Atuagagdliutit - 21.12.1993, Blaðsíða 12

Nr. 117 • 1993
72

GRØNLANDSPOSTEN
Nunarput nammineq biskoppeqarfittut
All.: Richard Petersen
Ukiut 1000 matuma siorna-
tigut qallunaatsiaat Nalaat-
sortumik Nunap kiatsikkal-
larsim anera nalerorlugu
nunarput nunasiffigisima-
vaat. Nunalli mannineq inu-
ii issittumi piniarnermik
inuutissarsiuteqartuusut
nunap kiatsinnerata nalaa-
ni issinnerusumut »niguuk-
kallarsimapput«. Nuna ki-
ngumut issileraluttuinnar-
mat naasorissaasuusut ner-
sutaateqartuu sullu qimaan-
nartariaqalersimavaat ataa-
siinnaajumallutik. Europa-
miut qimagutilemerata
missaani nunap nammineq
inuii kalaallit kingumut si-
omatigut najoreersimasa-
minni innersueqqilerput.
Qallunaatsiaalli upperisa-
minnik taakkununnga tun-
niussinissaminnut periar-
fissaqarsimanngillat.
Taakku qimagunnerata
kingorna Europami kristu-
miussuseq katuuliussuser-
mi ingerlaartillugu ilumini
allannguuteqallattaarluni,
maanili nunami nunap inu-
toqai guutimik nalusuuner-
minni ingerlaqqipputtaaq.
Katuullit siullermik ukioq
1035 avissaarnerat siulleq
pivoq kangilliit qanganisale-
risut (ortodokse) aamma
gærkerilerisunik ulluinnar-
ni taaneqartartut killiiit Pa-
vinmik qullersaqartut naa-
lakkersuinermut akuliuteq-
qajaanerat isumaqatigin-
nginnamikku.
Paavikkut malittaallu su-
li taama piusaartut ukiut
1500-it atuutilerput. Roma-
lerisut (Paavikkut) aamma
Romami oqalufllssualiorni-
arsarilerput Petrusip oqa-
luffissaarsuanik taaneqar-
tumik. Aningaasassaqartik-
kumallugu katersuiniarner-
minni »ajortit isumakkeer-
neerniutinik« tuniniaaler-
put Europami ilageeqarfim-
minni tamani. Taamatut pi-
soqalemera tyskit mattut-
tut ilaannut Martin Luthe-
rimut paavikkut biibilimi al-
lassimanngitsunik assigiin-
ngitsunik aalajangiisarne-
rannik isumaqatiginnge-
reersumut ingasaginarpal-
laalerpoq. Pingaartumik
ilanngullugu paavip kukku-
juitsuuneranik aalajangius-
sat akuerisinnaanngilluin-
naramiuk, maani aamma
aalajangiinermi erseqqe-
reersoq. Taamaattumik AS-
SORTUUTINI allakkat 95-
nik immikkoortortaqartut
saqqummiuppai »biibilip ki-
simi kukkujuitsuuneranik«
allanillu arlaqaqisunik pi-
ngaruteqartunillu imaqar-
tut. Tam akku Paavimut pis-
saaneranullu malittaanit
navianartutut isigineqarlu-
tik Martin Lutheri peqqune-
qarpoq taakku saqqummi-
ussani miserratigissagai.
TaamaaborumanngSlluin-
naramili »biibililu kiserluin-
narmi kukkujuitsuutikka-
miuk« EQQISSIVEERU-
TAAVOQ, kimilluunniit pil-
lagaassutiginagu toqunne-
qaatigisinnaasaminik al-
laat. Tamakku pipput ukiut
1519/20.
Lutheri ikinngutaasa
ilaata tigusaritittuusaarlu-
gu »toqqorpaa«, ukiullu tul-
leriit ingerlaneranni »toq-
qorsimafTimmini« biibili
taamanikkut allassimaq-
qaassusianiit tyskisuumut
nutserlugu kimilluunniit
atuarneqarsinnaasunngor-
lugu. Tamanna suliani
naammassigamiuk unin-
ngaqqinneq sapilerpoq saq-
qumisumillu Paavikkunnut
akerlilersuinini aallarnerlu-
gu. Taamaalilluni NAAG-
GAARTUUSSUSEQ - Lut-
herikkuussuseq - siaruari-
artulerpoq aammattaaq taa-
manikkut »Iluarsaaaqqin-
nernik« allanik ingiallorne-
qartoq.
Lutherip iluarsaaqqiler-
nera tamatuma nalaani
Tysklandimiittumit qallu-
naamit palasimit Hans Tor-
senimit iluarusuutigineqar-
luni malinniarneqalerpoq
ukioq 1526 missaani Dan-
markimut uternerani siaru-
arterneqalersumik ukiunilu
malittaani aamma Avan-
naamioqatigiinnut siaruar-
tumik.
Qallunaatsiat nalaanni
Norge biskoppeqartoq tu-
saamareerparput, aamma-
mi Dankarkimi biskoppeqa-
lereerlunilu biskoppiuneqa-
reersimagaluarpoq oqalut-
tuassartaa maani annerusu-
mik eqqartornianngisannik.
Nalunngilarput Eskil ukiut
1100 atuunneranni Dan-
markimi biskoppiunerusi-
masoq. Oqaluttuarisaane-
rup ilisimatippaatigut
Eskild qajannarsilernerani
Absalon (Københavnip tun-
ngaviliisua) Eskild kingo-
raarlugu kunngimit biskop-
piuninngornissaminut pi-
ginnaanilerneqarsimasoq
ukioq 1177 - 1160-miit bi-
skoppiinnartut ikkusima-
reerluni. Biskoppiuneruneq
taamani Danmarkimut Skå-
nemnllu atuuDDoa!
Tamatumani eqqartor-
sinnaasakka annikipput pif-
fissaqarneruluni sammisa-
riaqaralu arm ata.
nunatta oqaluttuarisaa-
nerani Uisimaneqartutut
palasi Norgep avannaamioq
Hans Povelsen Egede qallu-
naatsiaat kinguaavisa kri-
stumiussusermik puiguiler-
simasinnaanissaannnik
annilaangateqalersimasoq
- Aqagumut tallereersimanissaat qularnanngilluinnarpoq!
- Det er med garanti udvokset til i morgen!
Ukiumi qaangiuttumi tamanut
qujalluta Kalaallit Nunaanniittut
tamassi ukiortaarsiorluarnissassinnik
kissaappatsigit.
SIUMUT
Med tak for det forgangne år
ønsker vi alle i Grønland
et godt og lykkebringende nytår.
SIUMUT
noqqaassuteqalerpoq ukiut
1700 ingerlatsiarneranni.
Ilungersuutigilerpaa taak-
ku ukiuni amerlaqisuni at-
tavigineqarsimanngitsut tu-
sarfigineqarsimanngitsullu
ajoqersuiartorfigineqartari-
aqarmata. Tamatumani
Berginimi biskoppi Randu lf
Tronheinimilu aamma bi-
skoppiusoq Peter Krog iki-
ortissarsiorfigai kunngimut
ajoqersuiartornissamik
noqqaanermini ikiortisera-
lugit.
Taamani Danmark - taa-
mani Norge Danmarkilu
ataatsimut kunngeqarfiup-
put . Sverigemut sorsukka-
mi kunngi periarfissaqarsi-
manngilaq Hans Egede
annerusumik tapersersus-
sallugu. Taamaattumik uki-
ut aqqaneq marluk tikillugit
Hans Egede piusaarluni aat-
saat 1721 upernariartuler-
soq ajoqersuiartortussatut
akuerineqarluni aningaasa-
lerneqarpoq atortussarsiu-
tissaanillu pissarsisinneqar-
luni. Niuerniaqatigiit Ber-
genimeersut suleqatigalugit
arfanniarnermik niuerniar-
nermik ajoqersuiartorner-
millu suliaq aallarnerneqar-
poq Hans Egede ilagisanilu
ikiortissatillu 3. maj 1721
nunatsinnukarlutik aallar-
mata qaammatillu marluk
kingomatigut Kangerup eq-
qaani Uluerunnerni nunami
naalagiartitsisinnaanngor-
mat 3. juli 1721! Ukiut ta-,
makku pimmata Danmarki-
mi Sjællandip biskoppeqar-
fia 1537-miit atoreersima-
voq. Taakkuli sukkut ajo-
qersuiartornermut kingor-
nalu qullersaqarfeqarnik-
kut sunniuteqarsimaneri
oqaluttuarineqartutigut
takujuminaapput.
Hans Egede krisutmius-
suseq ukiut 400 missaanni
siusinnerusukkut katuuUi-
ussusermi ingerlasimalluni