigineqarsimapput
Kalaallit Nunaata maan-
nakkut aalisarnermi ajor-
nartorsiuteqarsimaneq
qaangerneqarsimalersoq
aammalu Kalaallit Nunaata
aningaasatigut ingerlanera
ajunngitsumik inissisima-
lersimammat. Ilaatigullu
neqorooruteqarnermi Ka-
laallit aalisartuisa tunio-
raafiigisinnaasatuaat Royal
Greenland A/s sakkuginiar-
neqartoq.
Qulaani taakkartorneqar-
tut tunngavigalugit
KNAPK aammalu
KNAPK-p immikkoortorta-
qarfia Nuummiittoq atsio-
qatigalugu, imatut erseqqis-
saateqarniarpoq.
Siullermik aalisartut ajor-
nartorsiornerat Naalakker-
suisut Siulittaasuannit
qaangerneqarneragaasoq
eqqunngilluinnarpoq.
Imaammat; kikkut tamar-
mik malugisimaligaannik
maannakkut nunatsinni an-
ingaasarsiornikkut kingua-
riaateqartoqarsimavoq,
aamma nunatta karsiata ta-
manna malugisimavaa. Eq-
qugaasullu siulliit tassaasi-
mapput aalisartut, ukiut
kingulliit arlallit saarullii-
sanneratigut isertittakka-
mikkut annertoorujussuar-
mik kinguariaateqarsimap-
put, tamatumalu kinguneri-
saanik akiligassatigut pisus-
saaffimmikkut kinguaattoo-
ruteqarsimasut.
Aalisartut saarullianniat
eqqarsaatigalugit assersuu-
titut ataatsitut taasinnaa-
varput Nuummi 1992-imi
saarullittat 1991-imut sanil-
liullugit 59%-imik annikille-
riarsimammata, naak ukiut
siuliinit aamma annikilleri-
arnerit pisareersimagaluar-
tut. Ilaatigullu taaneqarsin-
naavoq Maniitsumi aalisar-
torpassuit tunisaat 1992-imi
100 tons-iinnaasimammata,
saarulliisannerata kingune-
risaanik. Taamaattumik aa-
lisarnikkut ajornartorsiutit
qaangerneqarsimanngil-
luinnarput.
Eqqugaasut tullii tassaa-
simapput aalisartut suliffin-
nik pilersitsinissaannik
tunngavilersimasaat, tas-
saasut niuertut namminer-
sortut, maannakkut tullerii-
aaginnavillutik konkurse-
qattaartut.
Eqqugaasut pingajuattut
taaneqarsinnaasut tassaap-
put inuiaqatigiit tamarmik.
Aningaasarsiornerup kin-
guariarneranik Uaatigut
akiligassarpassuarnik ka-
tersisimasut, ilaatigullu aki-
ligassat ilaat qaquguluun-
niit akilerneqassanersut na-
lunartoq.
Taamaattumik Naalak-
kersuisup aalisarnerup ajor-
nartorsiurunnaarneranik
isumalimmik oqalunnera
tunngavissaqanngilaq, pis-
sutsinillu. arajutsisaqarsi-
manermik pissuteqarnera-
gaasariaqarluni.
Royal Greenland A/S sak-
kugalugu savalimmiunut
ikiuunniarneq aamma pis-
susissamisoortutut isiginn-
gilluinnarparput. Nalunngi-
larput ilaatigut Savalim-
miuni saarulliit Savalim-
miormiut aalisartuisa tu-
laassaat Kalaallit aalisartui-
sa tulaassaannit kilo-mut
10,00 kr.-nimik pissarsissu-
tigisaraat. Kalaallillu aali-
sartuisa »akilernerlugaane-
risigut« Savalimmiuni anin-
gaasarliornikkut ajornar-
torsiutit aaqqinniarneqar-
nerat Kalaallit aahsartuisa
akuersaarsinnaanngilluin-
narpaat. Isumaqarpugum-
mi Savalimmiuni aningaa-
sarsiornikkut ajornartor-
siorneq Savalimmiormiut
namminneq pilersitartik
Qallunaat Naalagaafiiat
ikiortigalugu aaqqinniarta-
riaqaraat. Kalaallit (pin-
gaartumik KNAPK-p ataani
inissisimasut) illupiluuner-
suarnik bil-ipiluunersuar-
nik allanillu inuulluarniuti-
nik nunanit allanit atorlutik
pisaartorsimanngillat. Sa-
valimmiunili taama pisima-
neq kalaallit akilertaria-
qanngilaat.
Naluneqanngitsutut
1991-imi september-ip aal-
lartinneraniit atuutilersu-
mik maannakkut Naalak-
kersuisuusut KNAPK-p
Royal Greenland A/S-llu
isumaqatigiissutaat - aali-
sakkat akiisa minnerpaaf-
fissaannik imaqartut - ato-
runnaarsippaat. Tamatuma
kingunerisaanik aalisakka-
nit Kalaallit Nunaanni aali-
sartut kilo-mut pissarsissu-
tigisartagaat kr.-nit arlallit
appartinneqarput.
Maannakkullu Kalaallit
Nunaata aningaasaqarnera
ilumut ima pitsanngorsima-
tigippat allaat Savalimmiu-
nut ikiuunnissamut neqoro-
oruteqarluta, taava siulliul-
lugit Kalaallit Nunaanni
saarullinniat ikiorseqqaar-
tariaqarput, allamut »anin-
gaasagissaarutit« atortinna-
git.
Kalaalit aahsartut sinner-
lugit matumuuna Kalaallit
Nunaanni Naalakkersuisut
Siulittaasuat Hr. Lars Emil
Johansen qinnuigaatsigik
Savalimmiunut neqorooru-
tigisimasat nutaamik suku-
miisumik angerlarlutit nali-
lersueqatigeqqaarluta isum-
merfigeqqullugu.