Atuagagdliutit - 16.11.1993, Blaðsíða 3

Nr. 107 ■ 1993
3
7*?€cta^cip<&/c<.€/Zr
GRØNLANDSPOSTEN
Arnaq unatarterujussuarnermi kingorna peruluttut uninngavianni ullut arlerlugit unin- Kvinden blev hentet i ambulance og kørt på Dronning Ingrids Hospital, hvor hun lå på
ngavoq. intensivafsnittet i flere døgn.
Nuliani toqungajallugu
ikkatigaa annersarlugulu
Naak nuliani silaamtereersimagaluartoq annersartuarsimavaa. Folitiilli killisioreeramikku iperarsimavaat.
NUUK - Arnaq 32-inik uki-
ulik oktoberip 29-ani ilisar-
saaj unnaangaj allugu
angummik averusikkami-
nik annersarneqarsimavoq.
Taamaaliorsimavoq an gu tip
taassuma arnap inaanut
iserluni paasigamiuk
angummik allam ik pulaar-
teqartoq.
Nilliajunnaareersoq suli
annersarpalukkaa tusaane-
qarsinnaavoq, indkvate-
ring-imi inisimasut ilaat
oqarpoq.
Dronning Ingrid-ip nap-
parsimavissuata pilattaa-
sarfiani nakorsaaneq Niels
Jørgen Fenger AG-mut oqa-
luttuarpoq arnap inuunera
ulorianartorsiortinneqarlu-
innarsimasoq. - Allatut ajor-
nartumik Danmark-imut
Rigshospitalimukaattaria-
qarparput tassani qaratsa-
migut aanaartoornersoq
tarrarsorlugu misissorne-
qassammat. Taamaaratar-
sinnaaneranut malunnaate-
qartoqarpoq, ajorluinnarsi-
massappallu arnap niaqua
putusariaqassaaq qarasaa-
nilu aanaartoorneq peerlu-
gu, nakorsaaneq Fenger
oqarpoq.
AG-p arnaq 32-inik ukiu-
lik novemberip 10-ani SA-
NA-mut pulaarpaa - tassa
annersarneqarneraniit ul-
lut arqaneq-marluk qaangi-
ummata. Taamani suli silat-
tuissimanngilaq assulli avii-
siliortumik oqaloqateqaru-
suppoq pineqarnini oqalut-
tuarerusukkamiuk.
Pineqaatissinneqarneq
ajorpoq
- Matuma siorna angutip
averusikkama sakkortuu-
mik annersaasarnera pillu-
gu unnerluutigisarsimava-
ra, politiilli soqutigineq ajor-
paat. Pinerit tamaasa killisi-
oreeraangamikku iperartar-
paat. Taama pisoqartuarne-
ra sapilerpara.
Nuummi politeqarfiup
naalagaa Egon Vifiadsen
AG-mut oqarpoq, angut per-
suttaareernerup kingorna
killisiorsimallugu. - Kisian-
nili paasigatsigu eqqartuus-
saareerluni inissiisarfim-
miittussatut pineqaatissin-
neqarnavianngitsoq ipe-
raannarsimavarput.
Taama naatsigisumik er-
sarissumillu politiit angum-
mik persuttaasarnermigut
ilisimaneqartumik iperaa-
nerminni nassuiaateqarput.
Issiavimmi
assakaasulimmi
Arnaq 32-inik ukiulik - iller-
so r niar lu gu atia AG-imit
paasitsaaliugaasoq - nap-
parsimaviup sinnifflani issi-
avoq qanorlu pisoqarsima-
nera oqaluttuariniarsaralu-
gu. Sapingajakkaali misin-
narpoq. Takullugu anner-
sarneqarsim anera takus-
saaqaaq isaalu uninngave-
qanngillat isigisarlu ataaseq
isigisinnaanngilaa.
Inuit isaat taama-itsillu-
git nakorsanit annilaangati-
gineqartarput. Taam aam-
mat arnaq 32-inik ukiulik
tallimanngormat Rigshospi-
talimukaanneqarpoq. Isai
aappalaartuinnaapput.
Pujortarusussimaqigami
cigarettsimik ikitsivoq, kisi-
annili taliminik aqutsisin-
naanngilaq. Aamma pisus-
sinnaanngilaq.
Angutip persuttaasup ar-
naq alleruiarsimavaa kigu-
laatalu arlallit katatsissi-
mallugit. Allerua kikisser-
neqarsimavoq.
Arnaq 32-inik ukiulik per-
suttarneqanngikkallarami
pikkorissuusoq malunnar-
toq nassuiaanissanili ajor-
nakusoortippaa, oqaloqati-
gineqarneratalu nalaani ar-
laleriarluni qasuersaarnis-
sani pisariaqartittarlugu.
Angutip isernera
taamaallaat eqqaamavaa
- Tallimanngorneq taanna
ikinngutinniissimavunga.
Friataamissi pisariaqartis-
simavaa paninilu arfineq
marlunnik ukiulik atsali-
aannukaassimallugu - tas-
sani unnuissammat, arnaq
AG-mut oqaluttuarpoq.
- Ikinngutima ilaat anger-
laqatigaara unnuullu inger-
lanerani matukkut sakkor-
tuumik kasuttortoqalerpoq.
Ammarpara naatsorsuuti-
ginnginnakku an gut averu-
sersimasama aggernissaa.
Indkvateringimi matu silar-
leq parnaaqqavoq paasisin-
naanaguli kimit isertinne-
qarsimassanersoq. Matu
ammareerakku eqqaamasa-
tuaraara sakkortuumik ni-
aqqukkut annersimmanga.
Qanorlu pisoqaqqinnera eq-
qaamanagu.
Ineeqqami
tilluaarpalunneq
tusarsaavoq
- Indkvateringini perulluli-
ortarneq nalinginnaaqaaq
piflissallu ingerlanerani so-
qutigiunnaarsimavagut,
taakkunani ineqartut ilaat
oqaluttuarpoq. - Talliman-
ngornermili tassani inga-
sappallaaqimmat torsuusa-
mut alakkaasimavunga
an gullu ineeqqamiit qimaa-
soq takullugu. - Niaqua aa-
qartoq malunnarpoq, ineeq-
qamiiUu suli nilliasoqarluni
kisiannili parnaarneqarsi-
malluni.
Tusaasinnaavara ajorlu-
innartumik pisoqarpalut-
toq. Allaanngilaq angutip
taassuma arnap niaqua na-
termut iikkamulluunniit
aportartippalukkaa. Piffis-
saq sivikitsoq qaangiute-
reermat arnaq nilliajun-
naarpoq. Taamaakkaluar-
torb nipipalaaq persuttaar-
palunneq suli tusarsaalluni.
- Politiinut sianerpunga,
qujanartumillu takkutiaar-
put minutsilli 10-15-it aat-
saat qaangiummata matu
ammersinnaasimavaat.
Angulli igalaakkut qimaa-
reersimavoq.
Sumi tamaani aak
- Politiit ingerlutik ambu-
lance-nik pissarsiorasuar-
put am arlu taanna aallaru-
tereeramikku inaanut iser-
punga. Sumi tamaani aak
takussaavoq - iikkami, na-
termi qilaamilu. - Sumi ta-
maani aak ippoq, inisimaso-
qataa oqaluttuarpoq. Aqa-
guani aappanilu SANA-liar-
put arnaq annersarneqarsi-
masoq pulaarumallugu, pu-
laaqqusaasimanngillalli ar-
nap inuunera ulorianartor-
siortutut nalilerneqarsi-
mammat. Ullut unnuallu
arlallit pemluttut uninnga-
vianiitinneqarpoq.
Pisimasoq amiilaamaqi-
soq pillugu amap qatanngu-
taata ullut marluk qaangi-
ummata aatsaat paasisima-
vaa.
Ineeraanut iserluni
annilaarnarluinnarpoq, aak
sumi tamaaniittoq takullu-
gu. Annilaarnarluinnarpor-
taaq angutip assaasa inikui
aagasattut sumi tamaaniit-
tut takullugit, arnap qatan-
ngutaa AG-mut oqarpoq.
Taanna annersaareemerup
kingorna piffissami anner-
tuumi SANA-miittarpoq.
- Qatanngumma pisaria-
qarteqaanga. Tamanna toq-
qissisimanartinneroqaa, eq-
qarsaatiginngitsoorsin-
naanngilaralu angutip ave-
rusigaata SANA-mut pu-
laarnialissagaluarpagu
massakkumi angut taanna
pamaarussaaqqanngilaq.
Annilaarnaqqaqaaq.
Paasisinnaanngilara
sooq politiit killisioreerlugu
iperarsinnaammassuk. Qa-
tanngutiga ilisarsaajun-
naarlugu annersarneqarsi-
mavoq.
Annersameqarusuttar-
simanngilaq
- Ukiut marluk matuma si-
orna averuserpugut, anner-
sartittoq oqaluttuarpoq. -
Piumasarisimanngilara pa-
nipput ilaatigooriarlunga
annersarneqartarninnut
isiginnaartuusarnissaa.
Aalakuuleraangami
ajortumik iliulersarpoq, si-
ullerpaajunngilarlu politii-
nut unnnerluutigigakku.
Unnerluutilli soqutigine-
qarneq ajorput. Ataasiarlu-
nga niuga napisimavara iga-
laakkut qimaagama, taa-
maakkaluartorli silattormat
politiit iperarpaat. Allaan-
ngilaq inuunera soqutaan-
ngitsutut isigigaat, allaat pi-
sarsimasut oqaluuserin-
ngikkaanni ajunnginneru-
tissavara. Taamannak poli-
tiinik soqutigineqarsiman-
nginnera tunngavigalugu
misigaanga unga ajortulior-
tuusutut. Uangaliuna eq-
qorneqartunga.
AG politiassistent Egon
Villadsen-imut: Sooq angut
iperarpisiuk uffa arnap
annersarneqarujussuarsi-
manera takoreeraluarlugu?
Stationsleder Egon Vil-
ladsen: - Nalilersimavarput
periarfissaqanngitsoq eq-
qartuunneqarluni pineqaa-
tissinneqartartut inissiisar-
fianut inissinneqassasoq.
Unnerluussutissamik sana-
soqareerpoq suliassarlu eq-
qartuussivimmi suliarine-
qassaaq. Qaqugu piumaar-
nissaa maannakkut oqaati-
gisinnaanngilarput.