Atuagagdliutit - 18.11.1993, Blaðsíða 17
Nr. 108 • 1993
%
inuiaqatigiillu kalaallit eq-
Jan Petersen, Nuuk
Lars Emiiyjuuntaaleriner-
mut ilassutissaq.
Illit ulluinnarni aamma
nalinginnaasumik naalak-
kersuineq pillugu malinnaa-
vit?
Illit qaquguluunniit qa-
norluunniit inuiaqatigiit ka-
laallit inuttut pisinnaati-
taaffiattut tatigineqarlutit
qinigaasimallutit sullissilis-
sagaluaruit, siulleq pinngit-
soorsinnaanngisat tassaa-
voq illit inuttut inuunerni
ikinngutit ukiuni taamani
ilisarisimallugillu suleqati-
gisimasatit, ikinngutigiin-
neq taanna tamanit pi-
ngaarnerujuarpoq illit aam-
ma ikinngutit qanorluun-
niit sutigulluunniit inuune-
rup atugassarititaanik
naammattuuisitsissagalu-
arpat.
Sullivik sunaluunniit illit
ingerlakkaluarukku ikin-
ngutit ajornartorsiuteqar-
pat ikiugassarivat qanro-
luunniit tamanna akeqassa-
galuarpat, Lars Emil-iuga-
luaruit Juuntaajugaluaruit,
qinikkatut sullissiguit ikin-
ngutivit nammineersin-
naassusia sequtsertussaa-
nagu ikinngutigiippusi.
Lars Emil piffissami ki-
ngullermi Juuntaamik qa-
noq pinninnera qiviariatigu,
qarsaannarlutik massakku-
mut oqaatigisinnaanngik-
kallarsimasaat saqqummi-
ullugu, neriulluta tamatsin-
nut tamannna paasinassa-
soq.
Ikinngutigiit taakku mar-
luk pissuseqatigiinnerat ua-
gugtsdinnut nalinginnaasu-
mik inuttaasunut arlaatigut
ilisarnartorujussuuvoq, tas-
salu kalaallit uagut ulluin-
narni inooqatigiinnitsinni
immitsinnut pissuseqati-
giinnerput kipiluttunartoq;
pissaaneq, avissaartuutitsi-
neq aamma nikassaaneq.
Kalaallisut ileqqunnaat-
sinnut ilaavoq inoqat kina-
luunniit terlinganiit salluli-
uutigissallugu; nikassaa-
neq!
Pissusitta ilagigujaa im-
minuinnaq pitsaanerusus-
saq angujumallugu inoqatip
atugaanik equtitsineq; avis-
saartuutitsineq!
Ajornerpaanullu ilaavoq
salluliuutiginilluni imminu-
innaq pilluni inatsisit iller-
suutigalugit salluneq; pissa-
neq!
Lars Emil kalaallinit qini-
gaasimanini tunngavigalu-
gu Juuntaaq qinikkanik
tunngaveqarlunissaaq suli-
soq isornartorsiussappagu
inuttut atugarisaanik; ua-
gut nalinginnaasumik qi-
nersisartuusugut nalingin-
naasumik Juuntaap qinik-
katut aamma ulluinnarni
inuunermini nalaatarisima-
saanik annertunerusumik
ilisimasaqanngilagut, soor-
lu qinigaaqqaaqqaarnermi
nalaani piffissallu ingerla-
nerani qinikkatut anguni-
akkani pillugit qanoq inut-
tut atugaqarsimanersoq;
Juuntaap piffissap ingerla-
nerani angusaqarfigisima-
sai qiviarutsigik piffissaqan-
ngisaannarnikuuvoq anner-
tunerusumik inuttut immi-
nut ammasumik aamma si-
ammasissumik ilisaritissal-
luni.
Gamle Lars Atassut zsin-
nerlugu suli inuiaqatigiin-
nut sullissilluarsinnaasoru-
guni qinikkanik tunuliaqu-
teqarluni, Juuntaap allaa-
qutigiinnarpaa siumukkuu-
nini.
Juuntaap nunatsinni
naalakkersuinikkut angusa-
risimasai aamma pisortati-
goortumik atsiorfigisimasai
inuiaqatigiit kalaallit sin-
nerlugit, qiviarutsigu mas-
sakkorpiaq inuttut atugari-
sai eqqarsartaatsimigut
aamma misigissutsimigut
imaluunniit takorluuinnar-
lugu; sumilluunniit inuttut
timimi avataatigut atuga-
qarnera atuineraluunniit
sanilliunneqarsinnaanngi-
laq: inuttununa kalaallisut
qanorluunniit ikioraluaraa-
ngami kalaallit inuiaqatigiit
atugarisaat sinnerlugit
avammut takutitsisartoq!
Laarsimiili, ataasinngua-
mik arlalissuarnilluunniit
ulluinnarni atuisarneq ullu-
mikkut nunatsinni suun-
ngilaq, naapitaqareernikuu-
it ataasinnguartorsimallu-
nilu kukutassamik malugi-
simaartumik imaluunniit
ataasiagassaannartornissa-
mik naammaginninngitsu-
mik?
Tassa ullumikkut piviu-
suusoq Kalaallit Nunaat;
tulluusimaarutaasarlunilu
iluarineqarpallaartanngit-
soq.
Kalaallit Nunaat ullumik-
kut taamatut ingerlasoq pis-
susissamisut ingerlasuu-
voq, taamatullu atugaqarti-
taanermut tunngaviusut
tassaapput nalusakka allan-
ngortitariaqarnerusut, tas-
saasut uagut kalaallisut
ileqqunnaagut;
Guutiunani imminut
guutiusorineq; pissaaneq!
Inuup silarlikkut pssu-
saanik avammut isornartor-
siuineq; avissaartuutitsi-
neq!
Inuup angusarisimasaa-
nik inuiaqataanik puiorsaa-
neq; nikassaaneq! +
Imaannginnerpaluunniit
nunatsinni pissutsit taakku
aatsaat iluamik pissatserut-
torliusut atugaanerilu taa-
mak sakkortutigalugit al-
laat sequtserisinnaassusaat
alutornarsisimallutik pissu-
serissallugit, uagulli innut-
taasut oqaatsit avataaneer-
sut pissaaneqarfiginngital-
lakkaangatsigik pissutsit
taakkua uagutsinnut atu-
gassarititaapput ulluinnar-
siutaallutillu, pisariaqarso-
rinngikkaluarparali kalaale-
qatigiinnitsinni avatangii-
sitsinniit ilikkapilussimasa-
vut kalaaleqatitsinnut atu-
gassarititssagivut.
Kalaaleqatinik sianiinaa-
raluni paasinerluisitsisar-
neq atorfillinuna silarsuaat
uagut qinikkattalu akun-
nermuliutta; Lars Emil am-
ma Juuntaaq ikinngutigiin-
nerminnik pimoorussineru-
sariaqarput kingulissanut
takussutissatut!
Inuusuttup suna
anguniassavaa?
All.: Ujarak J. Heinrich, Nuussuaq
Grønlands Hjemmestyre
søger
1980-ikkut aallartisimalaar-
neranni inuusuttut eqeersi-
maarluarlutik suliniuteqar-
lutik pilersitsisarsimanerat
soorluuna 1990-ikkut aal-
lartisimalaarneranni oqa-
luttuaannanngorsimasoq.
Naluneqassagunanngi-
larmi 1980-ikkut aallartisi-
malerneranni Kalaallit Ilin-
niagaqartut Kattuffiat,
Meeqqat Inuusuttuaqqallu
siunnersuisoqatigiifiiat Sor-
lak, allallumi suliniaqatigiif-
fiit pilersiortorneqarsimam-
mata, ukiunili lungullerni
tam akku a suliniaqatigiiffiit
avammut kiinnertarnerat
suliniuteqartarnerallumi
soorluuna unittuujusavissi-
masoq, unittuuissiman-
ngikkuni.
Tamatumunnga peqqu-
taasut arlaliusinnaapput,
uangali aperisariaqarsoraa-
nga imak; ullutsinniuna
inuusuttut ajornartorsiu-
taarussimanersut?
Taamatut aperininnut
tunngavigivara ukiuni ki-
ngullerni inuiaqatigiit akor-
nanni allanngortitsilerut-
tornermi inuusuttut nipaas-
simanerat/tunuarsimaarsi-
manerat, qiviaannartigu
KNI agguluttorneqarluni
allanngortitemeqarsim ane-
ra, peqqinnissaqarliup
Namminersornerullutik
Oqartussanit tiguneqarsi-
m anera, nunatsinni ani-
ngaasakilliornerup peqquti-
gisaanik inuiaqatigiinni si-
paarniarnerujussuaq tun-
ngavigalugu Kalaallit Ilinni-
agaqartut sipaarniarfigine-
qartarsimanerat. Sipaarnia-
piloortarnerup kinguneri-
saanik meeqqat inuusuttu-
aqqallu sunngifliini sipaar-
niartarnerit, ilaatigullu il-
lersorneqarsinnaaneq ajor-
tut. Minnerunngitsumillu
ukiuni kingullerni inuusut-
tut akornanni suliffissaale-
qinerup alliartuinnavissi-
manera, ilinniagaqarsima-
sut ilinniagaqarsimanngit-
sullu akornanni.
Tamakkua itisuumik pu-
lailiginngikkaluarlugit ilu-
mut aperisariaqarpunga;
inuusuttunukua sumiissi-
masut, ilumut ajornartorsi-
utaarussim aneram ik ukiuni
kingullerni tamak nipaatsi-
gaat/tunuarsimaartigaat?
Imaluunniit imaassima-
nerpoq ilinniakkaminnut
atatillugu tamaviaaruttora-
mik suliniutissanut allanut
piffissaasualersimasut?
Inuuniarneq tamaviaarna-
ruttormat inuiaqatigiit
akornanni, peqatigiiffinni,
suliniaqatigiiffinni suliniar-
nissaminnut allaat nukis-
saarussimallutik.
Soorunami nalunngisa-
qarpunga inuusuttoqartoq
inuusuttoqatiminnut eqeer-
simaarlutik sullissiniartu-
nik, tamakkuali isumaga
malillugu ikippallaaqaat.
Nalunngilarami inuiaqa-
tigiit akornanni inuusuttor-
passuaqartoq piukkunnaa-
teqarluartunik, ajoraluartu-
milli tunuarsimaaginnartu-
nik. Ukiuni makkunani inu-
iaqatigiit akornanni alian-
ngortitsiffiuleruttortumi,
taamaatuttaarlu inuiaqati-
giit piumasaqaataat anner-
tusiartortillugit inuusuttut
kingumut eqeersimaaqqi-
lernissaat kissaatiginan-
nginnerluni, asuli sarfarsia-
taarusaaginnarani.
Asulimi tusartuaannar-
sinnaanngilarput uagut tas-
saasugut nunatta siunissai,
taamatuttaarlu qinikkat, pi-
sortaqarfiit, suliniaqatigiif-
fiit assigisaallumi uagutsin-
nut sullissinissaat isumal-
luutigiinnarnagu, assam-
millu isaassivigineqarnissaq
utaqqiinnamagu.
Naggataatigullu oqaatsit
ukua JFK-mit aninneqami-
kuusimasut aninniarpakka:
Aperissanngilatit nunagisat
ilrnnut qanoq tunniussassa-
qarnersoq, imminulli ape-
rissaatit; uanga nunagisan-
nut sumik tunniussaqarsin-
naavunga.
Overassistent/Sekretær
I Direktoratet for Sundhed og Miljø, sund-
hedsafdelingen er en stilling som overassi-
stent/sekretær ledig til besættelse snarest
muligt.
Stillingen indebærer ud over almindelige
sekretærfunktioner, journalisering, arkive-
ring, varebestillinger, servering til møder,
styring af mødekalender og forskellige per-
sonaleadministrative opgaver.
Kvalifikationer:
- Udpræget ordenssans
- Kendskab til EDB - WP 5.1 på bruger-
niveau
- Flexibilitet, åbenhed og godt humør
- Alsidig kontoruddannelse
Dobbeltsprogethed vil være en fordel, men
er ingen betingelse.
Der kan stilles bolig til rådighed, for hvil-
ken der betales efter gældende regler.
Løn og ansættelsesforhold, herunder ret til
frirejser og bohaveflytning i henhold til
overenskomst mellem Grønlands Hjemme-
styre, Finansministeriet og SIK eller HK.
Yderligere oplysninger kan indhentes ved
henvendelse til kontorchef Guri Matthiesen
eller konsulent Aalunnguaq Olsen, tlf.
23000.
Ansøgning med oplysning om uddannelse
og tidligere beskæftigelse, bilagt kopi af ek-
samensbeviser m.v., fremsendes til:
Direktoratet for Sundhed og Miljø
Box 1160.3900 Nuuk
Ansøgninger skal være direktoratet for Sundhed og Miljø i hænde senest
den 30. november 1993.
*