Atuagagdliutit - 21.12.1993, Blaðsíða 9

Nr. 117 • 1993
9
»Thi kendes for ret...«.
Oqaatsit takkua nutatta eq-
qartuussiveqarfiini ukiu-
mut 8000-teriarlugit anin-
neqartarput. Taakkunan-
nga 1000-it pinerluttuler-
nermut inatsimmik unioq-
qutitsinerupput. Inuit ilaat
isumaqarput pineqaatissii-
sarneq qasungavallaartoq.
Taama isumaqarneq upper-
narsaruminaappoq ima-
luunnit akerlilersorumi-
naalluni. Kisitsinni takune-
qarsinnaavoq siorna Ka-
ngaatsiami atuartut qasse-
riarlutik atuanngitsoortar-
simanerat aamma decembe-
rimi Danmarkshavn qanoq
apitigisimanersoq. Takune-
qarsinnaanngillalli peqqu-
serlunnikkut, ikuallatsitsi-
nikkut imaluunniit pingit-
saalliilluni arnerinikkut eq-
qartuussiviup pineqaatis-
siissutai. Uppererusunngik-
kukku taakkua kisitsisaati-
gineqangilluinnarput.
Taamaattumik sakkortuu-
mik sakkukitsumillu pine-
qaatissiisarnissamik illersu-
isut kitsisut uku misissorlu-
artariaqarpaat. Taakkunani
takuneqarsinnaapput soor-
lu imerniartarfimmi inum-
mik sunngitsumik anner-
saalluni alleruiaanikkut,
imaluunniit festertilluni su-
leqammik savimmik kapisi-
nikkut pineqaatissiissutit
qassiuneri. Taakkua assigii-
saanillu pisut pinerluttule-
rinermi inatsip par. 60-p -
persuttaanermut tunnga-
sup - ataaniipput.
Pinngitsuutitat 3
Pineqaatissiinnginnerit 3
Mianersoqqusinerit 3
Eqqartuussut pinerloqqin-
nikkut
naammassineqartussaq 20
Akiliisitsinerit 186
Akiliisitsinerit aamma eq-
qartuussutit
pinerloqqinnikkut naam-
massineqartussat 23
Nakkutigineqarnerit 74
Isertitsivimmiilerlaanik
nakkutilliineql4 Isertitsi-
vimmiilersitsinerit59
napparsim asunik
Danmark-iliaassinerit 3
katillugit 388
Tabelle eqqartuussinernik
388-nik imaqarpoq, nunatta
eqqartuussiviini 1990-mi
1991-imilu tunngavilerne-
qarsimasut. Eqqartuussine-
rit ilarpassuini unnerluus-
saq arlaleriarluni persuttaa-
sarnermigut pineqaatissin-
neqarsimavoq, suliassallu
ilarpassui aamma allatitigut
inatsinnik unioqqutitsine-
rupput.
Annikitsumik
annertuumillu
persuttaaneq
Persuttaanerit assigiinnge-
qaat. Qallunaat pillaasar-
nermut inatsisaanni persut-
taanerit pingasunnut im-
mikkoortinneqartarput:
annikitsumik persuttaaneq,
annertuumik persuttaaneq
aamma immikkut anner-
tuumik persuttaaneq. Taa-
ma immikkoortitsisarneq
nunatta pinerluttuleriner-
mut inatsisaani nassaas-
saanngilaq. Taamaattumik
pineqaatissiinerit 388-it tas-
saapput »annikinnerusu-
mik« persuttaanerit, ajoqu-
semerit tassaanerullutik
tilluusarnerit kimillatsiser-
nerillu, sakkortunerusumil-
lu persuttaanerit, persut-
tarneqartoq annertuumik
aqqunarneqarsimalluni, si-
visuumik qaangemiagassa-
minik, immaqalu ataavar-
tussamik ajoquserneqarsi-
malluni. Immaqami persut-
tarneqartoq inuunerminik
ajornartorsiortinneqarsi-
masoq.
Pineqaatissiinerit immik-
koortissimavakka, pillaatis-
siinerit qanoq annertutigi-
neri najqqutaralugit. Un-
nerluutigineqartut ilaat pi-
ngasut pinngitsuutinneqar-
put, pingasut pisuutinne-
qarlutik, pillaatissinneqar-
natilh pingasullu mianer-
soqquneqarlutik.
20-it pinerloqqinnikkut aat-
saat naammassineqartussa-
mik pineqaatissinneqarput.
Pinerloqqinnikkut aatsaat
naammassineqartussamik
pineqaatissiisarnerit siu-
nertaraat inuit, siusinneru-
sukkut annertuumik piner-
lussimasutut eqqartuussaa-
simanngitsut periarfissin-
neqarnissaat. Pinerloqqin-
nikkut aatsaat naammassi-
neqartussamik pineqaatis-
siineq tassaavoq, eqqartuus-
siviup piffissamik aalaja-
ngersimasumik pinerlun-
nginnissamut aalajangiine-
ra. Piffissap aalajangiussap
iluani pinerloqqittoqarpat,
nutaamik pinerlussimaner-
mi pineqaatissiisoqariarluni
pinerluuteqarsim anermut
pineqaatissiissutitoqaq ilan-
ngunneqartarpoq. Pifiissaq
misilitsiffik sivisunerpaa-
mik ukiunik 3-nik sivusus-
suseqarsinnaavoq. Pineqaa-
tissiinerni makkunani mis-
issorneqarsimasuni amerla-
nerpaatigut pifiissaq misi-
litsifiik ukiumik ataatsimik
sivisussuseqartarpoq. Qa-
qutigoortutigut ukiunik
marlunnik imaluunniit uki-
up aflaanik sivisussusiler-
neqartarpoq.
Pinerloqqinnikkut aat-
GRØNLANDSPOSTEN
Inatsisinik unioqqutitsisut
pmeqaatissinnikippallaartarpat?
Finn Breinholdt-imit
saat naammassineqartussa-
mik pineqaatissiineq isigi-
neqarsinnaaneruvoq anner-
tuumik mianersoqqussuti-
tut. Pinerluuteqarsimasu-
n,ut inatsimmi periarfissii-
soqahngilaq eqqartuussivi-
up assersuutigalugu qaam-
matinik 6-inik pinerluute-
qarsimasunut inissiisarfim-
mut pinerloqqinnikkut aat-
saat naammassineqartussa-
mik pineqaatissiinissamut,
soorlu tamanna nunanit al-
lanit ilisimaneqartoq. Inuit
ilaat isumaqarput pineqaa-
tissinneqsartartut piffissa-
mik aalajangersimanngitsu-
mik pinerloqqinnikkut aat-
saat naammassineqartussa-
mik pineqaatissinneqarneq
soqutiginngilluinnaraat.
Akerhanik kissaatigaat pi-
nerloqqinnikkut aatsaat
naammassineqartussamik
pineqaatissinneqarneq aala-
jangersimasumik pillaatis-
siisoqartassasoq, nutaamik
pillaatissinneqaratarnissa-
mut ilanngunneqartussa-
mik, pineqaatissinneqartoq
piffissap misilitsiffiup iluani
nutaamik inatsisinik unioq-
qutitseqqippat.
Persuttaasimasut afiai
inulaarlugit, tassa 186-it,
akiliisinneqaannarsimap-
put. (Persuttaasimasunik
oqameq taamatorpiaq isigi-
neqassaaq. Pineqaatissinne-
qartunit 29-iinnaat arnaap-
put). 23-it akiliisinneqartut
ILANNGULLUGULU pi-
nerloqqinnikkut aatsaat
naammassineqartussamik
pineqaatissinneqartut ilan-
ngukkaanni pineqaatissin-
neqartut afiaat sinnerlugit
akiliisinneqarsimapput.
Akiliisitsissutit amerlaner-
paartaat 1000 aamma 5000
kr. akornanniipput.
Nakkutigineqartussatut
pineqaatissinneqartus-
sat
74-it nakkutigineqartussa-
tut pineqaatissinneqarput.
Amerlanerpaartaat qaam-
matit 12 aamma 24 akor-
nanni nakkutigineqartus-
sanngortitaasimapput. Illo-
qarfinni 7-ini, pinerluute-
qarsimasunik isumaginnif-
fiup allafieqarfigisaani nak-
kutilliinerit amerlanerpaar-
taat tassaapput allafiik-
koortumik nakkutilliinertut
taaneqartartut. Tassa
imaappoq, pineqaatissinne-
qarsimasoq pinerluuteqar-
simasunik isumaginniffiup
allaffianut orniguttassaaq
piffissamik siumut aalaja-
ngerneqarsimasumi, isuma-
ginninnermik suhsumik
oqaloqatiginnikkiartorluni.
Illoqarfinni, pinerluuteqar-
simasunut isumaginniffiup
allaffeqanngiffiini, inuin-
naat nakkutilliisutut ator-
neqartarput, taakkulu ta-
manna suliaq ingerlattar-
paat aalajangersimasumik
sulinermik saniatigut. Ta-
makku nakkutiginiarnerat
ajornakusoorsinnaasarpoq,
taamaattumillu ukiuni ki-
ngullerni pinerluuteqarsi-
masunut isumaginniffiup il-
loqarfinni, allafTeqarfeqarfi-
unngitsuni inunnik aalaja-
ngersimasunik attaveqarta-
lersimapput.
Nakkutilliinerup ajun-
ngitsumik ingerlanissaanut
pisariaqarpoq nakkutigine-
qartup nakkutilliisullu sule-
qatigiinnissaat. Nakkutigi-
neqarnissamik pineqaatis-
siinerit amerlanerpaartaan-
ni piumasaqaataasarpoq, pi-
neqaatissinneqartup piner-
luuteqarsimasunut isuma-
ginniffiup sumiinnissamik,
suliffeqamissanik, ilinnia-
gaqarnissamik sunngiffim-
milu sulerinissamik aalaja-
ngersagaanik malinninnis-
saa. Nalinginnaasuuvortaaq
pineqaatissiinermi imin-
ngernaveersaarnissamik
peqqussuteqameq. Peqqus-
sutit saneqqutaarneqarpata
mianersoqqussuteqartoqar-
sinnaavoq, nakkutigineqar-
neq sivitsorneqarsinnaavoq,
imaluunniit atorunnaarsin-
neqavissinnaalluni taarsiul-
lugulu allamik pillaasoqar-
sinnaavoq, soorlu pinerluu-
teqarsimasunut inissiisar-
fimmut inissiilluni.
Pinerluuteqarsimasunu t
inissiisarfimmut pineqaatis-
siinissamut pineqaatissiis-
sut kingulleq tassaavoq n ak-
ku tigineqarneq, inissiisar-
fiit arlaanni sivikitsumik
inissinneqarnermik aallar-
tittoq - nalinginnaasumik
qaammammi ataatsimi
marlunniluunniit. 14-it taa-
matut pineqaatissinneqarsi-
mapput, taamalu taamatut
pineqaatissiisarneq persut-
taanermut atatillugu pine-
qaatissiineruvoq qaquti-
goornerusoq. Inissiisarfim-
mi sivikitsumik inissiinerup
assersuutigalugu siunerta-
risinnaavaa pineqaatissin-
neqartup pinerluttartut
akomannit ingalassimatin-
nissaa, taamaasilluni nak-
kutilliinerup pitsaanerusu-
mik ingerlanneqarnissaa.
Inuit 59-it pinerluuteqar-
simasunut inissiisarfimmut
inissitassanngortinneqarsi-
mapput. Amerlanerpaartaat
qaammatit 3 aamma 12
akomanni inissiisarfim-
miittussanngortinneqar-
put. Taakkunannga ikittu-
innaat, tassalu 14-it persut-
taasimaneq kisiat pillugu
taamatut pineqaatissinne-
qarsimapput. 29-it pinngit-
saaliisimasutut, atorfilim-
mik suhsumik saassussisi-
masutut, toqutseriarsima-
sutut imaluunniit allamik
annertunerusumik piner-
luuteqarsimasutut taama-
tut pineqaatissinneqarput.
Taamaattumik pinerluute-
qarsimasunut inissiisarfim-
mut inissiinissamik pine-
qaatissiineq maleruagassa-
mit allaanerusumik pine-
qaatissiineruvoq, unner-
luussineq persuttaasima-
nermik unnerluussinerin-
narmik imaqarpat. Piner-
luuteqarsimasunut inissu-
sarfimmut inissinneqartar-
tut tassaanerupput inuit, si-
usinnerusukkut arlaleriar-
lutik pineqaatissinneqartar-
simasut immaqaluunniit
nakkutigineqarnissamik pi-
neqaatissinneqarsimasut,
tamatumunngalu atatillugu
peqqussutinik unioqqutitsi-
simasut.
Kiisalu pineqaatissiiner-
nit 388-init pingasut, Dan-
markimi tarnimikkut innar-
luutilht napparsimmaviini
katsorsarneqartussatut pi-
neqaatissinneqarsimapput.
Akiliisitsinerit
iluaqutaanngitsut
Kisitsisillu tamakkua qanoq
isummerfigisassaappat? As-
sersuutitut taasinnaavara
Danmarkimi persuttaalluni
pinerluuteqarsimasut 90%-
u angullugit parnaarussaa-
sarput. Annikitsumik per-
suttaasimasut qaammatit
2-3 parnaarussassanngor-
tinneqartarput, annertune-
rusumillu persuttaasimasut
ukiut 3-5 angullugit parnaa-
russivimmuttussanngortin-
neqartarlutik. Qallunaat eq-
qartuusseriaasaannut sanil-
hullugu Kalaallit Nunaanni
persuttaasimasunik pillaa-
sarneq annikitsuararsuu-
voq. Nunalli taakku marluk
aamma allarpassuarnik as-
sigiinngissuteqarput, oqar-
toqanngilarlu matumani
Danmark assiliniarneqassa-
soq (qanorluunniimmi piso-
qaraluarpat pisariaqarpoq
inissusarfinnik nutaanik ar-
lahssuarnik sananissaq).
Ernumassutissaavorh
persuttaasimasunut pillaat
nalinginnaanerpaaq tas-
saammat akiliisitsisarneq.
Pinerlussimasut pillarne-
qarnissaat taannarineqar-
neruppat, taava takuneqar-
sinnaavoq akihisitsineq pil-
laaneruvallaanngimmat.
Aammami akihisitsissutit
amerlaqisut akilerneqarneq
ajorput, ukiualunnguillu
ingerlareernerini pohtiit
akiligassalht isumakkiigin-
nartarpaat. Taannarineqar-
neruppat pinerluuteqarsi-
masut ikiomeqassasut (kat-
sorsarneqarlutik imaluun-
niit inuiaqatigiinni inooqa-
taaqqilersarlugit), akiliisit-
sinerit aamma pitsaaval-
laanngillat. Amerlagunan-
ngeqaat isummaminnik pe-
riutsiminnillu allannguisut
2000 kr.-nik akiliisussan-
ngortinneqarnertik pissuti-
galugu.
Sakkortuumik pillaasamis-
samik tapersersuisunit
akerliusunillu isigalugu aki-
hisitsinermik pineqaatissii-
neq annikippallaarujussua-
qaaq. Pineqaatissiineq pine-
qaatissinneqartumut, per-
suttarneqarsimasumut ava-
tangiisinilu inuiaqatigiin-
nut nalunaajaateqartussaa-
voq. Akilusitsinermik pine-
qaatissiinerup nalunaajaa-
taa uanga isumaga malillu-
gu tassaavoq: »Ihuuseqarsi-
manerit ingasappallaanngi-
laq, eqqarsaatigivallaarnia-
qinagulu«. Nalunaajaatip
suunngikkaluassusia, eq-
qarsaatigigaanni pineqartoq
tassaasoq inuup inuunera
peqqissusaalu - persuttar-
neqartut inuunerat pine-
qaatissinneqartullu inuune-
rat.
»Kisiannimi«, ilaat oqaru-
sussapput, »eqqartuussivi-
up inuit ajornartorsiutaat,
persuttaanerup pinerlunne-
rillu allat tunuhaqutaanut-
tut, aaqqissinnaanngilai.
Taamaattumik immaqa pit-
saanersaavoq pissutsit taa-
maatsiinnaraanni, mannalu
tikillugu aqqutigisimasaq
atuinnarlugu, taamaappam-
mi ajoqusiivallaartoqassan-
ngilaq«. Ilumoorpoq eqqar-
tuussiviup pinerluttarneq
suujunnaarsissinnaanngim-
magu. Kisiannih isiginnin-
neq, maanna eqqartuusseri-
aatsikkut saqqummersar-
toq tunniutiinnarpalunne-
runngila? Piffissanngun-
nginnerluni akiliisitsisarne-
rit iluaqutaanngitsut piun-
naarlugit allanik nassaarni-
arnissamut? Nunani allani
nutaanik eqqartuusseriaat-
sinik misihttagarpassuaqar-
poq. Inuiaqatigiinni kiffar-
tuussineq (Danmarkimi),
akerlerussutinut siunnersu-
isoqatigiit (Norge-mi),
»chock-fængsel« (USA-mi),
ilamininngui taaniaannar-
lugit. Isumassarsiorfissar-
passuaqarpoq, pinerluute-
qarsimasunut inatsit nutar-
terusukkaanni.
Allaaserisami matumani ki-
sitsisit pineqarsimapput pi-
neqaatissunernit 2000-init,
Kalaalht Nunaanni eqaar-
tuussivik pillugu maannak-
kut misissuininnut atatillu-
gu katersorsimasannit. Mis-
issuinermi pinerluuteqar-
nerit suut tamaasa ilan-
ngunneqarput, persuttaa-
nerinnaq pinnagu.
KREDSDOMMEREN
RETSKREDS - VI
POSTBOX 1040
3900 NUUK
PROKLAMA
Alle og enhver der har noget at fordre i boet effer
Ellen Marie Edel Petersen, født Vahl, cpr.nr.
130210-1996 boende Utoqqaat llluat/Alderdoms-
hjemmet, Poul Grønlændersvej 3, 3900 Nuuk,
der afgik ved døden den 08. september 1993
indkaldes herved til med 3 måneders varsel at
anmelde og bevisliggøre sit krav overfor Nuuk
kredsret, Box 1040, 3900 Nuuk.
Med samme varsel indkaldes afdødes arvinger.
Proklamet er præklusivt for kreditorer.
Boet er af kredsretten i Nuuk taget under offentlig
skiftebehandling som gældsfragåelsesbo.
NUUK KREDSRET
Den 13. december 1993