Atuagagdliutit - 06.01.1994, Blaðsíða 3

Nr. 1 • 1994
3

GRØNLANDSPOSTEN
Lars Emil-ip ataatsimiititaq
danskinik inutta qartikka a
Oqalliseqatigiit kalaallit sungiusimaannakkaminnik eqqarsartamerat piissavaat
- Kalaallit Nunnaani periarlissat annikeqimmata isumas-
sarsiornissaq ajornakusoorsinnaasarpoq, Lars Emil Johan-
sen isumaqarpoq.
- Der er ikke inspiration nok at hente i de små cirkler, vi
bevæger os i i Grønland, mener Lars Emil Johansen. (Ass./
Foto: Knud Josefsen)
NUUK(KB) - Naalakkersui-
sunut siulittaasup Lars
Emil Johansen-ip kalaallit
sungiusimaannakkaminnik
eqqarsartarnerat qatsup-
paa. Taamaammallu nam-
mineq isumasioqatigiinnik,
ilaatigut qallunaat inuussu-
tissarsiortuinik nuimaner-
nik inuttaqartumik Kalaal-
lit Nunaata siunissami ine-
riartomeranut nukittorsaa-
sussamik pilersitsinialer-
poq.
Qaammatip ataatsip qaa-
ngiutinnginnerani naalak-
kersuisunut siulittaasup
ataatsimiititaliaa nutaaq si-
ullermeerluni ataatsimiit-
tussaavoq, tassanilu peqa-
taasussaapput qallunaat
inuussutissarsiortut Kraks
Blå Bog-imi aamma Greens
leksikon-imi allassimasut:
Industriministeriusimasoq
Nils Wilhjelm, massakkut
Industriens Realkredit-
fond-imi direktøriusoq,
Dansk Olie og Naturgas-ip
siulersuisuini siulittaasoq
Holger Lavesen, Øresunds-
forbindelsen-imi direktøriu-
neq Henning Kruse Peter-
sen, Lønmodtagernes Dyr-
tidsfond-imi direktøri Flem-
ming Skov Jensen, amutsi-
vimmi Aarhus Flydedok-imi
direktøriuneq Arne Peter-
sen, eqqartuussissuserisoq
Henrik Nørkær, Nuummi
Danmarkimilu illoqarflnni
arlaqartuni allaffeqartoq
kiisaiu Danmarks Radio-mi
afdelingschefi ataatsimiin-
nissamut qaaqquneqarsi-
masoq.
Namminneq
siunnersuisoqarput
- Isumasioqatigiit suleqati-
giittussaapput - tassa im-
minnut siunnersortassap-
put isumasioqatigiittassal-
lutillu - uangalu sullisissa-
vaannga, Lars Emil Johan-
sen oqarpoq, taassumalu si-
unertaraa malitsini Peter
Grønvold Samuelsen isuma-
sioqatigiit ukiumut marlori-
arlutik ataatsimiittamis-
saannut peqataasassasoq.
Aningaasaqarnermut siulit-
taasutut peqataaneranit pi-
ngaartinnerullugu Siumu-
mi politikeritut siuarsaani-
artutut isumasioqatigiinnut
peqataatinneqassaaq, naa-
lakkersuisunut siulittaasoq
nassuiaavoq.
Erseqqissarpaalu isuma-
sioqatigiit pisortatigoortu-
mik oqartussaaffeqartus-
saanngimmata, tamatu-
munngalu tunuliaqutaasoq
imatut oqaatigaa:
- Naalakkersuisunut siu-
littaasutut akisussaaffik
annertooq tigummiarpara.
Aammalu inunnik allanik
annertuunik pilersaarusior-
nernik aaqqissuussinemillu
sungiussisimasunik oqalo-
qateqarnissara pisariaqar-
tittarpara. Ukiuni kingul-
lerni Kalaallit Nunaat ineri-
artupiloorsimavoq, suliffis-
suarnik allanngortiteriso-
qarsimalluni, umiarsuak-
kut timmisartukkullu as-
sartornermut aningaasar-
tuutit annertuut annikilli-
sarneqarsimallutik ilaati-
gullu pisiassat akii appartin-
niarneqarsimallutik. Taku-
sinnaavar pullu pissutsit
ileqqumisut iinnartariaqan-
ngitsut.
- Kisiannili suli isumas-
sarsiorfissatsinnik pisaria-
qartitsivugut, ilaatigummi
ukiuni tulliuttuni mittarfiit
arfineq m ar luk sanaartor-
neqarnissaannut aammalu
zinkimik akuiaaviliornissa-
mut annertuumik aningaa-
saliisussaavugut. Isumaqar-
pungalu isumasioqatigiit ta-
makku eqqarsaatiginissaan-
nut ikiorsersinnaagaatigut,
taakkumi assigiinngitsor-
passuarnik isummersuisin-
naapput aammalu eqqarsa-
riaatsit nutaanngitsut unif-
figiniarneq ajorpaat.
Angusassaqartuarpugut
- Kalaallit inuussutissarsi-
ortut ilaatigullu Namminer-
sornerullutik Oqartussani
atorlillit naammattumik
isumassarsiorfigineqarsin-
naanngitsut isumaqarpit?
- Naammattumik isumas-
sarsiorfigineqarsinnaan-
ngillat. Sammisat ataasiin-
naatillugit nutaanik piler-
sitsiniarneq ajornakusoor-
sinnaavoq. Taamaammallu
inunnik misilittagaqareer-
sunik avatangiiseqarnissaq
ajortussaqartinngilara.
Naggataagummi sunaluun-
niit pitsaanerulersinneqar-
tuarsinnaalertarpoq.
- Taamatut aallarniinerit
angerlarsimafTmni avata-
ngiisinnut, atorlilittannut
allanullu tatiginninnginner-
tut isigineqalersinnaan-
nginnerluni?
• Tamanna ingerlatsivin-
nut Kalaallilluunniit Nu-
naanni sulisitsisutut tati-
ginninnginnertut saqqum-
miunneqassagaluarpat nu-
annaarunnaartussaavunga.
Taamatut isiginiarneqarta-
riaqanngilluinnarpoq, Lars
Emil Johansen oqarpoq.
Kiisaiu nunatsinni nui-
manerit ataasiakkaat aam-
ma isumasioqatigiinni ilaa-
sortaatinneqartussaapput.
Naalakkersuisunut siulit-
taasup atorfilittai marluk,
tassaasut Namminersorne-
rullutik Oqartussani direk-
tøriuneq Kaj Kleist aamma
souschef Søren Hald Møller
ilaasortaatinneqartussaap-
put. Tamatuma saniatigut
KNI Holding-imi direktøri-
uneq Jørgen Staffeldt ilaa-
tinneqassaaq. Kiisaiu inuk
aalajangersimasoq ataaseq,
kinaassusia Lars Emil Jo-
hansen-ip saqqummiukku-
sunngikkallagaa aamma
ilaasortaatinneqartussatut
eqqarsaatigineqarpoq.
Isertuussinngilaq
Partiinit allanit ataatsimiit-
tarnissanut peqataatitsiso-
qarnianngilaq. Tamannalu
pillugu naalakkersuisunut
siulittaasoq imatut oqarpoq:
- Uanga nammineerlunga
taanna ataatsimiititaliaris-
savara. Ataatsimiititaliaq
naalakkersuisunit atorfissa-
qartinneqarnera naapertor-
lugu sulisassaaq. Assersuu-
tigalugu mittarfissat arfi-
neq marluk aaqqissuunne-
qarnissaat ilusilersorneqar-
nissaallu pillugu oqallinner-
mi pisortat suliassaataan-
nut angallannermullu naa-
lakkersuisoq aggersarne-
qarsinnaavoq. Kiisaiu naa-
lakkersuisunut isertuussi-
nianngilanga, aammalu soo-
runami naalakkersuisunut
ilaasortat ataasiakkaat
ataatsimiititahamik taa-
maapajaartumik pilersitse-
rusukkunik pilersitsisin-
naapput.
Lars Emil Johansen-illu
nammineerluni pingaartit-
torujussuuaa ataatsimiitita-
liami inuttaritinneqartut
amerlanersaat Kalaallit Nu-
naat pillugu annertuneru-
sumik ilisimasaqariinngim-
mata, taamaalillunimi nam-
mineq oqarneratut ilisima-
sat kingornuteqattaagin-
narnissaat pinaveersaartin-
neqarsinnaavoq.
Ataatsimiititaliaq taanna
suliassanik annertuunik,
aningaasaliinissamut peri-
arfissanik aammalu danskit
inuussutissarsiornerannut
attaveqarfiusinnaasut pillu-
git oqallifliusartussaavoq.
Tassani oqallinnermi pi-
ngaartorsiorfiuvallaanngik-
kaluamik pissusilersorto-
qarsinnaassaaq.
- Kalaallit Nunaat Dan-
markilu pisortatigoortumik
ilaqutariittullu arlalissuar-
nik ataveqatigiittarput. At-
taveqatigiittarnerit pisorta-
tigoorpasippallaanngitsut
amerlanerusut amigaatiti-
sarpagut, pingaartumik
inuussutissarsiornermi su-
leqatigiinnissap nukittor-
sarneqarnissaa eqqarsaati-
galugu, Lars Emil Johansen
oqarpoq.
Oqaasissaqanngilaq
Isumasioqatigiinni ilaasor-
taasussat ilaat, eqqartuus-
sissuserisoq Henrik Nør-
kær, naalakkersuisunut siu-
NUUK(KB) - Naalakkersui-
sunut siulittaasup Lars
Emil Johansen-ip nammi-
nerisaminik ataatsimiitita-
liorluni danskit inuutissar-
siortui peqatigalugit Kalaal-
lit Nunaata siunissaa oqalli-
sigitissappagu toqqissisima-
narpallaanngilaq.
Partiip suleqataata, tassa
Inuit Ataqatigiit siulittaasu-
ata Johan Lund Olsen-ip tu-
paallaatigisorujussuuaa
naalakkersuisuini partee-
qammi arlaannaannilluun-
niit naalakkersuisunut siu-
littaasup namminerisami-
nik isumasioqatigiiliornis-
saa pillugu pilersaarutaanik
saqqummiussifflgineqarsi-
mannginnami.
Lars Emil Johansen-ip
malittaatalu Peter Grøn-
vold Samuelsen-ip aammalu
naalakkersuisuni siulittaa-
sup atorfilittaasa nuimasut
marluk danskit inuutissar-
siortuisa nuimalluartut
ataatsimiinnerannut peqa-
taallutik nunatta ineriartor-
nerani periarfissat siuner-
tallu pillugit oqalliseqataa-
nissaat Johan Lund C)lsen-
ip eqqarsaatigisinnaanngi-
laaluunniit.
- Isumaqarpunga partiit
sinneri - minnerunngitsu-
mik IA naalagaaffimmut
ilaasortaaqataasutu t
ataatsimiititaliami tassani
ilaasortaatitaqartariaqara-
littaasoq ataatsimeeqatigeq-
qaartinnagu ataatsimiitita-
liassaq pillugu oqaaseqaru-
manngilluinnarpoq:
- Ataatsimiinnissatta tu-
ngaanut isummakka Lars
Emil-ip anittareerpai,
Svendborg-imi allaffimmi-
niit taamatut oqarpoq.
Danmarks Radio-mili af-
delingschef Bo Lynnerup
ammanerulaarpoq:
- Peqataanissannut aku-
ersisimavunga ataatsimiiti-
taliaq taanna pissanganar-
tutut isumaqarfigigakku.
Sulili ataatsimiinnginnatta
oqaatsigiuminaatsippara
qanoq inerneqarumaarner-
soq aammalu sunarpiaq pil-
lugu peqataaniarnerlunga.
Kisiannili taamatupajaaq
ataatsimiinnernut peqataa-
sarsimavunga - tassa ilisi-
masallit assigiinngitsunik
suliallit iluaqutaasussamik
ataatsimeeqatigiinnerinut.
Assigiinngitsunik suliallit
nammineq suliarisamit al-
laanerusumik sammisaqar-
tut ataatsimeeqatiginerini
luatut, Johan Lund Olsen
oqarpoq.
Parteeqataali, pisortat su-
liassaataannut angallanner-
mullu naalakkersuisoq
Kuupik Kleist eqqissisima-
neruvoq.
- Ataatsimiititaliaq taan-
na annertunerusumik oqar-
tussaafliligaanngilaq. Paa-
sisakka malillugit tassaap-
put »oqalliseqatigiittussat«.
Taamaammallu partiinik al-
lanik ilaqartinneqarnissaa
pingaartorsuartut isiginngi-
lara.
Naammattumik
ilisimatinneqarpat?
Naak Lars Emil Johansen
pilersaarumminik naalak-
kersuisut naammattumik
ilisimatissimallugit isuma-
qaraluartoq, Kuupik
Kleist-ip tupaallaatigaa Siu-
mumi siulittaasumut tulliu-
soq aammalu inatsisartut
aningaasaqarnermut ataat-
simiititaliaani siulittaasoq
Peter Grønvold Samuelsen
peqataasussaammat.
- Tamanna sianigisiman-
ngilara. Kisiannili isuma-
qartippallaanngilara. Naa-
lakkersuisunut siulittaasut
ataasiakkaat ataatsimiitita-
liamik tassannga atuinis-
saannut imaluunniit nam-
minneq pilersitsinissaannut
neqeroorfigineqarsimapput.
Uangami aamma siornati-
annertuumik isumassarsi-
ortoqarsinnaasarpoq.
- Uanga immikkoortorta-
mi naalagaaffimmut tun-
ngassuteqartumi aqutsi-
suuvunga, akisussaaffigaa-
ralu aallakaatitassiat tusa-
gassiutinillu ineriartortitsi-
nermi misilittakkat nuna-
nut allanut tuniniarnissaat.
Arfineq pingasoriarlunga
quleriarlungaluunniit pi-
nerpoq Kalaallit Nunaan-
niittarsimavunga, ilaatigut
DR sullillugu ilaatigullu
meeqqat atuarfianni ihnni-
artitsisunut attaveqaataal-
luni. Peqataaqquneqarnin-
nut Kalaallit Nunaat pillu-
gu ilisimasakka tunngavigi-
neqarsimanavianngillat, ki-
siannili misilittakkakka al-
lat tunngaviusimagunarlu-
tik, Bo Lynnerup oqarpoq.
Naalakkersuisut ataatsi-
miititaliassaani ilaasortaa-
niartut allat AG-p attave-
qarfiginiarsimagaluarpai,
iluatsitsisimananilu.
Isumasioqatigiinnut ani-
ngaasartuutissat eqqarsaa-
tigisariaqanngitsut naalak-
kersuisunut siulittaasoq up-
pernarsaavoq. Ilaasortassat
ilaasortaaneranni akissarsi-
aqartinneqarnissaat pillugu
neriorsuisoqarsimanngilaq.
- Angalanermut ataasiak-
kaanik aningaasartuuteqar-
toqarsinnaavoq, taakkulu
naalakkersuisut angalaner-
mut konto-annit akilerene-
qarumaarput. Ataatsimiiti-
taliap taassuma pilersinne-
qarneranut immikkut ani-
ngaasaliisoqassanngilaq.
Kiisaiu isumaqarpunga siu-
nissaq ungasinnerusoq eq-
qarsaatigalugu kukkusumik
aningaasaliisarnissarput
ataatsimiititaliap taassuma
pinngitsoortissinnaagaa.
IA-p
gut ataatsimiititalianik illo-
qarfimmi inuussutissarsior-
tunik inuttalinnik pilersitsi-
sarsimavunga, ineqarneq
teknikkilu pillugit pilersaa-
rutinikoqallittussanik. Taa-
maaliortarnera pitsaasunik
misilittagaqarfigaara,
imaassinnaavorlu ataatsi-
miititaliaq nutaaq taanna
atorusulersinnaagiga,
annertuumimmi aningaa-
saliiffiusartut arlallit ti-
gummiarpakka, Kuupik
Kleist oqarpoq.
Johan Lund Olsen-ittaaq
isumasioqatigiinnik pilersit-
sinissaq tapersersorpaa,
taamaalillunimi danskit
inuussutissarsiorneranut
iseriarfissat nutaat pilersin-
neqarsinnaammata. Kisian-
nili isumaqarpoq Lars Emil
Johansen-ip pilersaarusior-
nerminni pingaarutilik
ataaseq puigorsimagaa:
- Suh naalakkersuinermi
demokrati atorparput, tas-
sanilu amerlanerussuteqas-
sagaanni piumasarineqar-
poq partiit amerlanerusut
isumaqataanissaat. Kisian-
nili suliami tassani partii
naalakkersuinermi suleqa-
tigisani nigorterniarsarim-
magu sianiilliorneruvoq.
Taamaammallu Lars Emil
Johansen attaveqarfigissa-
vara pilersaarutai pillugit
annertunerusumik paasini-
aaffigalugu.
IA-p siulittaasua
mininneqarusunngilaq
Isumasioqatigiit pingaartinneqamerat
isumaqatiginngilaa