Atuagagdliutit - 26.08.1993, Blaðsíða 6

Takornariartitsineq
• ineriartornerlu
All.: Lise Egede Hegelund, Nuuk
Ukiup kingulliup ingerlane-
rani nunatsinni - tupin-
nanngitsumik - takornariar-
titsineq pillugu tusagassiu-
titigut oqallinneq annertu-
simaqaaq. Nunattami oqa-
luttuarisaanerani takorna-
riartitsinikkut ineriartortit-
siniarneq aatsaat taamak
annertutigisumik aningaa-
saliiffigineqarmat, aningaa-
sanillu taakkuninnga »ilan-
geerusuttut« amerlalluin-
narlutik.
Maluginiaraannilu inuit
ataasiakkaat - aalajangersi-
masulli - kisimik oqallinneq
ingerlassimavaat. Saqqum-
miussisartulli takornariar-
titsinerup inuutissarsiuti-
tut ineriartortinniarneqar-
neranik suliniuteqalerneq
apeqquseqattaarlugu saq-
qummertarlutik. Saqqum-
miussisarneq taamaattoq
inuiaqatigiinnut puupas-
saarerpaluttualersoq isu-
maqarpunga naqqiuteqarfi-
gisariaqalersimallugu.
Ukiunimi arlaqaleqisuni qa-
nimut suleqataasimalluni
malinnaalluinnarsimalluni-
lu pissutsit taamak nikas-
saarpalutsigisut tunngavis-
saqarsorinnginnakkit.
Nunatta iluani takornari-
artitsinikkut ineriartorneq
soqutigilluinnarlugu malin-
naafllgisimagaanni, sulinn-
giffeqarnermilu nunatta
ilua takornariarfigis araan-
ni, paasinartarpoq aamma
tassuuna ukiuni kuigullerni
ineriartortoqapallassimaqi-
soq. Inissiisarfiit naammak-
kunnaaraangata atuarfut
ilinniagaqarfiilluunniit inis-
siaataat pitsaasumik aaq-
qissuussinikkkut atorne-
qartalersimapput, savaatil-
lit akornanni unnuisarfeeq-
qat (vandrehjem) pilersin-
neqarsimapput, piffiit ilaan-
ni pitsaalluinnartumik kul-
tu rikkut soqutiginaatillit
sammineqarlualersimapput
aam m alu angallateeqqat
takornariutit ilaatigut aaq-
qissuussillaqqissuni atorlu-
arneqalersimallutik. Soqu-
tiginarnerpaatulli taarusu-
tara unaavoq, innuttaasut
takornariartitsinerup ineri-
artortinneqamerani peqa-
taarusuttut annertusineru-
jussuat.
Ukiuni siusinnerusuni
apeqquserneqartarsimavoq
ilumut nunaqavissut piare-
ersimanersut takornariar-
titsinikkut piorsaaqataasin-
naanerat, taamaaliornermi-
gooq aningaasanik naleqar-
tariaqarmat. Sunali tam ar-
mi aningaasanik naleqaq-
qaartariaqanngitsoq suleqa-
taarusulluinnartut paasiar-
tulermassuk takornariartit-
sinikkut anguniagaasut
ilaat aallartippoq.
Kulturikkut piorsaaqati-
giinnermi peqatigiifflit tak-
ornariartitsinermi suleqa-
taanialernerat piumassuse-
qarpaluttumik aallartim-
mata takornarianut tun-
niussinnaasaat pisuunngu-
allaqaat. Eqqumiitsuliortut
peqatigiiiTii, qaannat peqati-
giiiTii, qimussit peqatigiiiTii,
aalisartut piniartullu peqa-
tigiifiii, erinarsoqatigiit, ka-
lattoor tartut isiginnaartitsi-
sartullu peqatigiifiii aam-
malu inuiattut atisatta saq-
quminerulernissaannik su-
liniaqatigiit kulturitta im-
mikkuullaarissuuneranik
paasisitsiniaanerat uagut-
sinnut inuiattut nukittual-
latsitsinngitsuunngitsoq
unitsitassaajunnarluni pif-
finni arlaqalersuni aallar-
tippoq. Ineriartorneq taa-
maattoq tassaavoq ilorraap
tungaanut ingerlasutut taa-
sarialik.
Nunatta iluani angallan-
neq uparuartugaalluartut
ilagaat. Kukkunerillu iluar-
siniarneqartarnerat soorlu-
lusooq aamma uparuartui-
sunit upperineqartanngit-
soq.
Namminersomerullutik
Oqartussat takornariartitsi-
nikkut ineriartortitsivim-
mik pilersitsinerisigut suli-
assat pingaartut aamma ila-
gaat nunatsinnut nunattalu
iluani eqaannerusumik an-
galasinnaalernissap anguni-
arnissaa. Tamannali eqqar-
saqqissaarnermik aningaa-
sarpassuarnillu naleqartoq
ataasiakkaat paasisimann-
gitsutut pissusilersorfigisa-
raat paasinarsiartorpoq.
Inuiaqatigiimmi kalaallit
iluanni - allamiutulli - anin-
gaasaatilissuartaqanngila-
gut ullormiit ullormut an-
gallanikkut allanngortitsi-
pallassinnaasunik imaluun-
niit assartuipallassinnaasu-
nik.
Nunatsinnimi angallan-
neq eqqarsaatigalugu alla-
miunut imminut assersuun-
niarneq mianersuussassaa-
qaaq. Inuiaat ikittuinnaa-
vugut, aqqusineqanngila-
gut, assartuutillu immak-
kut silaannakkullu atortori-
sagut inuiaqatigiinnut pi-
ginneqataaffigineqartut nu-
naqarfinnik illoqarfinnillu
isorliuneroqisunik aamma
isumaginnittussaatitaap-
put.
Eqaannerusu milli nunat-
sinnut nunatsinnilu angal-
lattut periarfissaat sulissu-
tigineqartuartoq qularisas-
saqanngilaq, soorlu taman-
na pisarpoq takornariartit-
sinermi isumalioqatigiit
siunnersuinerat tunngavi-
galugu.
Nunatsinnili piffinni ta-
mangajanni inissiisarfiit
takornariartitsinikkullu
aaqqissuussisarnerit tako-
reersimalerlugit, kaammat-
tue ru su nnar poq kalaallit
nunatta pissarititaanik
atorluaaneroqqullugit.
Amerlasuutigummi nerini-
artarfinnut iseraanni saa-
gullu saagullugit, nunami
sorlermiinneq eqqoriarne-
qarsinnaajunnaartarmal-
luunniit. Init aaqqissuus-
saanerisa, aliikkusersuine-
rit nerisallu qallunaarpa-
lunnerisa kalaallit nunaa-
niinngitsutut misigilersitsi-
sarnera nunaqavissunut
takornarianullu ippinnar-
luinnartarpoq. Immaqami-
aasiit tam akku allanngorti-
laarnissaat aamma aningaa-
sarpassuarnik naleqassaaq?
Naamik, kalaallit nunat-
sinni pissarititaasut atorlu-
arnerisigut soorlu, aalisak-
kat, nunami immamilu uu-
masut, timmissat, aasamilu
naasut assigiinngitsut ka-
tersorlugillu pilinerisigut
aammalu aliikkusersuinik-
kut kulturikkut peqatigiif-
fiit suleqatiginerisigut, al-
lanngomeq kalaalerpalut-
toq takornarianullu soquti-
ginarneroqisoq anguneqar-
luarsinnaavoq.
Nunarpullu tamangajal-
luinnaat angalaffigisimare-
erlugu oqaatigisinnaavara
nunatsinni hotel-it arlaqa-
qisut akornanni hotel/-neri-
niartarflk nunatsinni ataa-
siinnavik qulaani taasama
ilaanik ingerlatsisarmat.
Taassuma takutippaa ajor-
naquteqanngitsumik inissii-
S£irfinni/-neriniartarfinni
kulturitta saqqummilaar-
tinneqarnerunissaa pisin-
naasoq.
Takornariartitsinermi
ilinniakkap aallartinnialer-
nerata aamma neriuuteqa-
lersippaatigut siunissami
kalaallit nunaminnik ilisi-
maarinnilluartut takornari-
artitsinermi atorluarneqar-
nerulernerisigut, allamiu-
nut paasissutissatigut kiin-
nernikkullu ajunnginneru-
sumik angusaqariartornis-
saq qulamarunnaariartor-
toq.
Ineriartortitsineq aatsaat
taamak timitaaliiniarnerta-
qartigisoq inuiaqatigiinnut
apeqqusertinniarpalaarlugu
saqqummiunneqartalersoq
tunngavissaqanngitsoq
unitsinneqarli!
Ukiup ataatsip ingerlane-
rinnaani takussutissat er-
sernavianngillat, suliarlu
maannakkut ingerlanne-
qartoq kalaallit nunatsin-
nut siunissami aningaasar-
siornikkut iluaqutissatut
suliniutigineqartoq eqqaa-
masariaqarpoq.
Niels Egede Høegh. (AssJFoto: Knud Josefsen).
Nipilersornermut isumaq
nutartertariaqalerpoq
All: Kalaallit Nunaanni Nipilersortartut Kattuffiani siulittaasoq,
Niels Egede Høegh
Siusinnerusukkut allaase-
raara nunatsinni nipilersul-
laqqittorpassuit periarfis-
saaleqisarnerat. Qisuariar-
flgineqanngimmat isuma-
qarnarpoq Naalakkersuisut
nunatsinni nipilersorneq so-
qutiginngikkaat.
Tamannalu tunngaviga-
lugu oqarusunnarpoq: »Ni-
pilersortartuunermut isu-
maq nutartertariaqalinn-
ginnerluni.«
Suliniuterpassuit ulluni
makkunani ingerlasut nipi-
lersornermut tunngassutil-
lit torrattorpassuupput. Ki-
sialli isumaqarnarpoq pin-
gaarnerpaatut suliniutissaq
puigorneqartuartoq. Tassa-
lu nipilersortartut atuarfis-
saata pilersinneqarnissaa.
Island-tip tikeraarnerani
usoruumminaqaaq nipiler-
sortartuunermut politikki
siuarsimanera takulerlugu.
Tassami paasilerpara aaq-
qissuussisimaneq Island-
imi pisariaqartitat eqqorlu-
git ingerlammat.
Inuit 250.000 akornanni
nipilersornermut atuarfut
70-it pigineqarmata. Taas-
sumalu saniatigut naalak-
kersuisut pigisaannik nipi-
lersuussuaqarput pitsassu-
arnik annertuunillu, taak-
kualu naalagaaffiup sulisi-
taannik agguataarisarput
qanoq atomeqarnissaanik.
Taakkualu iluaqutigalugit
siuarsimassuseq tupinnaan-
nangajattoq pigivaat, nu-
naqqatigiit nuannaarutis-
saattut.
Kalaallit uagut eqqarsaa-
titsigut akuersinerput inga-
sappallaaqaaq inuit 50.000
akomini nipilersortartut
atuarfeqannginneranut,
atortulunneranut kiisalu
periarfissaaleqinitsinnut ni-
pilersorfissanik. (Binkortar-
fut amerlavallaaqimmata
tunulliunneqarmat qiima-
neq peqqinnermullu iluaqu-
tissaq).
Taamaattumik saqqum-
mertariaqalerpugut atuar-
fissap piviusunngortinne-
qarnissaa sukataarutigalu-
gu. (Piumasaqanngikkutta-
mi sulissutigineqarnaviann-
gilaraasiit) Taamaattumik
siunnersuutigerusunnar-
poq oqallisigerusunnarluni-
lu Nipilersornermut politi-
kki nutartertariaqalermat.
Nunatsinni atugassariti-
tat ajornartorsiorfioqisut
soorunami eqqarsaatigalu-
git mianersuutassarpassuit
mianerisariaqarpagut. Kisi-
alli alloriarnissamut qunul-
lersimaaginnarneq kingu-
nissaqarnersoq apeqquser-
tariaqalerpoq. Taamaattu-
mik atuarfittaarnissaq Nipi-
lersornerup ingerlariaqqin-
nissaanut aqqutissiuisussaq
tuaviortumik ingerlanneqa-
lemissaa pisariaqarluinna-
lemikuuvoq. Tassami
ukiorpassuit nutaaliortoqa-
rani nipilersoriaaseq taa-
maaginnalemikuummat.
Sulerusuttu/t amerlaqaat
piorsaanitsinni taamaattu-
mik atorluaasinnaanissaq
ujartorlugulu nalunaarsor-
tariaqarpoq.