Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 26.08.1993, Blaðsíða 6

Atuagagdliutit - 26.08.1993, Blaðsíða 6
Takornariartitsineq • ineriartornerlu All.: Lise Egede Hegelund, Nuuk Ukiup kingulliup ingerlane- rani nunatsinni - tupin- nanngitsumik - takornariar- titsineq pillugu tusagassiu- titigut oqallinneq annertu- simaqaaq. Nunattami oqa- luttuarisaanerani takorna- riartitsinikkut ineriartortit- siniarneq aatsaat taamak annertutigisumik aningaa- saliiffigineqarmat, aningaa- sanillu taakkuninnga »ilan- geerusuttut« amerlalluin- narlutik. Maluginiaraannilu inuit ataasiakkaat - aalajangersi- masulli - kisimik oqallinneq ingerlassimavaat. Saqqum- miussisartulli takornariar- titsinerup inuutissarsiuti- tut ineriartortinniarneqar- neranik suliniuteqalerneq apeqquseqattaarlugu saq- qummertarlutik. Saqqum- miussisarneq taamaattoq inuiaqatigiinnut puupas- saarerpaluttualersoq isu- maqarpunga naqqiuteqarfi- gisariaqalersimallugu. Ukiunimi arlaqaleqisuni qa- nimut suleqataasimalluni malinnaalluinnarsimalluni- lu pissutsit taamak nikas- saarpalutsigisut tunngavis- saqarsorinnginnakkit. Nunatta iluani takornari- artitsinikkut ineriartorneq soqutigilluinnarlugu malin- naafllgisimagaanni, sulinn- giffeqarnermilu nunatta ilua takornariarfigis araan- ni, paasinartarpoq aamma tassuuna ukiuni kuigullerni ineriartortoqapallassimaqi- soq. Inissiisarfiit naammak- kunnaaraangata atuarfut ilinniagaqarfiilluunniit inis- siaataat pitsaasumik aaq- qissuussinikkkut atorne- qartalersimapput, savaatil- lit akornanni unnuisarfeeq- qat (vandrehjem) pilersin- neqarsimapput, piffiit ilaan- ni pitsaalluinnartumik kul- tu rikkut soqutiginaatillit sammineqarlualersimapput aam m alu angallateeqqat takornariutit ilaatigut aaq- qissuussillaqqissuni atorlu- arneqalersimallutik. Soqu- tiginarnerpaatulli taarusu- tara unaavoq, innuttaasut takornariartitsinerup ineri- artortinneqamerani peqa- taarusuttut annertusineru- jussuat. Ukiuni siusinnerusuni apeqquserneqartarsimavoq ilumut nunaqavissut piare- ersimanersut takornariar- titsinikkut piorsaaqataasin- naanerat, taamaaliornermi- gooq aningaasanik naleqar- tariaqarmat. Sunali tam ar- mi aningaasanik naleqaq- qaartariaqanngitsoq suleqa- taarusulluinnartut paasiar- tulermassuk takornariartit- sinikkut anguniagaasut ilaat aallartippoq. Kulturikkut piorsaaqati- giinnermi peqatigiifflit tak- ornariartitsinermi suleqa- taanialernerat piumassuse- qarpaluttumik aallartim- mata takornarianut tun- niussinnaasaat pisuunngu- allaqaat. Eqqumiitsuliortut peqatigiiiTii, qaannat peqati- giiiTii, qimussit peqatigiiiTii, aalisartut piniartullu peqa- tigiifiii, erinarsoqatigiit, ka- lattoor tartut isiginnaartitsi- sartullu peqatigiifiii aam- malu inuiattut atisatta saq- quminerulernissaannik su- liniaqatigiit kulturitta im- mikkuullaarissuuneranik paasisitsiniaanerat uagut- sinnut inuiattut nukittual- latsitsinngitsuunngitsoq unitsitassaajunnarluni pif- finni arlaqalersuni aallar- tippoq. Ineriartorneq taa- maattoq tassaavoq ilorraap tungaanut ingerlasutut taa- sarialik. Nunatta iluani angallan- neq uparuartugaalluartut ilagaat. Kukkunerillu iluar- siniarneqartarnerat soorlu- lusooq aamma uparuartui- sunit upperineqartanngit- soq. Namminersomerullutik Oqartussat takornariartitsi- nikkut ineriartortitsivim- mik pilersitsinerisigut suli- assat pingaartut aamma ila- gaat nunatsinnut nunattalu iluani eqaannerusumik an- galasinnaalernissap anguni- arnissaa. Tamannali eqqar- saqqissaarnermik aningaa- sarpassuarnillu naleqartoq ataasiakkaat paasisimann- gitsutut pissusilersorfigisa- raat paasinarsiartorpoq. Inuiaqatigiimmi kalaallit iluanni - allamiutulli - anin- gaasaatilissuartaqanngila- gut ullormiit ullormut an- gallanikkut allanngortitsi- pallassinnaasunik imaluun- niit assartuipallassinnaasu- nik. Nunatsinnimi angallan- neq eqqarsaatigalugu alla- miunut imminut assersuun- niarneq mianersuussassaa- qaaq. Inuiaat ikittuinnaa- vugut, aqqusineqanngila- gut, assartuutillu immak- kut silaannakkullu atortori- sagut inuiaqatigiinnut pi- ginneqataaffigineqartut nu- naqarfinnik illoqarfinnillu isorliuneroqisunik aamma isumaginnittussaatitaap- put. Eqaannerusu milli nunat- sinnut nunatsinnilu angal- lattut periarfissaat sulissu- tigineqartuartoq qularisas- saqanngilaq, soorlu taman- na pisarpoq takornariartit- sinermi isumalioqatigiit siunnersuinerat tunngavi- galugu. Nunatsinnili piffinni ta- mangajanni inissiisarfiit takornariartitsinikkullu aaqqissuussisarnerit tako- reersimalerlugit, kaammat- tue ru su nnar poq kalaallit nunatta pissarititaanik atorluaaneroqqullugit. Amerlasuutigummi nerini- artarfinnut iseraanni saa- gullu saagullugit, nunami sorlermiinneq eqqoriarne- qarsinnaajunnaartarmal- luunniit. Init aaqqissuus- saanerisa, aliikkusersuine- rit nerisallu qallunaarpa- lunnerisa kalaallit nunaa- niinngitsutut misigilersitsi- sarnera nunaqavissunut takornarianullu ippinnar- luinnartarpoq. Immaqami- aasiit tam akku allanngorti- laarnissaat aamma aningaa- sarpassuarnik naleqassaaq? Naamik, kalaallit nunat- sinni pissarititaasut atorlu- arnerisigut soorlu, aalisak- kat, nunami immamilu uu- masut, timmissat, aasamilu naasut assigiinngitsut ka- tersorlugillu pilinerisigut aammalu aliikkusersuinik- kut kulturikkut peqatigiif- fiit suleqatiginerisigut, al- lanngomeq kalaalerpalut- toq takornarianullu soquti- ginarneroqisoq anguneqar- luarsinnaavoq. Nunarpullu tamangajal- luinnaat angalaffigisimare- erlugu oqaatigisinnaavara nunatsinni hotel-it arlaqa- qisut akornanni hotel/-neri- niartarflk nunatsinni ataa- siinnavik qulaani taasama ilaanik ingerlatsisarmat. Taassuma takutippaa ajor- naquteqanngitsumik inissii- S£irfinni/-neriniartarfinni kulturitta saqqummilaar- tinneqarnerunissaa pisin- naasoq. Takornariartitsinermi ilinniakkap aallartinnialer- nerata aamma neriuuteqa- lersippaatigut siunissami kalaallit nunaminnik ilisi- maarinnilluartut takornari- artitsinermi atorluarneqar- nerulernerisigut, allamiu- nut paasissutissatigut kiin- nernikkullu ajunnginneru- sumik angusaqariartornis- saq qulamarunnaariartor- toq. Ineriartortitsineq aatsaat taamak timitaaliiniarnerta- qartigisoq inuiaqatigiinnut apeqqusertinniarpalaarlugu saqqummiunneqartalersoq tunngavissaqanngitsoq unitsinneqarli! Ukiup ataatsip ingerlane- rinnaani takussutissat er- sernavianngillat, suliarlu maannakkut ingerlanne- qartoq kalaallit nunatsin- nut siunissami aningaasar- siornikkut iluaqutissatut suliniutigineqartoq eqqaa- masariaqarpoq. Niels Egede Høegh. (AssJFoto: Knud Josefsen). Nipilersornermut isumaq nutartertariaqalerpoq All: Kalaallit Nunaanni Nipilersortartut Kattuffiani siulittaasoq, Niels Egede Høegh Siusinnerusukkut allaase- raara nunatsinni nipilersul- laqqittorpassuit periarfis- saaleqisarnerat. Qisuariar- flgineqanngimmat isuma- qarnarpoq Naalakkersuisut nunatsinni nipilersorneq so- qutiginngikkaat. Tamannalu tunngaviga- lugu oqarusunnarpoq: »Ni- pilersortartuunermut isu- maq nutartertariaqalinn- ginnerluni.« Suliniuterpassuit ulluni makkunani ingerlasut nipi- lersornermut tunngassutil- lit torrattorpassuupput. Ki- sialli isumaqarnarpoq pin- gaarnerpaatut suliniutissaq puigorneqartuartoq. Tassa- lu nipilersortartut atuarfis- saata pilersinneqarnissaa. Island-tip tikeraarnerani usoruumminaqaaq nipiler- sortartuunermut politikki siuarsimanera takulerlugu. Tassami paasilerpara aaq- qissuussisimaneq Island- imi pisariaqartitat eqqorlu- git ingerlammat. Inuit 250.000 akornanni nipilersornermut atuarfut 70-it pigineqarmata. Taas- sumalu saniatigut naalak- kersuisut pigisaannik nipi- lersuussuaqarput pitsassu- arnik annertuunillu, taak- kualu naalagaaffiup sulisi- taannik agguataarisarput qanoq atomeqarnissaanik. Taakkualu iluaqutigalugit siuarsimassuseq tupinnaan- nangajattoq pigivaat, nu- naqqatigiit nuannaarutis- saattut. Kalaallit uagut eqqarsaa- titsigut akuersinerput inga- sappallaaqaaq inuit 50.000 akomini nipilersortartut atuarfeqannginneranut, atortulunneranut kiisalu periarfissaaleqinitsinnut ni- pilersorfissanik. (Binkortar- fut amerlavallaaqimmata tunulliunneqarmat qiima- neq peqqinnermullu iluaqu- tissaq). Taamaattumik saqqum- mertariaqalerpugut atuar- fissap piviusunngortinne- qarnissaa sukataarutigalu- gu. (Piumasaqanngikkutta- mi sulissutigineqarnaviann- gilaraasiit) Taamaattumik siunnersuutigerusunnar- poq oqallisigerusunnarluni- lu Nipilersornermut politi- kki nutartertariaqalermat. Nunatsinni atugassariti- tat ajornartorsiorfioqisut soorunami eqqarsaatigalu- git mianersuutassarpassuit mianerisariaqarpagut. Kisi- alli alloriarnissamut qunul- lersimaaginnarneq kingu- nissaqarnersoq apeqquser- tariaqalerpoq. Taamaattu- mik atuarfittaarnissaq Nipi- lersornerup ingerlariaqqin- nissaanut aqqutissiuisussaq tuaviortumik ingerlanneqa- lemissaa pisariaqarluinna- lemikuuvoq. Tassami ukiorpassuit nutaaliortoqa- rani nipilersoriaaseq taa- maaginnalemikuummat. Sulerusuttu/t amerlaqaat piorsaanitsinni taamaattu- mik atorluaasinnaanissaq ujartorlugulu nalunaarsor- tariaqarpoq.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.