Atuagagdliutit - 31.08.1993, Blaðsíða 16
Amandus Petrusseni
eqqaaniarlugu
All.: Hans A. Lynge, Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuat,
Nuuk
Siunertarisarput ataa-
siuvoq
nipigikkumaneq!
Nipiginnerusormi pin-
gaartuusaraaq (puilas-
soq pikial&rtoq 1969)
Amandus Petrussenip mee-
raallutik pmnguaatigisar-
takkamik ilaat, inneruulap
kanaartaanik siggartaaser-
luni nilliatitsineq, taalliak-
kut oqaluttuarigamiuk ver-
sip kingulliup tullia taama
oqaasertalerpaa. Taalliai
atuaraanni misissorlugillu
nalunanngilaq aammattaaq
»nipigikkumaneq« suliami-
ni taama ittuni siunnerfigis-
sallugu nuannarigaa.
Taalliamini atuakkiami-
nilu oqaatsinik atuinera ta-
marmi peqqissaartuuvoq.
Taallioraangami oqaatsit
imminni rytmii aammalu
taallap titarnerani oqaaser-
tat kingulliit naggateqati-
giissaarneri sissuerluinnar-
lugit oqaatiginiakkaminik
oqaasertalersuisarpoq. Suli-
aani amerlanerpaat taama
ittut iluatsissimasarput,
naak aamma ilaat malittari-
sanik uniuinaveersaarner-
mit oqaatsit tulleriissaarne-
ri innarluttumik aaqqittar-
simagaluarlugit maani an-
nerusumik uniffiginianngi-
sannik.
Taallakkut oqaatiginneri-
allaqqissuuvoq, inuit mee-
raanerminit qaatuussani pi-
gaangamigit inissittarpai,
soorlumi isitta saannut pi-
sillugit:
Ajaappiarluni ingerlalaar-
p°q
timaa noqarsimalluni.
Pisunnera tam armi naal-
liuppoq
timaalu kitseqarluni.
Nuna pisuffini
tamaallu eqqaani
misissungaarlugit ingerla-
laarpoq.
Unitsiarluni avammut saap-
poq
qungussutaarluni.
Taama aallaqqaaserpaa it-
tuni, aatani, utoqqalisima-
soq taalliakkut oqaluttuari-
gamiuk. Oqaluttuarisaa ta-
marmi takorlooruminarluni
saqqummerpoq, piniartoq
utoqqalisoq, kitsimik anni-
aateqartaqaluni nunamiu-
tanngorsimasoq, kisiannili
anersaamigut, piniartutullu
misigissutsimigut sutigul-
luunniit innarlerneqarsi-
manngitsoq.
Nujai tamrmik qeeqalersi-
mapput
ataqqinarsivilluni.
Isai tukummariinnavittuar-
put
timaali anniarluni.
Suna inerneraa
pingaarutissaraa?
Inuup qungussutaarnera
oqarli:
Inunnut manna paasinarsi-
villi:
Tatissaqarpugut. (puilassoq
pikialårtoq 1969)
Tassami ittua, aataa, taama
ilersimavoq. Taalliortup
apeqqutigaa inuunerup
utoqqarmi taassumaniittup
suna inemerineraa - inuk
taama sivisutigisumik inoo-
reersimalluni, inuunermilu
naajartulernerani anniaate-
qaqaluni saqinermini - su-
nik pingaarutissaqarpa?
Tamassaavoq Amandus
Petrussenip taalliortarner-
mini apeqqut paasiniagassa-
tut siunniussaasa ilaat.
Apeqqut imaarutiuitsoq,
uteqattaarlugu taalliami as-
sigiinngitsuni misilittaqat-
taartagaa assigiinngitsunilu
akissuteqarfigisarlugu. It-
tuni pigamiuk toqqaannar-
tumik inuttut nikanassusia
taanngilaa, aamma oqaase-
qanngilaq alian i t tam anit
annerusutut isigisassaassu-
sianik, taamaallaat eqqaa-
Amandus Petrussen
vai pigallamermini assorut-
tarsimaneri utoqqalinerani
inuuneranut tam armut
sunniuteqartut, annerusu-
mik isumaqanngitsuusaar-
lutik timip anniaataanik
kinguneqartut. Utoqqarli
inuusunnerusunit ilisima-
saqarneruvoq, inuunermini
qanoq ikkaluaruttaluunniit
qungujussinnaaneq, tarnip
peqqissup ilisarnaataa pui-
gussanngilarput, tamatta
tatissaqarluta inuugatta,
tassa utoqqaap oqariartuu-
taa.
Ataatanili taalliariga-
miuk tiguartinnartumik eq-
qaamasarsorpoq. Takorloo-
ruk nukappiaraq ullaara-
lannguakkut itertoq - illup
ilua kissareersimavoq, an-
gajoqqaavi makereersim al-
lu tik sanarsoreersimasut.
Anaanaq ippatip killingani
ujallumik anngiutissaminik
ilersivoq, imaluunniit taal-
lami allassimaneratut »qis-
sivoq«, kamiit alumikkut
pussorsimasut anngitassani
saniminut ippammut iligal-
larlugit.
Takorlooruttaaq ataataq
nukappiaqqap aatsaat iter-
tup qaatuttutut illuni malu-
gillualigaa, qisummik qissi-
aminermik tigusilluni sa-
vimmik ipissarneqartamer-
mit savittakillisumik ipil-
luinnartumik sakkulerluni
pineqqiortoq aaqqamminut
qajartuutsiminut oqorsaa-
tissaminik. Qisuk »arnap qi-
sua« takorluulerpaa inersi-
malereerluni ataataminik
eqqaasaqarnermini:
Sanaava »arnap qisua« ku-
sanaq,
manissarluakkatut ittuuga-
mi.
Sanaavarlugu qitikillisitaq
inuuseringaarpoq nikorfal-
luni.
Ilunnguummigaarlunga eq-
qaavara
ataatama assai qisuup taas-
suma
oqorsartarai - qujagissavara
ilanngullunga ikiortarman-
ga.
» Qujagissavara ilanngullun-
ga ikiortarmanga« taallior-
tup qisuk oqorsaatinngor-
toq pivaa, kisiannili anner-
mik pivaa ataataminut ilua-
qutaassusia, aamma immi-
nerminut ataatani aqquti-
galugu tuttartoq.
Pineqqiuganni torersaarlu-
git
panerserluakkanut aaqqati-
nut
oqorsaasiuppai tamakkerlu-
git-
Tamaasalumi piniarnissa-
mut
atortorisanni inaaramigit
- sukulleriarlunilu - anivoq
nuannersuinnaat atussana-
git
pisussaagami piniussissa-
voq. (puilassoq pikialårtoq
1969)
Taalliortup ataataminut
asanninnera taassaanngit-
sumik angissuseqarpoq,
naak oqaatsinik immikkut
malunnaasersukkanik
oqaatigineqanngikkaluarlu-
ni. Pingaartumik versimi
siuliani oqaatsit atugai ma-
luginiagassat ukuupput
»ilunnguummingaarlunga
eqqaavara«. Sanilliutinngit-
soorneq saperpakka atuak-
kiamini »Thulemiit Scores-
bysundimut« (1980) siule-
qutitut allakkamini ilann-
gussai imaattut: »nukappia-
rarujuk nunaqarfmnguami
alliartorsimagaluaruni-
luunniit nunamini sumi-
luunniit sulissalluni aamma
utaqqineqarmat. Tamatu-
mani pisussaaffipput naam-
massiniaannagassaraar-
put.« Tassami taalliortup
piniartutut inuuneq aatami
ataatamilu ingerlassaat kin-
gornutinngilaa. Poqersuu-
gami qulamanngitsumillu
»qavappiaat ajoqiuneran-
nit« Josva Kleistimit taper-
sersugaalluni, angajoqqaani
qimassimassavai, ilaqutariit
kamageqatigiikkunnaarne-
rannik peqquteqarani, kisi-
annili ilinniartunngornissa-
mut piukkunnarnini pillu-
gu-
Aallarnini taalliortunn-
guutigisimagunarpaa, atu-
akkiortarnerminilu tunnga-
vigaa. Assersuutini siuliini
taaneqartuni piniartutut
inuuneqameq erseqqissu-
mik takussaavoq, kisiannili
eqqaamasatut. Ataatanimi
taalliarigamiuk inersima-
sunngoreersimavoq; ittumi
ataatamilu naalliuttarlutik
ilaquttaminnik inuussutis-
saqartitsiniarnerisa artor-
nassusiat nammineq taama-
tut inuussutissarsiortuunn-
gikkaluarluni tam aat paasi-
sinnaalereersimallugu. Taa-
maattumik oqarpoq »ilunn-
guummingaarlunga eqqaa-
vara«, isumaa nalunarani
soorlu imaassasoq: ilumut
aatsaat paasillualerpara
ataataga piniarnermini si-
lap qiianarnersuanut im-
mallu nillernersuanut im-
minut illersorniartariaqar-
tarsimasoq oqorsarluni al-
laat aaqqatini pinertortarlu-
git - aamma uanga pillunga,
tassa inuussutissaqarnias-
sagama!
Inersimasutut sulinermi-
ni inuunera taallanut asser-
suutinut taaneqartunut na-
leqqiullugu allaanerulluin-
narpoq, taaneqareersutut
ittumisut angummisullu pi-
niartuulinngilaq; suliffigi-
lerpaali ilagiit kalaallit, siul-
lermik ajoqitut naggataati-
gullu palasitut, nunatta iso-
rartoqisup isuini inissittar-
luni, soorlu Illoqqortoor-
miuni, Avanersuarmi, Na-
nortalimmi naggataagullu
Qaqortumi.
Atuakkiamini eqqaama-
salersaarummini qulaani
taatsiakkanni siulequtsius-
saa atuakkiortutut suliniar-
neranut tunngaviuvoq. Ava-
nersuarmiup angakkorsuup
Qaamgaap inngerutaa issu-
arpaa najoqqutarisamisut:
»Imaattoq pilanga: malik-
kat ajornaqaaq atuanngin-
neq« nassuiarpaalu isuma-
qamerarlugu malikkat tas-
saasut siuUt, taakkulu aq-
qutissiaat malinnginneq
ajornartoq.
Ajoqitut palasitullu suli-
nermini nuttartuarnertik
annertuumik misillerfigisa-
raluarlugu aammali misilit-
takkat tungaasigut pi-
suunnguallatsitaanermik
pissarsiffigisarsimallugu al-
lappoq. Soorlumigooq siulit
nuttartuarnermnikkut mis-
igisarsimassagaat inuuner-
mi naapitassanik assigiinn-
gitsorpassuarnik imaqartoq
aamma nammineq paasi-
laarsinnaalerlugu.
Immerneqaatit anersaak-
kullu pisuunnguallaatit atu-
akkiani atuarneqarsinnaap-
put. Immikkut maluginia-
gassaapput inngerutinik
Avanersuarmiut Tunumiul-
lu pigisaannik katersuinera
atuaganngortitsineralu. Eq-
qaamavara Kalaallit Atuak-
kiortut ukiut arlaanni Sisi-
miuni Højskolimi kater-
suussimaartillugit oqalugi-
artikkatsigu inngerutit ka-
tersugai pillugit, nipit al-
lanngorartarnerinik ilisima-
saqassusia inngerutillu san-
naannik paasinnissimassu-
sia.
Inuiaat eqqaamasaat isu-
liflissarsioraanni allassima-
sut nqjoqqutassat pisoqaa-
nerpaat ujarlerfigiinnari-
aapput, inuilli ataasiakkaat
eqqaamasaat ukiut 200-t
missaannut killeqarsinnaa-
sarput. Taamaammat inuit
eqqaamasalersaarutinik
atuakkiortartut, aammalu
eqqaamasalersaartut pis-
sutsinik inuiaqatigiinni pin-
gaarutilinnik ilanngussa-
qartartut, namminneq pe-
qataasimanertik tunngavi-
galugu, inuiaat imminnut
Uisimaarilernissaannut
ikiuutaalluartuusarput,
ilaatigut pissutsit paatsuun-
ganartut qulaajarsinnaasa-
ramikkik erseqqissartarial-
lillu erseqqissarlugit. Tama-
tumani Amandus Petrusse-
nip atuakkiortutut suliaa
nalinginnaanngeqaaq, ner-
sortarialissuullunilu. Qu-
larnanngitsumik suli alla-
tassaqaraluarluni toqukkut
qimaguppoq. Suliaasigut
maanna takussutissalikkut
naatsumik oqaatigissagaan-
ni marloqiusamik sammive-
qartutut oqaatigineqarsin-
naavoq. Aappaatigut isuma-
liuutersuutinik itisuunik,
nalaattakkanilu qaangiin-
naruminaatsunik taallior-
nikkut sammisaqartarpoq,
aappaatigullu oqaluttuarsi-
ani naapittakkanilu nunat-
tan inuinik oqaluttuartut
atuakkiornermini toqqam-
mavittut sammisarpai, kii-
salu aammattaaq ilanngul-
lugit siulit eqqaamasaasa
pinngortitamut tunngasut
kinguaanut kingornussarsi-
aanngortinnissaat ilunger-
suutigisarlugu.
Taamaakkami suliamigut
qimatsivigaatigut anersaak-
kut inuunitsinni pisuunn-
guallaatissatsinnik anni-
kinngitsunik.
Eqqaaneqarnera ataqqinar-
tuuli!
Mange flere
i grøn bog
NUUK: - En ny udgave af
Grønlands Grønne Bog er på
gaden. I forhold til den før-
ste udgave fra 1988 er antal-
let af biografier udvidet med
næsten hundrede til nu 395
personer.
I bogen portrætteres nu-
levende mennesker i Grøn-
land med tilknytning til det
politiske liv, organisationer,
foreninger, erhvervsliv mm.
Desuden finder man oplys-
ninger om en række perso-
ner, der på anden måde har
tilknytning til landet.
Bogen, der udgives af
hjemmestyrets Danmark-
skontor, koster 100 kroner.
Illoqatigiit ikiortillit
pisariaqartippakka
All. Marianne Kristiansen
Marianne Kristiansen-imik ateqarpunga, 21. januar 1957-
imi inunngorpunga Qullissani.
Maannakkut angajoqqaanni najugaqarpunga ukioq ataa-
seq. Illoqatigiit ikiortillit inaataannut utaqqisuniippunga.
T ar nikku t nappaateqartuuvunga, inuit akornanni ima-
luunniit kisimiitillunga tusaasaqartarlunga assersuutigalu-
gu; perloqqusissutit, toqutseqqusissutit, imminoqqusissu-
tit, ingutsinerit pinerloqqusissutillu, taamaalillunga anni-
laanganerujussuarmik napparsim alers arlunga. Aamma
takusuusisartuuvunga ilaatigut amiilaarnartunik. Asser-
suutigulugu; Nuuk qaartartorsuarmik qaartinneqartoq,
inuit qioorartut, perlilersut, erloqisut tusaallugit. Taamaat-
tumik A-l saaffigiuaannarpara.
Taamalu nappaateqartilluni kisimiinneq ajornaqaaq.
Paasingakkuli illoqatigiit ikiortillit piulersimasut taamaat-
tumut nuunnissannut qinnuteqarsimavunga, nalunngin-
nakku toqqissisimanerullunga inuulersinnaallunga. Kisi-
annili taamaatut amerlanerusariaqarnerat malunnaqaaq,
tassagooq utaqqisoqarnermik.
Neriuppungali Kommunit Naalakkersuisullu pimoorul-
lugu amerlanerusunik illoqatigiit ikiortilinnik peqamerusa-
riaqartugut.
Jeg har brug for
et bofællesskab
Af Marianne Kristiansen
Jeg hedder Marianne Kristiansen og er født den 21. januar
1957 i Qullissat.
I øjeblikket bor jeg hos mine forældre igennem et år.
Jeg er på venteliste til bofællesskaberne.
Jeg er psykisk lidende. Selvom jeg er sammen med menne-
sker eller er alene, så hører jeg stemmer, for eksempel om
livsforagt, mordformaninger, selvmordsformaninger, bag-
talelser, kriminelle formaninger, og lider derfor af forfølge-
sesvanvid og frygter, hvad der sker.
Derfor har jeg altid kontakt med lægerne på A-l. Når jeg
har den sygdom, kan jeg ikke være alene. Da jeg fandt ud af,
at der var bofælleskaber, ønsker jeg at flytte til sådan en,
fordi der vil jeg føle mig beskyttet. Men der burde være flere
af den slags. Jeg har hørt, at de er efterspurgt.
Jeg håber, at kommunerne og politikerne for alvor vil tage
stilling til flere af den slags.