Atuagagdliutit - 07.10.1993, Qupperneq 14

Nr. 96 ■ 1993
GRØNLANDSPOSTEN
Paulus Simonsenip allaase-
risai tassaapput Kalaallit
Nunatsinni taalliortut siul-
liit Europamiut. Taakku
ilaat tassaallutik Qatanngu-
tigiinniat/aj oqersuis tu.
Siullermik paasissutis-
siissutigisariaqarpara, uku-
ninnga allattunga sukumii-
nerusumik paasissutissii-
sinnaannginnama, naak
ilaatigut allagaatit »taama-
nernesaanerusut« ujartuif-
figineqarsinnaagaluartut.
Ilaatigut atuagaq qallunaa-
tooq, palasip qallunaajusup,
Ole Vandelip atuakkiaa:
Brødremenigheden i Grøn-
land 1733-1900 Qatannguti-
giinniat ilagisaat kalaallit
nunaanni 1733-miit 1900-
mut paasiuminarluinnartu-
mik imaqartup paasissutis-
siineratigut, - ilaatigullu ka-
laallisut atuakkiaatitta, tus-
siutittalu »taalliortut« kik-
kuunerinik paasissutissaqa-
laarnitsigut. Aammalu paa-
sissutissaqalersimavugut
qanoq taamani Qatannguti-
giinniat inooriaaseqarsima-
nerannik ukiut 1733-miit
1900-p tungaanut nunatsin-
ni sulinermini.
»Taalliortut«
Oqaatsimit tassani, taallior-
tunik oqaraangatta isuma-
gisarparput: erinarsuusior-
lutillu tussiusiortartut.
Oqaatsittali ilaanni atorne-
qarneranni paatsoortitsi-
neq, imaluunniit paatsuui-
neq pilersartoq maluginiar-
tarsimavara. Tussiutit eri-
narsuutilluunniit immikko-
ortinneqarsinnaanerini
paatsuu ngas sut aallarner-
sinnaas armat pilersarmal-
luunniit. Allaammi ilaan-
nikkut erinarsuutivut. tus-
siutinik taaneqarsinnaasar-
nerisigut. Aammalumi ilisi-
mavarput erinarsuutivut
maannamut taalliarineqar-
simasut ilaat tussiutitsinni
ilanngunneqarsimammata.
Unali paatsoorneqassanngi-
laq, tussiutinik taalliortar-
tut tassaammata: tussiu-
siortuvut. Tussiutinilli eri-
narsuutinilli taalliortartut
tassaallutik: taalliortut.
Taalliortuvut siulliit eq-
qaagakkit ilaatigut tassaa-
tippakka ajoqersuiartorti-
taasimasut »Qatannguti-
giinniat«. Tusarnersunik
killinnartunillu erinnamin-
nullu tulluarluinnartunik
akunnattuunngilluinnartu-
nillu taalliortarsim anerat
ataqqiniarlugu. Naallu taa-
mani maannakkutuut ka-
laallisut ilinniusiaqangikka-
luartoq oqaatsitsinnik atuil-
luarniartarsimammata ul-
lumikkut nersortariaqak-
katta ilaattut eqqaamajuas-
savavut. Taalliortuussa-
gaannimi eqqaamasariaqar-
mat tusarnersuliuinnarani
killinnartuliuinnaranilu
sapinngisamik taalliorner-
mi oqaatsit atugarisat aam-
ma tusarnersuusariaqarma-
ta. Tamannalu pingaartu-
mik maannakkut inuusut-
tortatsinnut taalliortunut
erinarsortartunullu, ilaati-
gullu silarsuarmioqatitsin-
nut takkorliuttartunut in-
assutiginaqaaq pinngitsoo-
ranilu atorluarniartariaqar-
luni.
Qulaani taasanni pissu-
taaqataaluinnarsimavoq,
taamani kalaallit inooqati-
gilluinarlugit, allaammigo-
oq nerisaat nerisarilertarsi-
mammatigik. Aammalumi
meerartaasa kalaaliaqqat
erniinnaq inooqasiuttarsi-
mammassuk oqaloqatigillu-
ar sinnaalertarsimallugillu.
Assersuutit
Taalliortulli ilaasa kikkuu-
neri assersuutigilaariarti-
gik:
Erneriit: Knud Kjær,
aamma Jakob Kjær.
Knud Kjær, in. 1802-1865,
qallunaaq Sisimiuni palasi
(ukiuni 1840-kunni) tussiu-
siortoq, tussiutit »kikiattu-
nik« taasimasani naqitertis-
simavai ukioq 1856.
Ernera: Jakob Kjær, in.
1825-1905. Tussiutitsinni
ukiumi 1904-mi toqusima-
sutut nalunaarneqarsima-
galuartoq, qallunaap atuak-
kiortup, Hermann Bang-ip
1905-mi toqusimanerarsi-
mavaa, - ilisarisimasimallu-
gulu allaaserisimallugu.
Jakob Kjær-ip ukiumi
H.F.Jørgensen, in. 1831-
1904 aamma palasiusoq su-
leqatigalugu 1885-mi tus-
siutit saqqummersissima-
vaat. Jaaku immini taallior-
tuuvoq. Imaappoq: tussiu-
siortuullunilu erinarsuu-
siortuuvoq. Erinarsuusiari-
simasaa kalaallisut oqalut-
tuaatitta ilaat »Avannga ti-
kikkukkit Ikkamiut, qaq-
qarsuaq nuiumaarpoq«,
ilaalu ilanngullugu torral-
lalluinnarsimasaasa ilagaat,
takorlooruminarluinnartu-
millu taalliorneqarsimallu-
ni...
Jaaku sivisunerusumik
nunats inniikkusussimaga-
luarluni ukiuni 13-ni nunat-
sinniittariaqarsimavoq,
ilaatigunngooq tusillannini
aporfigisimagamiuk. Tassa
nunatsinniissimavoq, ukiu-
ni 1855-miit 1868-mut. Ilaa-
tigullu oqaatigineqarpoq so-
raarninngoraluaramiluun-
niit kalaallit puigorsimann-
geqigamigit tussiutinik nut-
seriuartarsimasoq. Maan-
nalu tussiutitsinni nammi-
nersuutiminik, ikinngunni-
lu H.F.Jørgensen, suleqati-
galugu, kiisalu nutsikkami-
nik tussiusiaqarpoq, katillu-
git 27-nik.
Qulaani erinarsuut taasa-
ra, avannga tikikkukkit Ik-
kamiut, oqaatigaara kalaal-
lisut oqaluttuaatitta ilaanik
oqaluttuartaqartoq. Pala-
siugaluup, atuakkiortup
taalliortullu Otto Rosing-ip
in. 1896-1965 atuakkiarsu-
armini »Taseralik«-mi
ukioq 1955-mi saqqummer-
sumi aliaaseraa ukiumi
1850-kunni pisimasuutillu-
gu, eqqortunilli tunngavi-
limmi. Taamani qavannut
allaat taavunga Taseralliar-
tarallarmata, Nuummiut
Pele-kut Matisikkullu avan-
namut inger laa rnerminni
Maniitsup eqqaani »Inngik«
sarsutileramikku erinarsor-
lutik tulleeriittorsuullutiUu
appissimagaat: Avannga ti-
kikkukkit Ikkamiut, il. il..
Ilaa, soorlu assiliaannarsu-
armik takorluuilersaartu-
gut.
Knud amma Jakob Kjær
Atali, illit nammineq erne-
riit taakku Knud aamma Ja-
kob Kjær-ip taalliaat misis-
suataalaariakkit, ilaatigut
kalaallisut tussiutitsinni,
KK-mik Knud Kjær, aamma
JK-mik Jakob Kjær-mik na-
lunaarsimapput. (Ajoqer-
suiartortitalli erneriit taak-
ku erseqqissumik paasisin-
naasimanngilakka, Qatann-
gutigiinniat-nut ilaasuusi-
manersut, imaluunniit
Avannarlernut ilaasuuner-
sut, atuak.)
Akunniliullugu Qatann-
gutigiinniat nunatsinni aal-
lartinissalemerminni, ukiu-
mit 1733-miit nalaattarsi-
masaasa ilaat paasissutis-
sarsiffigilaaria rtigik.
Qatanngutigiinniat ajo-
qersuiartortitalluunniit na-
laat soorunami uagut maan-
nakkut inuusugut ilitsoq-
qussarisimanngisatta ila-
gaat. Atuakkalli malillugit
uk. 1733 Qatanngutigiinni-
at nunatsinni qjoqersuiniar-
nertik aallarnersimallugu,
ukioq 1900 aallarfigisima-
vaat, ilagiisitik Avannarler-
nut tunniunnerisigut »sa-
pinngisamillu palasinik ajo-
qinillu pikkorissunik sulisu-
lerniarsimaUugit« - tassalu
ukiuni 167-ni nunatsinni
sulisimallutik.
Oqaaseq Qatanngutigiin-
niat ilisarnaataat: Herrn-
hut, ordbog-it ilaani Nu-
Dansk ordbog-imi imatut
nalunaarneqarsimavoq ima-
luunniit nutserneqarsima-
voq oqaatsitsinnut. Tysk-
isuumiit qallunaatuumut,
Herrens Beskyttelse-mik/
Naa lakkap Sernissugaanik
taaneqarlutik. Upperisar-
sioqatigiiUu taakku Noor-
liit/XysKit nunaaniit pilersi-
mallutik aallamersimallu-
tillu.
Ajoqersuiniarnerli aallar-
tinissalemermini ajornar-
torsiutinik aamma imaan-
naanngitsunik nassataqar-
tarsimavoq...:
Siullermik imaannaann-
gitsut ilaat taasariaqartoq
tassa oqaatsinik imminut
paaseqatigiilluarsinnaasi-
mannginneq. Ajoqersui-
summi imminni noorler-
sut/tyskisut qallunaatullu
oqaaseqartut, suliffiginiak-
katilli kalaallisut oqaaseqar-
tut takorluuisinnaassutsit-
ta uppernarsereerpaat.
Ukiorlu siusinnerusoq,
1721 Hans Egede, kalaallit
apostel-itsinnik nalunngi-
saasup sulinermini aallartil-
lualernerata nalaani ukiut
12-it qaangiutiinnartut Qa-
tanngutigiinniat sulileme-
rat nalerorluinnarlugu,
ajornartorsiut suli angine-
rungaartoq nalliussimavoq,
kuppernersuaq. Kalaaleq
nukappiaraq qallunaat nu-
naaniit uternermini paasi-
neqarsimavoq kuppinit tu-
nillanneqarsimasoq. Oqaa-
tigineqarpoq nappaassuaq
innaallannertut pilertorti-
galuni inunnut siaruarler-
tormat, ikinnerpaamik inuit
2.000 aamma 3.000-it mis-
saattut amerlatigisut toqqu-
tigisimagaat. Aamma allaa-
serineqarsimavoq, Nuup/
Godthåb-ip eqqaani ilaquta-
riinnut 200-uusunit 30-it
missiliuinnartut annaqqar-
lutik amiakkuusimasut.
Pisimasorsuarmilu tama-
tumani, Hans Egede nulialu
Gertrud Rasch, Qatannguti-
giinniallumi nersornan-
gaartumik sullissimagalu-
artut taamaattoq, ukioq
1733/34-ip nikinnerani to-
qorarnersuaqarsimasoq ili-
simaneqalersimavoq.
Aammattaaq Qatannguti-
giinniat aallaqqaammut
ajornartorsiutaasa ilagisi-
magujaat arnartaqanngin-
nertik. Illuminnimi sulias-
sat, nerisassiornerit assigi-
saallu angutaannangajaal-
lutik namminneq isumagi-
niartariaqaramikkik. Tå-
rn annami aamma ajornar-
torsiutaasinnaasutut taas-
sallugu pissutissaqarpoq...
Arnat
Qujanartumilli arnartaqa-
lersimapput, ukioq 1736.
Ukioq taanna 1736 qaam-
mammi maj-imi umiarsuaq
Pukkitsormiuninngaaniit/
Holland allakkanik nassar-
luni, kiisalu inuussutissanik
pisariaqartilluinnaagaanik
nassarluni tikissimasoq nu-
annaarutaangaarsimavoq.
Kingusinnerusukkullu
ukioq taanna aasaagaa sule-
qatissaminnik arnartassa-