Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 21.12.1993, Blaðsíða 12

Atuagagdliutit - 21.12.1993, Blaðsíða 12
Nr. 117 • 1993 72 GRØNLANDSPOSTEN Nunarput nammineq biskoppeqarfittut All.: Richard Petersen Ukiut 1000 matuma siorna- tigut qallunaatsiaat Nalaat- sortumik Nunap kiatsikkal- larsim anera nalerorlugu nunarput nunasiffigisima- vaat. Nunalli mannineq inu- ii issittumi piniarnermik inuutissarsiuteqartuusut nunap kiatsinnerata nalaa- ni issinnerusumut »niguuk- kallarsimapput«. Nuna ki- ngumut issileraluttuinnar- mat naasorissaasuusut ner- sutaateqartuu sullu qimaan- nartariaqalersimavaat ataa- siinnaajumallutik. Europa- miut qimagutilemerata missaani nunap nammineq inuii kalaallit kingumut si- omatigut najoreersimasa- minni innersueqqilerput. Qallunaatsiaalli upperisa- minnik taakkununnga tun- niussinissaminnut periar- fissaqarsimanngillat. Taakku qimagunnerata kingorna Europami kristu- miussuseq katuuliussuser- mi ingerlaartillugu ilumini allannguuteqallattaarluni, maanili nunami nunap inu- toqai guutimik nalusuuner- minni ingerlaqqipputtaaq. Katuullit siullermik ukioq 1035 avissaarnerat siulleq pivoq kangilliit qanganisale- risut (ortodokse) aamma gærkerilerisunik ulluinnar- ni taaneqartartut killiiit Pa- vinmik qullersaqartut naa- lakkersuinermut akuliuteq- qajaanerat isumaqatigin- nginnamikku. Paavikkut malittaallu su- li taama piusaartut ukiut 1500-it atuutilerput. Roma- lerisut (Paavikkut) aamma Romami oqalufllssualiorni- arsarilerput Petrusip oqa- luffissaarsuanik taaneqar- tumik. Aningaasassaqartik- kumallugu katersuiniarner- minni »ajortit isumakkeer- neerniutinik« tuniniaaler- put Europami ilageeqarfim- minni tamani. Taamatut pi- soqalemera tyskit mattut- tut ilaannut Martin Luthe- rimut paavikkut biibilimi al- lassimanngitsunik assigiin- ngitsunik aalajangiisarne- rannik isumaqatiginnge- reersumut ingasaginarpal- laalerpoq. Pingaartumik ilanngullugu paavip kukku- juitsuuneranik aalajangius- sat akuerisinnaanngilluin- naramiuk, maani aamma aalajangiinermi erseqqe- reersoq. Taamaattumik AS- SORTUUTINI allakkat 95- nik immikkoortortaqartut saqqummiuppai »biibilip ki- simi kukkujuitsuuneranik« allanillu arlaqaqisunik pi- ngaruteqartunillu imaqar- tut. Tam akku Paavimut pis- saaneranullu malittaanit navianartutut isigineqarlu- tik Martin Lutheri peqqune- qarpoq taakku saqqummi- ussani miserratigissagai. TaamaaborumanngSlluin- naramili »biibililu kiserluin- narmi kukkujuitsuutikka- miuk« EQQISSIVEERU- TAAVOQ, kimilluunniit pil- lagaassutiginagu toqunne- qaatigisinnaasaminik al- laat. Tamakku pipput ukiut 1519/20. Lutheri ikinngutaasa ilaata tigusaritittuusaarlu- gu »toqqorpaa«, ukiullu tul- leriit ingerlaneranni »toq- qorsimafTimmini« biibili taamanikkut allassimaq- qaassusianiit tyskisuumut nutserlugu kimilluunniit atuarneqarsinnaasunngor- lugu. Tamanna suliani naammassigamiuk unin- ngaqqinneq sapilerpoq saq- qumisumillu Paavikkunnut akerlilersuinini aallarnerlu- gu. Taamaalilluni NAAG- GAARTUUSSUSEQ - Lut- herikkuussuseq - siaruari- artulerpoq aammattaaq taa- manikkut »Iluarsaaaqqin- nernik« allanik ingiallorne- qartoq. Lutherip iluarsaaqqiler- nera tamatuma nalaani Tysklandimiittumit qallu- naamit palasimit Hans Tor- senimit iluarusuutigineqar- luni malinniarneqalerpoq ukioq 1526 missaani Dan- markimut uternerani siaru- arterneqalersumik ukiunilu malittaani aamma Avan- naamioqatigiinnut siaruar- tumik. Qallunaatsiat nalaanni Norge biskoppeqartoq tu- saamareerparput, aamma- mi Dankarkimi biskoppeqa- lereerlunilu biskoppiuneqa- reersimagaluarpoq oqalut- tuassartaa maani annerusu- mik eqqartornianngisannik. Nalunngilarput Eskil ukiut 1100 atuunneranni Dan- markimi biskoppiunerusi- masoq. Oqaluttuarisaane- rup ilisimatippaatigut Eskild qajannarsilernerani Absalon (Københavnip tun- ngaviliisua) Eskild kingo- raarlugu kunngimit biskop- piuninngornissaminut pi- ginnaanilerneqarsimasoq ukioq 1177 - 1160-miit bi- skoppiinnartut ikkusima- reerluni. Biskoppiuneruneq taamani Danmarkimut Skå- nemnllu atuuDDoa! Tamatumani eqqartor- sinnaasakka annikipput pif- fissaqarneruluni sammisa- riaqaralu arm ata. nunatta oqaluttuarisaa- nerani Uisimaneqartutut palasi Norgep avannaamioq Hans Povelsen Egede qallu- naatsiaat kinguaavisa kri- stumiussusermik puiguiler- simasinnaanissaannnik annilaangateqalersimasoq - Aqagumut tallereersimanissaat qularnanngilluinnarpoq! - Det er med garanti udvokset til i morgen! Ukiumi qaangiuttumi tamanut qujalluta Kalaallit Nunaanniittut tamassi ukiortaarsiorluarnissassinnik kissaappatsigit. SIUMUT Med tak for det forgangne år ønsker vi alle i Grønland et godt og lykkebringende nytår. SIUMUT noqqaassuteqalerpoq ukiut 1700 ingerlatsiarneranni. Ilungersuutigilerpaa taak- ku ukiuni amerlaqisuni at- tavigineqarsimanngitsut tu- sarfigineqarsimanngitsullu ajoqersuiartorfigineqartari- aqarmata. Tamatumani Berginimi biskoppi Randu lf Tronheinimilu aamma bi- skoppiusoq Peter Krog iki- ortissarsiorfigai kunngimut ajoqersuiartornissamik noqqaanermini ikiortisera- lugit. Taamani Danmark - taa- mani Norge Danmarkilu ataatsimut kunngeqarfiup- put . Sverigemut sorsukka- mi kunngi periarfissaqarsi- manngilaq Hans Egede annerusumik tapersersus- sallugu. Taamaattumik uki- ut aqqaneq marluk tikillugit Hans Egede piusaarluni aat- saat 1721 upernariartuler- soq ajoqersuiartortussatut akuerineqarluni aningaasa- lerneqarpoq atortussarsiu- tissaanillu pissarsisinneqar- luni. Niuerniaqatigiit Ber- genimeersut suleqatigalugit arfanniarnermik niuerniar- nermik ajoqersuiartorner- millu suliaq aallarnerneqar- poq Hans Egede ilagisanilu ikiortissatillu 3. maj 1721 nunatsinnukarlutik aallar- mata qaammatillu marluk kingomatigut Kangerup eq- qaani Uluerunnerni nunami naalagiartitsisinnaanngor- mat 3. juli 1721! Ukiut ta-, makku pimmata Danmarki- mi Sjællandip biskoppeqar- fia 1537-miit atoreersima- voq. Taakkuli sukkut ajo- qersuiartornermut kingor- nalu qullersaqarfeqarnik- kut sunniuteqarsimaneri oqaluttuarineqartutigut takujuminaapput. Hans Egede krisutmius- suseq ukiut 400 missaanni siusinnerusukkut katuuUi- ussusermi ingerlasimalluni

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.