Atuagagdliutit - 07.04.1994, Blaðsíða 3

Nr. 26 • 1994
3
GRØNLANDSPOSTEN
KNR aningaasanik peqqikkusuppoq
Aningaasassaaleqineq peqqutigalugu KNR-ip siulersuisuisa qallunaatut radioaviisit ikilineqamissaat siunnersuutigaat
NUUK(LRH) - Danmarks
Radio-p Pl-ia Nuummi ka-
nali immikkoortoq aamma-
lu sinerissami TV-kanali
atorlugit tusarnaarneqar-
sinnaavoq. Radiokkut tu-
sarnaartarneq eqqarsaati-
galugu qallunaat atugaris-
saartinneqarnerusut KNR-
ip siulersuisui isumaqarput.
Danmarks Radio-p Pl-ia
nunanit allaniit arlalissuar-
nik nutaarsiassaqartitsisar-
poq - aallakaatitat tusar-
naartartunut kalaallisut
oqaasilinnut soqutiginaate-
qarluartut. Taamaammallu
KNR-ip siulersuisuisa pi-
ngaartippaat kissaatigalu-
gulu tulleriiaarisoqassasoq,
taamaalillunilu aallakaati-
tassianik allanik, soorlu
»Fakta«-tut ittunik kalaalli-
suunngortitsilluni allakaa-
titsisoqarsinnaalerniassam-
mat.
- Kalaallisut aallakaatit-
takkatta pitsaanerulernis-
saat kissaatigaarput, KNR-
ip siulersuisuini siulittaasoq
Jørgen Labansen Sisimiu-
niit oqarpoq. - Aningaasanil-
li amerlanerusunik pissar-
sinngikkutta taamaaliorsin-
naanngilagut. Nammineq
isumaga malillugu qallu-
naat nutaarsiassaqartinne-
qarnerinut aningaasarpas-
suit atortarpagut. Tamatu-
munngalu ilaatigut peqqu-
taavoq sulisutta qallunaat
akornanni taarseraanneru-
jussuaq. Tassa qallunaatut
radioaviisitsinni sulisuin-
namut aningaasarpassuit
atortarpagut.
Tallimaniit sisamanut
Nunanit allaniit nutaarsias-
sat kalaallisut aallakaatin-
neqartalernissaat aammalu
kalaallisut aallakaatitassiat
pitsaanerulernissaat angu-
niarlugu, taamatullu KNR-
imi nalunaaquttap akunneri
aallakaatitsiffiusartut
Jørgen Labansen, KNR-ip
siulersuisuisa siulittaasuat:
• Taamatut sakkortutigisu-
mik qisuariartoqameranut
peqqu taaginnarpoq qallu-
naatut oqaasillit eqqartor-
neqarnerat. Kalaallisut aal-
lakaatitassiatsinnik allann-
gortitsiniarluta kissaatigisi-
magaluaru tsigu qisuariar-
toqarnavianngikkaluarpoq.
Jørgen Labansen, formand
for KNR’s bestyrelse: - Den
kraftige reaktion skyldes
udelukkende, at der er tale
om dansksprogede. Hvis vi
ønskede at gøre noget ved de
grønlandske programmer,
så var der garanteret ikke
én, der ville løfte et øjen-
bryn. (Arkivfoto: Louise-In-
ger Kordon)
amerlisinniarlugit KNR-imi
qallunaanut atorfigititagut
tallim aasut ikilisariaqarpa-
gut. Radioaviisimi qallunaa-
tuumi atorfiit tallimat
KNR-ip siulersuisuisa oqal-
lisissiornerminni siunner-
suutigaat sisamaannan-
ngortinneqassasut.
- Allatut periarfissaqan-
ngilagut, siulersuisuni siu-
littaasoq Jørgen Labansen
oqarpoq. - Aningaasartuuti-
gut allat ikkilisissinnaan-
ngilagut. Ullumikkut nalu-
naaquttat akunneri allakaa-
titsiviusartut tamakkerni-
arlugit radiomi TV-milu su-
lisunit 115-iusunit arlalissu-
it qaangiuttooqattaartaria-
qartarput.
- Uatsinnut aningaasassa-
rititaasut killeqarput, aam-
malu ullumikkut pisussaaf-
flgut naammassiniarlugit
sulisugut naammaqqataan-
nartarput, taamaakkaluar-
torli politikerit tapiissutigi-
sartakkatik 1 ørinnguamil-
luunnit ilanialersaanngi-
laat.
Aningaasanut inatsimmi
TV-p illorsuassaata nutaap
ingerlanneqarnissaanut 2,4
millioner kronit missinger-
suusiarineqarsimapput.
Aningaasat taakku kingul-
lermik inatsisartut ataatsi-
miimmata peerneqarput.
Taamaammallu missinger-
suutigut sukannereeralua-
qisut aningaasat taakku ar-
laanniit nassaariniartaria-
qarpagut.
Ikililerineq
Qallunaatut radioaviisit
ikillilerneqamissaat pillugu
oqallinneq ukiup ataatsip
matuma siornatigulli KNR-
ip siulersuisa aallartippaat.
- Kisiannili aatsaat mas-
sakkut radioaviisimi aqutsi-
sut allagarsitinneqarput ul-
lormut ataasiaannarluni ra-
dioaviiseqartalissappat suli-
sut qanoq ilanngarneqarti-
gisinnaanersut. Radioavii-
sip aqutsisuisa oqarnerattut
siulersuisut siunnersuutigi-
saattut ullormut ataasiaan-
narluni qallunaatut radioa-
viiseqartalissappat sulisut
ataasiinnavimmik ilanngar-
neqarsinnaapput.
Qallunaatut radioaviisimi
sulisut ataatsimik ilanngar-
neqarnerisigut aallakaatit-
takkat pitsaanerulerlutillu
am erlan erulersinnaappat?
• Ukiumut mandetiimi
ataasiinnavik soorunami
kalaallisut aallakaatitassia-
nut pitsannguutaasinnaa-
voq. Tamatumunngalu ata-
tillugu soqutigaarput ka-
laallisut aallakaatitat ima-
mikkut pitsaanerulersinne-
qarnissaat. Sulisumut qal-
lunaamut atorfik ataaseq si-
paarutsigu Danmarkimiit
tikisitsisamitsinni aningaa-
sat ikinnerusut atortaler-
sinnaavagut.
Radioaviisimi pissutsit
pitsaanerulersinnerisigut,
taamaalillunilu sulisut sivi-
sunerusumik atorfeqarta-
lernerisigut aningaasanik
amerlanerusunik sipaaga-
qarsinnaannginnassi?
- Ajornartorsiut taanna
aaqqiifilginiarlugu Peter
Frederik Rosing radioaviisi-
mi pisortatut atorfmitseq-
qammerparput. Taamaak-
kaluartorli suli ullumikkut
pisussaaffigut naammassi-
niarlugit aningaasanik ki-
sitseqqissaartariaqartarpu-
gut.
Radioaviisinik
allannguineq
KNR-ip siulersuisui isuma-
qarput ullormut ataasiaan-
narluni qallunaatut radioa-
viiseqartalemeratigut qal-
lunaatut oqaasilinnik sullis-
sineq ajornerulissanngitsoq.
Taamatut siunnersuusior-
nermi anguniarneqarpoq
tusagassiortut qallunaat
Danmarkimiit nutaarsias-
sanik aaqqissuinerinnar-
mut piflissartik atornagu,
Kalaallit Nunaanni pisunik
tusagassiortalernissaat.
- Radioaviisimi sulisut si-
samaasut taakku ullormut
nutaarsiassalerisarnerup
saniatigut kulturimut tun-
ngasunik aliikkutassianillu
aallakaatitassiortassapput.
Nunanit allanit Danmarki-
milluunniit nutaarsiassat
aaqqissuuttarunnaartus-
saagamikkit atuartarun-
naartussaallugillu nunat-
sinni pisunik aallakaatitas-
siornissaminnut piffissa-
qarnerulissapput, Jørgen
Labansen oqarpoq, taassu-
malu erseqqissarpaa taama-
tut siunnersuusiornermi
sakkortuumik pisoqartillu-
gu qanoq ilineraniluunniit
radiokkut saqqummiussi-
sarnissaq akornusersimane-
qanngimmat.
- Mannali paasisariaqar-
poq nukiit sumut tamaanga
atornagit ataatsimoortinni-
arneqarmata, taamaalilluni
unnukkut radioaviisi tusaa-
juminarnerulerlunilu itisi-
liinerulissalluni.
Naalakkersuisut
itigartitsipput
KNR-ip siulersuisuisa siun-
nersuutaat naalakkersuisu-
ni oqallisigineqarnissaa si-
oqquUugu kingornatigullu
AG-p siulersuisunut siulit-
taasoq Jørgen Labansen
oqaloqatigaa. Naalakkersui-
sut aalajangiinissaat sioq-
qullugu Jørgen Labansen
imatut oqarpoq:
- Isumassarsiarput piviu-
sunngortinneqarsinnaan-
ngippat naammagiinnarta-
riaqarparput, tamatumalu
kingornagut radiomi aalla-
kaatitsisarneq qanoq iliorfi-
gineqassanersoq misissuiffl-
gissallugu. Radioaviisit ilu-
sii allanngortinnagit inger-
latiinnassagutsigit ullaap
tungaani ualikkullu unik-
kallartarneq atorteqqilerta-
riaqarparput. TV-p illorsu-
assaata ingerlanneqarnis-
saanut 2,4 millioner kronit
atugassagut missingersuu-
titta iluani nassaariniartari-
aqarpagut.
Sapaatip akunnerani ki-
ngullermi naalakkersuisut
ataatsimeereerlutik nalu-
naarutigaat aningaasanut
inatsisip atuufTigisaata
ingerlanerni aalajangerne-
qareersut allanngortinne-
qarsinnaanngitsut. Naalak-
kersuisut oqallisissiaq inat-
sisartunut ingerlateqqip-
paat.
Taamatut nalunaarute-
qartoqareermat Jørgen La-
bansen oqarpoq:
- Eqqumiigeqaara. Qallu-
naatut oqaasilinnut atugas-
sarititaasut pitsaasorujus-
suanngorsimapput, isumas-
sarsiarpullu atorlugu ajor-
nerulersitsiniarsarinngila-
gut, aningaasaqarnitsinnul-
li naleqqussaalluta aalla-
kaatitsisarnermik allan-
ngortitsiniaraluarluta. Taa-
matut sakkortutigisumik
qisuariartoqameranut peq-
qutaaginnarpoq qallunaa-
tut oqaasilUt eqqartorne-
qamerat. Kalaallisut aalla-
kaatitassiatsinnik allan-
ngortitsiniarluta kissaatigi-
simagaluarutsigu qisuariar-
toqarnavianngikkaluarpoq.
Qallunaat
pingaartinneqarpallaa-
qaat
- Pissusiviusunik eqqartui-
vunga. Inuit qallunaatut
oqalussinnaagaangata
annertuuliuutigineqalertar-
put, kisiannili kalaallisut
oqaasillit eqqartuleraangat-
sigit oqartoqaannartarpoq
»ajunngilaq, qisuariarnavi-
anngillanaasit«, taamaam-
mallu qanoq Uiuuseqarflgi-
neqarusunneq ajorput. Nu-
natsinni kalaallit 40.000-it
missaanniipput, KNR-ip si-
ulittaasua Jørgen Labansen
oqarpoq, taassumalu aam-
ma piflissami kin gu liermi
Qanoruup qallunaatut alla-
gartalersorneqartarnissaa
imaluunnit naatsunngua-
mik oqaluttuarineqartaler-
nissaa pillugu oqallinnermi
oqaaserineqartorpassuar-
nut isumaqataavoq. Kisian-
ni aamma tassani piviusun-
ngortitsisinnaanermut ani-
ngaasaqarneq aalajangiisus-
saavoq.
- Neriuppunga inatsisar-
tut oqallisereemnik kissaa-
tigisamik naammassineqar-
nissaannut aningaasanik
tunisinnaassagaatigut. Qal-
lunaatut kalaallisullu radio-
aviisit assigiinnissaat kis-
saatigineqaruni aningaasa-
nut tunngasortai aaqqittari-
aqarput. Apeqqut taanna
oqallisigineqareerluni
naammasseriarpat kissaati-
gineqartunik naammassin-
ninniarnissatsinnut akor-
nutissaarutissaagut.
- Pobtikerit namminneq
aalaj anger paat Qanorooq
sapaatip akunneranut ullu-
ni tallimani aallakaatinne-
qartassasoq. Qanorooq alla-
gartalersorneqartalissappat
imaluunniit naatsunnguan-
ngorlugu oqaluttuarineqar-
talissappat aningaasanik
amerlanerusunik atorflssa-
qartitsivugut.
- TV-p ineriartornera naa-
lakkersuisunit aalajangiifTi-
gineqartarpoq aammalu
TV-p illorsuartaarnissaa
naalakkersuisunit aalaja-
ngerneqarsimalluni. TV-p
illorsuata ingerlannissaa-
nut aningaasassaqarata ili-
simareersimagaluaru tsigu
sanatissimassanngikkaluar-
parput. Aningaasassariti-
taasut atorluarniarlugit su-
linerput ingerlattuarpar-
put.
KNR-ip siulersuisuini
ilaasortaapput siulittaa-
soq Jørgen Labansen,
naalakkersuisunit toq-
qameqarsimasoq, siulit-
taasup tullia Kaalat Møl-
ler Siumumit toqqarne-
qarsimasoq, taassumalu
Einer Lybert aapparaa.
Atassummiit toqqarne-
qarsimapput Jens Len-
nert aamma Rasmus
Brandt aammalu IA sin-
nerlugu ilaasortaalluni
Malik Høegh, kiisalu Sø-
ren Lyberth KNR-imi su-
lisut sinnerlugit siuler-
suisuini ilaasortaalluni.
bevilger bidrag til nordiske samarbejdsprojekter inden
tor kultur i bred forstand, inklusive forskning og ud-
dannelse. Der kan også bevilges støtte til samarbejde
med internationalt perspektiv med det formål at præ-
sentere nordisk kultur og kultursyn.
Bidrag bevilges primært til projekter af engangskarak-
ter og med stor nordisk bredde, i praksis med mindst
tre deltagende lande.
Formålet med bidrag fra fonden er bl.a. at
• fremme den brede folkelige forankring af og for-
ståelsen for det nordiske kultursamarbejde,
• støtte og udvikle det høje kvalitetsniveau i det
nordiske kulturliv,
• støtte nyskabende aktiviteter, eksperimenter og
tværsektorielle samarbejdsaktiviteter.
Fondens bestyrelse vil særlig satse på
• samarbejdsprojekter for og med børn og unge,
specielt initiativer der fremmer gruppens aktivitet
og medvirken,
• mediesamarbejde og kulturformidling mellem de
nordiske lande,
• samarbejdsprojekter der fremmer sprogforståel-
sen i Norden,
• samnordiske kulturindsatser for at mindske
fremmedhad/racisme.
Ansøgningsblanketter med vejledning samt tillægsop-
lysninger om fondens støttemuligheder kan rekvireres
hos
Nordisk Kulturfond
Store Strandstræde 18
DK-1255 KøbenhavnK
Tlf. + 45 33 96 02 00
eller hos Direktoratet for kultur, uddannelse,
forskning og kirke
Grønlands hjemmestyre
Box 1029
3900 Nuuk
Tlf. 2 30 00