Atuagagdliutit - 31.08.1993, Qupperneq 15

NR. 85 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
12940-kkut ingerlaneranni meeraalluta silattorpugut imarput saarullipparssuamik ulikkaartoq, Nikolaj Heinrich allap-
poq. (Ass.: Knud Josefsen)
Kingulissagut pissaqaqqullugit
All.: Nikolaj Heinrich, Nuuk
Oqaaseq kingulissagut pis-
saqaqqullugit oqaasiuvoq
tamatsinnut tusaruminar-
toq eqqissiallannartorlu.
Taamaattumillu politikke-
rit atussallugu nuannari-
saat, minnerunngitsumik
qineqqusaarutitut.
Ataani atsiortunga oqaa-
seq nuannersoq taanna pil-
lugu arlalitsigut isumaliuu-
tersortarpunga, pingaartu-
mik pinngortitarsuup inuu-
niarfigisatta immineerluni
allanngorarnermigut sun-
niisarnerata uumasunut
imaani nunamilu uumasuu-
sunut sunniutigisartagai
eqqarsaatigileraangakkit,
uagut inukulunnguusugut
arlaatigut sukkulluunniit
qanoq iliuuseqarfigisin-
naanngisagut.
1940-kkut ingerlaneranni
meeraalluta silattorpugut
imarput saarullippassuar-
nik ulikkaartoq, ilami qaqu-
gorsuarmut nungussin-
naanngitsutut allaat taama-
nikkut takorluukkatsinnik.
Sunaaffali tammannguaru-
maartut kingulissagut sus-
saarullugit uffali uatsinnut
Kalaallinit piniapilugaann-
guaratik. Akerlianilli taa-
manikkut silattorpugut Nu-
narput tuttoqanngitsorsu-
aq, tuttunniat pavungarsu-
aq ullorpassuarni pillutik
pillutik ataasiakkaanngua-
nik pisaqarsimasaraat, ilaat
pigaluarlutik angiluttuin-
narsimasaraat. Taamaakka-
luartoq taamanikkut tuttut
piniagaanerat unitsinne-
qanngilaq. Aasiillimi kingu-
lissaat tuttutassaqalerput,
allaat amerlangaaleramik
nunamik uumaffigisamin-
nik nungullartitsiUuinnar-
lutik. Taamaappoq pinngor-
titarsuup inuuffigisatta im-
mini uumasunut aqutsine-
ra, uumasorpassuarnut as-
sigiinngitsunut ajortumik
pitsaasumillu kinguneqar-
tartoq, kialuunniit inuup ta-
makkuninnga soqutigisa-
qarluni misissortuusup paa-
silluinnarsimasaa.
Inuiaavugut imatta nu-
nattalu pissarititai uumas-
susillit annermik kisiisa isu-
malluutigalugit inuuniar-
tuusugut, tamanna qangar-
suarli Kalaallit inuiaat pis-
suseralugu ingerlasimap-
put. Ukiunili maanna nu-
tarteriniarfiusuni avataa-
niit sunnerneqarnerput ima
annertutigilersimavoq inui-
aat uagut kalaaliusugut,
pissutsillu piviusut aallaavi-
galugit suliniartuusugut
upperineqarsinnaanerput
Nunatta avataaniit aggerlu-
tik oqariartortuusunit ima
annikinnerutigilersimavoq
allaat oqariartuutigisaralu-
agut atorfissaqanngitsutut
politikkerinit qullerpaanit
isigineqalersimallutik. Pis-
sutsit taamaalinerat inuia-
qatigiinni Kalaallini minne-
runngitsumik aningaasar-
siornikkut kinguneqapilup-
poq.
Ukiut Nunatsinni nam-
minersomerulerfigisagut
sioqqutitsiarlugit annertuu-
mik pingaartumik aalisariu-
teqarnikkut siuarsaaneqar-
poq, taamaaliorrtoqarpoq
paasinarsimmat imatta tun-
niussinnaasai ima annertu-
tigisut piorsaanissaq tunn-
gavissaqarluarluni. Taman-
na sooq-unami Nunatsinni
aningaasarsiornerup tun-
gaatigut pitsanngoriaam-
mik annertuumik kingune-
qarpoq. Maannali qanoq pi-
soqarpa? Inuit Nunatta ava-
taaniit takkupput oqarlutil-
lu ukorsiiaa taama atsigisu-
mik aalisarussi naak kingu-
aassassi pissaat? Nipi ta-
manna aali sartut misilitta-
gartuut akerlilerpaat oqar-
lutik pisuussutsit pigisagut
aallaavigalugit nungusaa-
taanngitsumik aalisarpu-
gut, aalisartulli taama oqa-
lunneri politikkerit akisus-
saasut upperinngilaat, aala-
jangiippullu aalisariutit iki-
lilerneqassasut, taamaalior-
pullu. Taamalu pisoqareer-
mat avataaniit ilisimaniat
qanoq oqarpat? Ukiumut pi-
saasartut tassaapput nun-
gusaataanngitsumik aali-
sarneqarsinnaasut, taa-
maattumik ikilinissaat pisa-
riaqanngilaq. Taama oqar-
put uffalu inuiaqatigiinni
aningaasarpassuit tamatu-
munnga atorneqareersut.
Tamatumali suna kingune-
raa? Suliffissaaruttut amer-
liallak.
Qanga Nunarput anner-
mik nammineerlutik inuu-
tissarsiuteqartunik inoqar-
neruvoq, ullumikkulli Suli-
sartutut inuuniarneq ima
annertutigilerpoq allaat Nu-
natsinni oqartariaqalerluni
pissaaneq taakkuninnga ti-
gummineqalersimalluni.
Taakku aningaasargiaqar-
nermikkut minnerpaanngu-
akkulluunniit millileriffigi-
neqarnissaminnik tusaru-
sunngilluinnartarput, taa-
maattariaqarmammi, tå-
rn annalu ilungersortuar-
nermikkut pinaveersimatit-
tuarpaat, taamaattuaqqu-
narpullu. Akerlianilli Nu-
natsinni aningaasarsiornik-
kut tunngasut ilaat tassalu
aali sar tut piniartullu pin-
gaartumik mikinerusunik
angallateqarlutik inuuniar-
tuusut aningaasarsiornik-
kut periarfissaminnik qa-
noq ukiuni makkunani pi-
neqarpat? Saarulliup tam-
makarneratigut annertuu-
mik annaasaqarput, tam an-
nalu qalliinnarlugu tunisat
akiisigut annertuumik mil-
lileriffigisaapput, tamatu-
malu qaavatigut kiisa aam-
ma isumaliuutigituariligaa-
sa ilaat kapisillit tunisas-
siorfinnut tuneqqusaajun-
naarput. Arfattarisinnaasat
an galla teerarsortut eqqar-
saatigalugit ikilisikkalut-
tuinnagaapput. Tarajortik-
kanik puisit ameeqqusaa-
junnaarput. Ilalu kiisa aam-
ma tuttunniaqqusaajun-
naarpulluunniit. Tamakkua
tamarmik tunngaviginer-
paat kingulissagut pissaqar-
niassammata? Ila tassaqa.
Politikkikkut-una aqunne-
qarnerput tamatumani an-
nertuumik pisooqataasoq.
TaamaakkaluartorU aalisar-
torpassuit, piniartorpassuil-
lu sulisartutulli aaqqiissu-
tissanut ilungersuuteqara-
tik pissutsinut ajorluinnar-
tunut suleqataasutut inaali-
simapput. Taamaaliorpullu
ilaminnut ilungersoruma-
galuartunut annertuumik
noqitsisuunertik annertu-
nerusumik eqqarsaatigina-
gu. Taama ingerlaniaannar-
sinnaanngilagut, ukiut kin-
gumut qiviartariaqalerpa-
gut, isumagullu peqatigiis-
sinnaanermut sangutittari-
aqalerpagut kingulissagut
tugarissaarnerussappata.
Ikiaroornartoq
nunaqarfimmi
All.: Nunaqarflmmioq
Ukiorpassuunngitsut matu-
ma siorna nunaqarfitsinni
imigassaq ima ajornartor-
siutaatigaaq ilaatigut ilaqu-
tariit akornanni ullorpaa-
lunni. Taamatut pisoqartar-
nera nunaqqataasut akor-
nanni oqaloqatigiissutaasa-
lerpoq, tamatuma kingune-
risaanik pisussaasut aqquti-
galugit nunaqqataasunut
tamanut ammasumik imi-
gassaq siunissarlu eqqartor-
neqartalerput minnerunn-
gitsumik imigassap atorner-
lunneqartamera salliutillu-
gu nunaqqatigiinnit sakkor-
tuumik oqallissutigineqar-
talerpoq tupinnanngitsu-
mik oqallittarnerujussuup
kingunerisaanik imigassa-
mik atuineq ilikkariartorne-
qalerpoq oqallissutaaneralu
millisimalluni.
Tikinniagara ikiaroornar-
toq tikeriarlara, ukiorpas-
suunngillat kalaallit nu-
naannut ikiaroornartoq eq-
qunneqartalermat imator-
suaq eqqartussanagu nalor-
ninartoqartikkunarlugulu,
taamaattorli atugaanera an-
nertusiartortillugu paasisit-
siniaaneq annertusiartorsi-
mavoq, atuagassiatigut.
Maanimi ima atugaatigi-
lersimavoq inoqassuserput
qiviaraanni tupinnaannar-
poq nunaqqatigiinnit atu-
gaanerujussua, ima ikiaro-
ornartoq atortigilersima-
vaat kaasarfimminit peer-
sinnaanngitsutut isumaqar-
figilersimallugu, tupinnar-
poq nunaqqatigiit akornan-
ni eqqartorumaneqanngin-
nera, naak atugangaatsiar-
tik nalunngikkaluarlugu
una patsisigigunarpaat imi-
gassamik atuinnginniassap-
put sussa, nuannaamiarlik
imigassartaqanngitsumik
ikiaruuginnartarniarlik.
Isumaqarpunga eqqissisi-
manissaq piinnarlugu taa-
matut eqqarsartarneq kuk-
kuneruvallaartoq; ukiunimi
makkunani peqqissuunis-
sarput eqqartorniannguar-
lugu qaratsatigut aserorte-
risutut isiginngitsuusaagin-
nassanerpagut, ilami inuu-
suttuinnaanngillat ikiaroor-
nartumik atuisut inuusut-
tuaqqat aammalu utoqqaat,
nunaqarfitta siunissaa tak-
orluulaariartigut.
Aammalumi ukiuni mak-
kunani aalisagaqarnanilu
suliffissaqaratillu aningaa-
sanik kiaaku tuniuraanna-
rai? Ilami nunaqarfitsin-
niinnaanngilaq annertum-
mik atugaanera. Tupigaara
sanningasoq tungujortup
inoqatini malersuinnama-
git, sullinniakkani kifTar-
tuussinnaanngimmagit,
ilaasortanngortitsineq ta-
manullu ammasumik bin-
gortitsisuuguni naammagi-
gaa, malunnaatilimmik su-
llssagussi ilaasortasi ikiaro-
ornartumik atuisut sullin-
niarsigit inuit ataasiakkaat
sussuteqanngitsut sallu-
liuutiginagit, peqatigiiffissi
sunaana siunertarigaa, ma-
leruagassasi ataatsimoorlu-
si qupperarniarsigit.
Qulequtaq ikiaroornartoq
nunaqarfitsinni, ataatsimo-
orluta oqallisiginiartigut
terbsiuineq piinnarlugu.
Unalu eqqarsaatigeqquvara
atuisartunut, kalaallit nu-
naanut ikiaroornartumik
eqquissuisut tassaapput
inuiaqatigiinnguanik an-
nertoorujussuarmik ajor-
nartorsiortitsisut, tassaap-
put taakku ataatsimoorluta
atsaat tassa oqallisigisaria-
qaqqavut.
Kalaaliusutit eqqarsarta-
riaatsit kusanartoq pigiin-
narusukkukku nuannaarlu-
tit suleqataagik, kalaaliusu-
gummi ataatsimoorluta
ajornartorsiutit eqqartorta-
garput nangeqitigut siunis-
sarput qaamaneroqqullugu.
Pineqarnerput
ajortikkiartorpoq
All.: Peter Christensen
Eqqarsaatikka malillugit
naalakkersuisut milufiitik
igittariaqalerpaat, taama
oqaminnut pissutigaakka
kalaallit inuutissarsiornerat
artornarsigaluttuinnarmat,
taama oqarninnut pissuti-
gaakka inuutissarsiortut pi-
niagaat sulisartullu inuuni-
arnerat artornarsigalut-
tuinnarmat miluffinnik igit-
teqqusinera ima isumaqar-
tippara ilassinnissutinut
aningaasat naalakkersui-
sutta atortagaat inuutissar-
siutaarutilersunut aningaa-
sat atornissaat kissaatigina-
qimmata.
Uagummi kalaallit ag-
guutit atortakkavut joorlU-
mi kunngillu inuuiani ato-
runnaareerpagut. Eqqar-
saatimali aana anginersaat
upernassaq naalakkersuisut
naatsorsuutaat qulaarunne-
qaramik 20 million-inik
amigartut, kalaallinut pi-
suussuteqanngilluinnartu-
nut akileqquneqarput soor-
lu imatullusooq oqarlutik
imeqigassi pujortaqigassi
Uissi taakku akilerniarsigit.
Ukiut amerlaqaat atassutip
tamaviaarussisarnera siu-
mukkunnilli tusaajumane-
qanngilluinnartoq Ilulissa-
ninngaanniik oqaaserisaa
imigassaq pillugu assut nu-
annersuupput, taamaattu-
mik politikkikkut amma-
suunera eqqortoq nuannaa-
rutigiuarpara.