Atuagagdliutit - 31.08.1993, Page 13

- Suliffissaaleqinerujussuaq
sungiutiinnartariaqarparput
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni aningaasakilliu lemeq
ajomerpaaffissaminiittoq
- Inuiaqatigiinni demokrati atorlugu ingerlatsiviusuni inuit sumiiffinni aalajangersimasuni
najugaqarnissaannut pinngitsaalineqarsinnaanngiUat, Peder Elly ær oqarpoq. Kalaallit Nu-
naanni nunaqarfinnik inuerutsitsisoqassappat politikkikkut tunngaveqarluni taamaalior-
toqartariaqarpoq.
-1 et demokratisk samfund kan folk ikke tvinges til at bo bestemte steder, siger Peder
Elkjær. Skal der lukkes bygder i Grønland, skal det ske på et politisk grundlag. (Ass./Foto:
Knud Josef sen).
NUUK(KK) - Suliffissaale-
qinerujussuaq pissarissaa-
runnaarnerpullu sungiu-
tiinnartariaqarparput. Pis-
susiviusut nuanninngitsut
taakku 80-ikkut qiteqqun-
neranni aningaasaqarnik-
kut ingerlalluarfioqisut
naalernerannilu qjalusoor-
nerit inemeraat, pissutsillu
taakku ukiut untritillit uku
ingerlanerini attatiinnassa-
gunarpagut. 80-ikkut pissa-
rissaarfioqisut 90-ikkunnik
pissarliorfioqisunik taarser-
neqarsimapput.
Kalaallit Nunaanni anin-
gaasaqarneq pillugu ataatsi-
miititaliaq augustip aallar-
tinnerani Kalaallit Nunaata
1992-imi aningaasaqarnik-
kut ineriartornera pillugu
nalunaarusiaminik saq-
qummmersitsisimavoq,
aammalu nunatsinni anin-
gaasaqarnermut attuumas-
sutillit toqqaannartumik
oqaloqatigiartorlugit Ka-
laallit Nunaanneeqqam-
merluni.
Kalaallit aningaasaqarne-
rat ajalusuuissimavoq, kisi-
annili ajalusoornerpaaffis-
saq tikinneqareersimasoq
Kalaallit Nunaanni isuma-
qartunut tamanut ataatsi-
miititaliaq isumaqataavoq.
Isuma taamaattoq ataatsi-
miititaliap naalakkersuisu-
nik, kattulfinnik aningaase-
rivinnillu marluusunik
ataatsimeeqateqarnermini
naammattoorpaa.
- Aap, siomamut naleq-
qiullugu ukiormanna nipaat
neriuuteqarpasinnerupput,
Peder Elkjær AG-mut oqar-
poq.
Tapiissutit avammullu
tuniniaaneq
- Neriuuteqarnissinnut su-
na peqqutaava?
• Nakkariarnerusinnaa-
junnaarpugut. Qallunaat
naalagaaffiata ukiunittaaq
aggersuni Kalaallit Nunaat
ataatsimoortumik tapiissu-
tinik nassiussivigisussaavaa
suliassarpaalunnillu nam-
mineerluni naammassinia-
gaqartussaalluni. Taamaa-
lilluni 3 milliarder kronit
annikikkaluartut Danmark-
imiit Kalaallit Nunaannut
nuunneqartartussaapput.
Siorna biologit Kalaallit Nu-
naanni raajat amerlassu-
saat pillugu mianersoqqusi-
simagaluartut, ukiuni tul-
liuttuni massakkut aalisar-
neqarnerat allanngortinna-
gu aalisaraluaraanni nun-
gunneqarnissaannut uloria-
nartorsiortitsinissaq ernu-
manaateqanngilaq.
- Taamaammallu ukiuni
tulliuttuni Kalaallit Nunaa-
ta ataatsimoortumik tapiif-
figineqartarneranut peqati-
gitillugu raajanik avammut
tuniniaanermigut katillugit
4 milliarder kronit sinnerlu-
git naatsorsuutigisinnaas-
savai, Peder Elkjær oqar-
poq. Innuttat 50.000-iin-
naagaluartut tamanna ajo-
risassaannilluinnarpoq,
aammalu qanorluunniit Sa-
valimmiunut aningaasati-
gut ajutuuissimasumut as-
sersuussineq pissutissami-
suunngilaq. Milliardit taak-
ku Kalaallit Nunaanni anin-
gaasaqamikkut nakkaakki-
artorneq siumut aallartitsi-
nissamut qulakkeerisus-
saapput. Ukiuni tullerni Ka-
laallit Nunaata aningaasa-
qamera siumut aallassaaq,
ullumikkullu aningaasaqar-
nera iluamik ingerlallunil.
Plviusunngulerpoq
- Kisiannimi Kalaallit Nu-
naanni inuuneq 1980-ik-
kunnisulli ingerlalluartigi-
leqqinna vianngila?
- Taamaappoq, taamaam-
mallu sulifiissaaleqineru-
jussuaq pissarissaarpal-
laannginnerlu sungiutiin-
nartariaqarpagut, Peder El-
kjær oqarpoq. Ukiuni kin-
gulliunerusuni inuiaat ka-
laallit pissusiviusunut na-
leqqussariartuaarsimapput.
Taamatut naleqqussaaso-
qarnerani suliffinni tamani
ukiuni tulliuttuni pisaria-
qartitanut naleqqunnersoq
immaqa oqallisigineqarsin-
naavoq. Taamaakkaluartor-
li malunnarluinnarpoq sa-
naartornermi aammalu
nioqquteqarnermi sullissi-
nermilu kilisaatit avataa-
siortut peqatigalugit sulif-
fissanik suliassarititanillu
annikilliliinermik kingune-
qartunik allanngortiterinis-
sartik pinngitsoorniarsima-
gaat. Tassanilu kisemgo-
rupput kilisaatitoqqat nu-
taanngilisimasut nutarter-
neqartussat ikilisarneqar-
tussallu.
- Pisortat allaffeqarfiit ul-
lunut nutaanut naleqqus-
sarneqarsimappat?
Paasisara malillugu
Namminersornerullutik
Oqartussat kommunillu Ka-
laallit Nunaanni allaffissor-
nerujussuaq annikillisami-
arlugu ilungersuuteqarput,
Peder Elkjær oqarpoq.
Atortorlssaarpallaar-
put
- Kalaallit Nunaanni pissa-
rissaarpallaarunnaarnissaq
piareersim affigin eqarpa ?
- Naleqqussaaniarneq an-
nernartorujussuusimavoq,
kisiannili pisariaqarsimallu-
ni. 1980-ikkunni taarsigas-
sarsia realkredit-illu anner-
tuallaamik atorneqarnerar-
nerat aammalu allaffinnut
inuillu namminersortut
inissialiortiternerinut anin-
gaasaliivallaarnerit atoqqin-
neqassanngitsut neriuuti-
gaarput. Tamannami aam-
ma Kalaallit Nunaannut
peqqinnanngilaq, Peder El-
kjær oqarpoq.
- Pisortat aningaasaliissu-
taat aamma annertoorsuu-
simappat?
- Aap, umiarsualivinni,
talittarfinni, quersuami aa-
lisakkerivinnilu ullumikkut
pitsaassuseritinneqartut
kalaallit atugaannut naleq-
qiullugit annertuallaaqaat.
- Sinerissami aalisakkeri-
viit arlallit matoorameqalis-
sanerlutik?
- Aap, aningaasaqarneq
kisiat eqqarsaatigalugu na-
liliiniassagutta aalisakkke-
rivippassuit tunisassiorfip-
passuillu matuneqartaria-
qassapput.
- Nunaqarfinni tunisas-
siorfiit iluanaaruteqar-
fiunngitsut matuneqartqri-
aqassappat?
- Suna tam armi aningaa-
saqarnerup tungaatiguin-
naq nalilersorneqartaria-
qanngilaq, Peder Elkjær er-
seqqissaavoq. Inuunermimi
aamma aningaasaannaann-
gitsunik naleqartoqarpoq.
Demokrati atorlugu inooqa-
tigiippugut, taamaammallu
inuit sumiiffinni aalajanger-
simasuni najugaqartinniar-
lugit pinngitsaalisinnaann-
gilagut.
Suliffiit nutaat
- Siumut aallariapallannis-
samik upperin nin n erm ik
ataatsimiititaliaq sunnerne-
qarsimannginnerluni?
- Aammattaaq ukiuni qa-
ninnerni suliffissanik nu-
taanik amerlasuunik piler-
sitsinissarput naatsorsuuu-
tigisinnaanngilarput, Peder
Elkjær oqarpoq. Taarsiillu-
ni tunisassiorneq, soorlu qa-
qorsatinik plastikinillu
Nuummi Qaqortumilu tuni-
sassiarineqartut, kalaallit
aningaasaqarnerannut peq-
qinnartuupput, kisiannili
sammisani annikitsuni
taakkunani amerlasuunik
suliffissaqartitsisoqanngi-
laq. Kisiannili aamma pit-
saanerusunik tunisassior-
nermi, soorlu Fantail-sinik
tunisassiornermi sulilfissa-
nik pilersitsisoqarsinnaa-
voq, kisiannili amerlanngit-
sunik.
- Soormitaavami ataatsi-
miititaliat Kalaallit Nunaat
zinkimik akuiaavissamik
suliftissanik 360-inik piler-
sitsiffiusinnaasumik piviu-
sunngortitsiniarnissaanut
mianersoqqusimagaa?
- Zinkimik akuiaaviliassa-
mut isumarput paatsoorne-
qarsimavoq, Peder Elkjær
oqarpoq. Kikkut tamarmik
uatsitulli suliffissanik nu-
taanik 400-nik Nuummi pi-
lersitsisoqarnissaa piuma-
vaat, kisiannili Kalaallit Nu-
naat suliamut annertuumut
Danmarkimi Storebælts-
bro-t tallimat akisoqataanik
aningaas ab in issaanut mia-
. PRIVAT ERHVERV
®[lnuutissaisiut(t HfiwwitwWoiiut
nersoqqusimavarput. Qula-
rinngilluinnarpara Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat isumaqataassasut oqa-
ratta zinkimik akuiaavilias-
saq taassumalu Kalaallit
Nunaannut tamanut ilua-
qutaasinnaanera pillugu
misissueqqissaartoqarnis-
saa iluaqutaassasoq. Taa-
matuttaaq avatangiisinik
mingutsitsisinnaanermut
tunngasut misissoqqissaar-
tariaqarput, tassami sulif-
fissuaq taama angitigisoq
nunami issittumi avatangii-
sinut soorunami artukkii-
sinnaavoq.
- Takornariartitsisarneq
tamatumunnga taarsiullu-
gu annertuumik sammisari-
aqarparput?
- Ajoraluartumik inuiaqa-
tigiit iluanni takornariartit-
sisameq arrutsunnguamik
siuariartorpoq, Peder El-
kjær oqarpoq. Kujataani
takornarissat pisuinnaat
aabunneqarluaramik siua-
riarsimasorujussuupput, ki-
siannili Kalaallit Nunaata
sinnerani piffissaq takorna-
riaqarfiusartoq sivikitsuin-
naavoq, aammalu takorna-
riartitsisarnerup annertusi-
tinniarneqarnerani angal-
lannikkut ajornartorsiorfiu-
sorujussuubuni, taamaam-
mabu Danmarkip Kalaallil-
lu Nunaata akornanni tim-
misartuussinerit pitsann-
gortinneqarnissaat akikin-
nerulersinneqarnissaallu
pingaartorujussuulluni.
- Pisortat tapiinerisigut,
soorlu erngup nukinganik
innaaUagissiorfiliornikkut
zinkimillu akuiaaviliornik-
kut Kalaallit Nunaanni
amerlanerusunik suliffissa-
qartitsisoqalernissaa periar-
fissaqarnerluni? - Naamik,
aningaasat ikittunnguit
atorlugit subsariaqarpugut,
Peder Elkjær oqarpoq. Sub-
assaqartitsiniarnerit aaq-
qiissutissaannik oqibssutis-
saannilluunniut siunner-
suutissaqanngilanga, pin-
gaartumik sinerissami. Ki-
siannib siunnersuutigisin-
naavarput Kalaallit Nu-
naanni subsunik inuiaqati-
gut iluanni suliffinnik tigu-
sisinnaasunik ilinniartitsi-
nissaq aabunneqassasoq.
PENGEiiPAPIR
27. august 1993
AKTIE TOPUSTE FORLØBNE UGE
Nr Selskab Oms. Børs Oti. kurs %-aan*.
1 NESA 100 kr. 2400 1 450.0 18.4
2 Wessei & Vett C 21075 1 400.0 14.6
3 Grønlandsbanken 14263 1 201.0 142
4 ØK 182348 1 130.0 13.0
5 Wessei & Vett pr. 3495 1 388.0 12.8
6 Maydan 550 1 50.0 11.1
7 Spændbeton A 1914 1 500.0 11.1
8 Rias B 400 1 200.0 11.1
Bemærk I Toplisten er ikke nødvendigvis vornecommendatjon.
Udvalgte pengeinstitutter, noteret pr. 27. august 1993:
Den Danske Bank 372-374
Unidanmaik 194-196
Bikuben 214-216
Grønlandsbanken 200-201
OBLIGATIONER, TOP 10
Nr. Rente Papir Kurs E40%
1 12.00 KRF Danmark 23 S 2020 101.75 7.22
2 12.00 Nykredit 2 S 2010 102.00 7.10
3 12.00 KRF Danmark 22 S 2010 102.50 7.02
4 12.00 KRF Danmark Alm. Real 20183.00 6.93
5 12.00 KRF Danmark 93 S 2013 103.05 6.86
6 11.00 Nykredits 2 A2012 100.50 6.71
7 11.00 KRF Danmark 23 S 2020 100.90 6.69
8 11.00 KRF Danmark 23 S 2017 101.25 6.65
9 11.00 Nykredit 2 S 2010 101.30 6.59
10 11.00 Byggenet 46 S 3 Aid. 101.35 6.58
UDVALGTE VALUTAKURSER PR. Z7.06.93
Valuta Notering kontant kontant Rejsechecks
Køb Salg Køb
USD 688.80 678.80 703.80 687.15
GBP 1039.40 1024.40 1062.40 1036.55
DEM 412.70 408.70 416.95 411.70
SEK 85.07 82.07 86.32 84.79
NOK 94.71 91.71 95.96 94.46
FRF 117.83 115.33 120.83 117.48
CHF 467.62 459.62 476.12 466.52
m. 0.4311 0.4011 0.4411 0.4281
ESB 5.0710 4.8710 5.2110 5.0010
CAD 522.81 507.81 547.81 520.61
JPY 6.6295 6.4295 6.7495 6.6165
Gebyr lor køb/salg af kontant valuta DKK 30.00
Gebyr for salg af rejsechecks 2.0% min. DKK 150.00
Gebyr lor køb af rejsechecks - pr. eksp. DKK 50,00
Rente på konto 2001 kommende uge:
Saldo Kr. 500.000,- og højere 850% pa. al bete saldoen
Saldo under Kr. 500.000,- 625% pa. af hele saldoen
Saldo under Kr. 200.000,- 2,75% pa.
GRØNLANDSBANKEN
Aktieselskab