Atuagagdliutit - 19.04.1994, Blaðsíða 3

Nr. 29 • 1994
3
■ ■■■ ■
GRØNLANDSPOSTEN
Ukiup Kommuniata takomarianut
sullissinera ajalusoorpoq
Takomarissat schweiz-imiut qulit ippassaq ataasinngomermi Avanersuup Kommunianut
ingerlasussaagaluartut Uummanniartinneqarput
suit itigartittariaqarsima-
NUUK(KK) - Takomarissat
nunanit allaneersut Ava-
nersuup Kommunianut
ingerlanerminni Thule Air
Base aqqusaartussaagaluar-
lugu ilisimatinneqareerna-
tik unitsinneqarput.
Kalaallit Nunaata sinne-
raniit Danmarkimiillu Ava-
nersuup Kommunianukar-
niaraanni amerikarmiut
sakkutooqarfiat Pituffim-
miittoq aqqusaaqqaartaria-
qarpoq. Kalaallit Nunaanni
kommunit avannarpasin-
nersaat qanittukkut »Ukiup
Kommunia«-tut toqqarne-
qartoq avinngarusimareera-
luarluni taamaalilluni avin-
ngarusimaneroqqilerpoq.
Tamatumaattaaq nassa-
tarisaanik takornariarpaa-
luit schweiz-imiuusut ippas-
saq ataasinngomermi SAS-
ip timmisartuanik Kanger-
lussuarmiit Qaanaamut
ingerlasussaagaluartut
Uummannamut sangutin-
neqarput. Taamaalillunilu
aamma takomarissat allat,
taakkunannga siulliit majip
aappaani tikittussat, Ava-
nersuarmukamissaat taa-
maatinneqarpoq.
Namminersornerullutik
Oqartussani direktøri, Kaj
Kleist, tallimanngormat
aprilip 15-iani Avanersuup
Kommunianut faxertaria-
qarsimavoq nalunaarutiga-
lugu qallunaat nunanut al-
lanut ministeriaanniit tak-
omarissat schweiz-imiut
Thule Air Base aqqusaarlu-
gu angalanissaannik akueri-
umanngikkaat.
Takomariartitsinissaq
ajalusoorpoq
Takomarissat Thule Air Ba-
se aqqusaarlugu tamaan-
namissaminnut periarfis-
saasup taamaatinneqaria-
taarneratigut upernaaq
manna takomarissat pillu-
git sulinissarput tamarluin-
narmi ajalusoorpoq, Ava-
nersuup Kommuniani borg-
mesteri August Eipe, Siu-
mut, oqarpoq.
Taamaatitseriataarnermi
takomarissat katillugit 30-
it missaanniittut Køben-
havn-imi Kalaallit Nunaan-
ni Angallatsitsivik aamma
Kangerlussuarmi Wildlife
Touring aqqutigalugu Ava-
nersuup Kommuniani sa-
paatip akunnerani ataatsi-
mi marlunniluunnit tike-
raarsimanissaminnik inni-
minniisimasut attorneqar-
put. Takomarissat minne-
runngitsumik qimussinut
illoqarfimmeersunut ilaal-
lutik Qaanaap nunaqarflillu
tallimat, katillugit 850-inik
inoqartut eqqaanni anga-
laartussaagaluarput.
- Taamaatitseriataarne-
rup nassatarisaanik qimus-
sertartut, taamatullu Qaa-
naaq Hotel, Avanersuup
Kommunia aammalu inuit
sulifieqarfiillu upernaaju-
nerani Qaanaap eqqaani
takornariartitsinissamut pi-
areersaateqarsimasut ani-
ngaasaqarnermikkut anner-
tuunik qj ornartorsiulertu s-
sanngorput, borgmester Au-
gust Eipe oqarpoq.
Akissarsiassaagaluit ka-
tillugit 300.000 kroniusut
annaaneqartussanngorput,
aningaasallu taakku Ava-
nersuup Kommuniani akile-
raarutitigut isertittakkat
annertoqatigiinnarpaat.
- Piniartut takornarissa-
nik angallassisamissatik pi-
areersareersimavaat, taa-
matullu suliaqarnermikkut
ataatsimut 80.000 aamma
100.000 kronit akornanni
isertitaqartussaagaluarlu-
tik. Akunnittarflutillip
Hans Jensen-ip inuppaalus-
vai, takornarissanummi
30-iusunut inissaqartitsini-
artussaagaluarami, massak-
kullu taakku ilaatigut Uum-
mannamut sangutiinnarne-
qarsimapput. Akunnittarfi-
up ammasarnera sivikitsua-
rarsuuvoq, taamaammallu
kommunip piffissaq takor-
nartiartitsifligisani sivitsor-
niarlugu Upernavimmiit
ilaasartaat »Iput« attartor-
simavaa, aasarluni sikue-
mnnerani takornarissanik
angallassisartutut atomiar-
lugu, kisiannih suliniut
taanna aammattaaq ajalu-
soorunarpoq:
- Taamaatitsinermi augu-
stimi takornariartitsinissat-
sinnut pilersaarusiarereer-
simasagut eqqorneqassa-
nersut suli nalunarput, Au-
gust Eipe oqarpoq.
Qaaqqusineq
- Unitsitsinermut peqqutaa-
soq tassaavoq Namminer-
sornerullutik Oqartussat
qallunaat nunanut allanut
ministeriaqarfiannut illua-
tungaatigullu amerikami
oqartussaasunut Thule Air
Base aqqusaarlugu angal-
latsitsinermi takornarissa-
nik uninngatitsisarnissaq
pillugu suli isumaqatigiissu-
siorfiginnissimannginnerat,
August Eipe oqaluttuarpoq.
Taamatut isumaqatigiis-
suteqarnermi ilaatigut tak-
omarissat amerikarmiut
sakkutooqarfianni anga-
laarsinnaanerat, nerisaqar-
titaanerat ineqartitaaneral-
lu aammalu takomarissat
ajutooriataassagaluarpata
sillimmasiinermut tunnga-
sut pineqartussaapput. Isu-
maqatigiinniarnerli suli
naammassisimanngilaq,
naammassinnginneranilu
amerikarmiut isumaqati-
giissutitoqaq suli toqqam-
mavigigallassavaat.
Tikeraarniaraanni ima-
luunniit sulifflmmut atatil-
lugu an galan iaraanni suli
»Ukiup Kommunia« ornin-
neqarsinnaavoq. Angalasut
Thule Air Base-mut aqqu-
saamerminni qallunaat nu-
nanut allanut ministeriaan-
nut Avanersuup kommuni-
ani innuttaasunit allakkati-
gut qaaqqusissummik
inummut pineqartorpiamut
tunngasumik takutitsisin-
naasariaqarput.
Taamaalillunilu inuit Ka-
laallit Nunaanneersut Dan-
markimeersulluunniit Qaa-
naami eqqaanilu ilaqutta-
minnut tikeraarniartut
imaluunniit kommunimi
suliassaqarlutik orniguttut
killilersorneqanngillat.
Illua-tungaatigulli takor-
narissat amerikarmiut sak-
kutooqarfiannut iseqqu-
saanngillat, taakkulumi
aamma Avanersuup Kom-
munianut angalatillutik aq-
qusaaginnarlutik mittarfik-
kooqqusaanngillat.
Takomariartitsineq
1953-imi Thule Air Base
atuutsinneqalermalli innut-
taasullu Qaanaamut nuut-
sinneqarmata amerikarmi-
ut oqartussaasui, Thule Air
Base-mik ingerlatsisuusut
inuinnaat sakkutooqarflm-
mi angalaarsinnaanerinut
sukannersunik malemagas-
saqartitsisimapput.
Isumaqatigiissummi tas-
sani taamaallaat pineqarput
kommunimi innuttaasut
aammalu inuit sulinermin-
nut atatillugu angalasut,
takornarissalh tassani pine-
qanngillat, aammami 1950-
ikkut aallartinneranni tak-
ornariartitsisarneq inger-
lanneqanngilaq.
Sorsunnerup nillertup
taamaatinneqariartornera
1993-imilu ukiakkut Ka-
ngerlussuup Pituffiullu
akornanni sapaatit akun-
nikkaartumik timmisar-
tuussisalerneq ilutigalugu
Kalaallit Nunaanni oqartus-
saasut tamarmik isumaqar-
toqalersimagaluarpoq Qaa-
naami eqqaanilu takomari-
artitsisalerneq ajomarun-
naartoq, taamaalillunilu pi-
lersaamtit aallartinneqar-
put.
Kangerlussuarmi ukiar-
mi Vestnorden Travel
Mart-ip ingerlanneqamera-
ni Avanersuup Kommunia
siullermeerluni kommunit
avannarlersaattut takoma-
riartitsinermut tunngassu-
teqartunut ilaatitaqarpoq.
Takornariartitsisarner-
mut naalakkersuisup Ove
Rosing Olsen-ip Grønlands-
fly, Kalaallit Nunaanni
Angallatsitsivik, Greenland
Tourism aamma Dansk
Vandrelaug peqatigalugit
kommuniarannguaq sulini-
uteqarneranik nersutdaar-
paa, kommunimmi taassu-
ma takornariarfigineqartar-
nera 1993-imiit ukiorman-
namut 60 procentimik
annertusisussaavoq.
Avanersuup Kommunia-
ta Vestnordens Travel
Mart-imut, Kangerlussuar-
mi ingerlanneqartumut aal-
lartitaa taamanikkut oqa-
luttuunneqanngilaq Ava-
nersuup Kommunianut tak-
omarissat amerikarmiut
sakkutooqarfiatigoortarnis-
saat ajornartorsiutaalersin-
naasoq.
Aatsaat kingusinneru-
sukkut amerikami oqartus-
saasut paasilersimagunar-
paat Avanersuup Kommu-
niata takornarissanit ornin-
neqartarnissartik naatsor-
suutigigaat, taamaalillunilu
Kalaallit Nunaanni kommu-
nit avannarlersaannut Thu-
le Air Base isertarfittut
atorneqarnialersoq.
Naleqqussaaneq
Taamaalilluni Avanersuup
Kommuniata inuiaqatigiin-
ni kalaallini ilaasutut naleq-
qussarneqarnera aallartip-
poq aammalu kommunia-
rannguami, qanittukkut
»Ukiup Kommuniatut« toq-
qarneqartumi, innuttaasut
akissarsiornissamut periar-
fissarsiunniarlugit takorna-
riartitsineq suliniutigineqa-
lerluni.
Avanersuup Kommunia
amerikamilu oqartussaasut
ulluinnarni suleqatigiilluar-
tuupput, kisiannili Kalaallit
Nunaanni kommuneqarfik
taanna nunanut allanut po-
htikkimik aammalu isuma-
qatiginninniarnemik inger-
latsisinnaanngilaq ingerlat-
seqqu saananiluu nniit.
Takornariartitsisarnis-
sarli killilersorneqalermat
Avanersuup Kommuniata
qallunaat nunanut allanut
ministeriaqarfiata qaaqqu-
sisarnissamut piumasaqaa-
taasa sorpianik imaqarnera
misissornialerpaa. Massak-
kumuugallartoq malerua-
gassat taakku misissoqqis-
saarnerat kommunimit
qjornakusoortinneqarpoq,
misissuinerullu ingerlane-
rani takornariartitsinissaa-
galuaq ajalusoorluni.
Taamaammallu Avaner-
suup Kommuniata suliaq
1993-imili aprilimi Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanut ingerlateqqippaa,
taakkulu aamma nunanut
allanut politikkimik aallar-
titseqqusaanngikkaluarput,
kisiannili qallunaat nuna-
nut allanut ministeriaanni
attaveqarfeqarput nammin-
nerlu aallartitaqarlutik.
Ukiarmi Thule Air Base-
mut timmisartuussisalerne-
rup kingomagut Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sani sulisut ilaannik malin-
naasoqarsimanngitsoq ima-
luunniit suliamik kingusi-
naarluni aallartitsisoqarsi-
masoq m alunnar poq - tassa-
mi amerikami oqartussaa-
sunut isumaqatiginniniar-
nermi kommunimut iser-
nissamut piumasaqaatit
peerneqarsimanngiilat.
Pakatsineq
Martsip naalernerani borg-
mester August Eipe Nuum-
miippoq, Nuummiinnermi-
nilu ilaatigut naalakkersui-
- Avanersuaq illoqarfissuartut Roma-tulli nunarsuarmi tusaamasaatigaaq, Avanersuup
Kommunearmiut oqarput. Takornariaqarnerput aallartinnerliorpoq.
- Thule er jo lige så berømt som Rom ude i den store verden, siger folk i Avanersuup
Kommunia, som nu må se deres turistsæson gå i vasken. (Foto: Louise-Inger Lyberth).
Borgmester August Eipe: -
Takornariat nunanit allane-
ersut Thule Air Base aqqu-
saarlugu Avanersuup Kom-
muneliarniat ilisimatinne-
qaqqaaratik unitsinneqarsi-
mapput.
Borgmester August Eipe: -
Uden forudgående varsel er
udenlandske turisters mu-
lighed for at rejse gennem
Th ule Air Base ind i Avaner-
suup Kommunia blevet
stoppet. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).
sunut siulittaasoq Lars
Emil Johansen oqaloqatigi-
simallugu.
Allakkatigut martsip 25-
iani ullulerneqarsimasuti-
gut naalakkersuisunut siu-
httaasup Avanersuup Kom-
munianut nalunaarutigaa
kommuinimi takornariar-
titsisarneq eqqarsaatigalu-
gu ajomartorsiutissaqartu-
tut Namminersornerullutik
Oqartussat tungaanit isigi-
neqanngitsoq aammalu
qaaqqusisarnermut maleru-
agassat misissorneqarlutik
ingerlanneqartut. Kanger-
lussuarmiit Pituffimmut
timmisartuussisarneq pillu-
gu Namminersornerullutik
Oqartussat amerikarmiu-
nut isumaqatiginninniar-
nertik aallartingajalerpaat,
timmisartuussisarner'mi
taanna SAS-ip oktoberip
aallaqqaataata tungaannaa-
nut tigummisussaavaa. Isu-
maqatiginninniarnissaq
taanna sioqqullugu Thule
Air Base-mut timmisar-
tuussisarneq Namminer-
sornerullutik Oqartussanit
soorunami annertuuhutigi-
niarneqanngikkallarpoq,
immaqalu tamannarpiaq
peqqutaalluni kommunip,
Namminersornerullutik
Oqartussat, nunanut alla-
nut ministeriaqarfiup
USA-llu akunnerminni ata-
qatigiissaarinissaat amigaa-
tigineqarpoq.
Avanersuup Kommunia-
ni suliaq tamarmi nalornis-
sutigineqarpoq, tassami
kommuniarannguup avan-
narpasissumeeqisup taassu-
ma suliaq piUugu paasissu-
tissat NamminersorneruUu-
tik Oqartussanit pissarsiari-
niapiloortorujussuuai.
Qaanaami inuppassuit
takornariartitsinerup ineri-
artortinneqamerani ilaatin-
neqarput, inuiUu taakku
takornarissanik naapitsinis-
sartik kommuniminnillu
nittarsaassinissartik pis-
sanngatsigisorujussuuaat.
Tamannah pinngitsoor-
tussanngorpoq, siunissami-
lu angallatsitsivinnit takor-
narissanillu takornariarfis-
satut tatiginanngitsutut isi-
gineqalernissaq Avaner-
suup Kommuniani annilaa-
ngassutigineqarpoq.