Atuagagdliutit - 19.04.1994, Blaðsíða 13

Nr. 29 • 1994
73
Otto akuerisaaimgitsumik ineqartoq
Nuup Kommunea, teknikikkut Avatangiisinullu
Ingerlatitsivik
7*fceca^ci^c&/c<.€’/i£~
GRØNLANDSPOSTEN
»Illuutillit naqisimaneqar-
put«-mik quliqutserlugu 22.
marts 1994-imi AG-mi ilan-
ngussaq imaattumik oqaa-
seqaateqarfigiumaneqar-
poq.
1982-imi nunaminerta-
mik illoqarfissamik atugas-
siisoqarpoq. 1982-imi qin-
nuteqartoqarneratigut sa-
nanissamut akuersissum-
Nuup Kommunianiit Otto
S teenhold tip akuerineqan-
ngitsumik illuaqqaminik
atuinera erseqqissarneqar-
poq. Atuaruk Nuup Kom-
muneata Teknikkikkut
Avatangiisinullu ingerlatsi-
viata akissutaa. Nuup Kom-
muneane ataatsimiititalia-
mi siulittaasuuvoq Aggoo-
raq Lynge, Atassut.
Nuuk Kommune fastslår, at
Otto Steenholdt stadigt bru-
ger sit udhus ulovligt til be-
boelse. Læs svaret fra Nuuk
Kommunes afdeling for
Teknik og Miljø. Forman-
den for udvalget hedder Ag-
gooraq Lynge, Atassut.
(Ass./Foto: Knud Josefsen)
mik aamma atuinissamut
akuersissummik tunniussi-
soqarpoq.
1990-imi illuaqqap allinis-
saanut akuersissummik
qinnuteqartoqarpoq, sulial-
lu misissornerani paasine-
qarpoq akuerisaanngitsu-
mik ineqarfittut atorneqar-
toq. Tamanna pissutigalugu
Kalaallit Nunaanni Sanaar-
tornermi Maleruagassani 82
ungasissusereqqusaasut eq-
qortinneqarsinnaanngim-
mata qinnuteqaat itigartin-
neqarsimavoq. Tamanna
kommunalbestyrelsimut
Namminersornerullutillu
Oqartussanut naammagit-
taalliutigineqasimavoq,
kommunillu qinnuteqaam-
mik itigartitsisimaneq aku-
eraa.
1991-imi nalunaarutigine-
qarpoq illuaqqap akueri-
saanngitsumik atugaanera
unitsinneqartoq, tamatu-
munngalu atatUlugu suliaq
nangeqqeqquneqarluni.
Taammaattorli uppernarsi-
neqarpoq tassani najugalik
allamut nuussimanngitsoq,
taamatullumi AG-mi allaa-
serineqarpoq.
1994-imi illup qaliata al-
lanngortinnissaanut qinnu-
teqartoqarpoq. Illoqarfiulli
ilaanut tamaanga pilersaa-
rummi ilaatigut aalajanger-
sagaqartoqarpoq, illut qali-
aat qanoq uinganeqassasut,
atortussiat suut sananeqaa-
tigissagaat; tamannarpiarlu
pissutigalugu suliarlu sulia-
reqqilersinnagu inuttaa
nassuiaateqaqquneqarsi-
mavoq.
Uuma siulianiittut naa-
pertorlugit qulequtsiussaq
»Illuutillit naqisimaneqar-
put« kommunip eqqunngit-
suutippaa. kommune iliuu-
seqarsimavoq nunaminerta-
nik atuinermik maleruagas-
Henvisende til artiklen i AG
d. 22. marts 1994 under
overskriften »Husejere try-
nes« skal der knyttes følgen-
de kommentarer.
11982 bliver der givet are-
altildeling tU udvidelse af et
eksisterende udhus og i for-
bindelse med sagsbehand-
lingen konstateres det , at
dette ulovligt bliver benyttet
til beboelse. Dette forhold
gør, at grænseafstande i
henhold tU GRB 82 ikke kan
overholdes og der meddeles
afslag på ansøgningen. Det-
te bliver indanket for kom-
munalbestyrelsen og Grøn-
lands Hjemmestyre og kom-
munen gives efterfølgende
medhold i denne afslag på
ansøgningen.
11991 bliver det oplyst, at
den ulovlige anvendelse af
udhuset er ophørt og der sø-
ges i den forbindelse om en
genoptagelse af sagen. Det
sat NamminersorneruUutik
Oqartussanit akuerisaasut,
aamma Kalaallit Nunaanni
Sanaartornermi malerua-
gassat 1982-imeersut, kiisa-
lu illoqarfiup ilaanut tassu-
nga pUersaarut atuuttoq
naapertorlugit.
kan efterfølgende konstate-
res, at den logerende ikke er
fraflyttet, hvilket også frem-
går af artiklen i AG.
11994 søges der tilladelse
tU at ændre tagkonstruktio-
nen på ejendommen. Da lo-
kalplanen for området inde-
holder bestemmelser om
bl.a. taghældning, valg af
materialer anmodes der om
fremsendelse af en nærmere
redegørelse forinden der
kan foretages mere i sagen.
I henhold tU ovennævnte
finder kommunen, at over-
skriften »Husejere trynes«
er misvisende. Kommunen
har handlet i henhold tU de
af Grønlands Hjemmestyre
godkendte regler for areal-
anvendelse og i henhold tU
de af Grønlands Bygnings-
reglement af 1982, samt den
for området gældende lokal-
plan.
Otto bor stadig ulovligt
Af Nuup Kommunea, Teknik og Miljø
Silagissumi anorersuartitsiniameq
All.: Jørgen Labansen, KNR-ip siulersuisuvini siulittaasoq
SiuUermik Atuagalliutit pil-
luaqqoqqaartariaqarput
isummertalersim aneran ik
pingaamerutitamik allaga-
qartalersimaUutik »Siuler-
suisut eqqarsarsinnaanngit-
sut« qulequtsiuUugu sisa-
manngormat apriilip 7-aat
1994 saqqummermata.
PingaarnerutUlugu allaa-
serisaq taanna ilanngullugu
normumi tassani qupperne-
rit sisamat atorlugit Kalaal-
lit Nunaata Radioata siuler-
suisuisa oqallisissiaat siu-
lersuisut naammaginan-
nginnersuattut saatinniar-
neqarsimammat pissusissa-
misoorsoraara siulittaasu-
tut akissuteqarnissara.
Qinikkanik toqqakkatut
KNR-ani siulersuisut suli-
assaasa pingaanersaattut
isigaara suliffeqarfiup
KNR-ata naalaartuminut
isiginnaartuminullu sullis-
sinerata pitsaanerulernis-
saa anguniarlugu iliuusissa-
nik ujartuinissaq. Qinik-
kammi toqqagaattut taak-
kua innuttaasulluunniit so-
qutigisaannik akerlUersui-
niarluni sulisoqarnavian-
ngilaq. Apeqqulli saqqum-
miunneqartoq annertuumik
politikkimut attuumassute-
qarmat KNR-ata siulersui-
suni martsip 18 aamma 19
ataatsimeereerluta aalaja-
ngersimavugut taanna in-
nuttaasut politikkerittalu
akornanni oqallisissiaralu-
gu saqqummiunniarlugu.
Tassa siullermik aalajangii-
soqanngilaq, nutaarsiassa-
qartitsinerulli qanoq allatut
aaqqissuunneqarsinnaane-
ra saqqummiunneqarpoq
politikerinut isummerfigi-
sassanngorlugu. Aappassaa-
nik aningaasanik qinnute-
qartoqanngilaq, taamaal-
laalli naalakkersuisut oqal-
linnissaminni tunngavis-
saannik saqqummiinermi,
oqallinneruUu taamani kil-
lifligisaa tunngavigalugu al-
langortitsineqassappat ani-
ngaasatigut nassatassaattut
missingersuummik ilasiso-
qarpoq. Allam ik naamik.
Paatsuuerusunnerli ajor-
titserusunnerlu tunngavi-
galugit AG-p pingaaneruti-
tamini saqqummiussugai si-
ulersuisut isumaqatigiittut
isummanik sangutitsine-
rummata erseqqisaaqqin-
nissaq pisariaqarluinnar-
mat nassuiaatilaarlassi-aat.
Pingaarnersiuineq
imaluunniit
pisariaqarnersiuineq
Aningaasat kUleqarfiini tul-
leriiaarisariaqarneq takor-
nartariunnaarnikuuvarput.
Aamma oqaatsit marlunnik
atuineq eqqarsaatigalugu
inuiattut namminiussusilit-
tut pingaarnersiuisinnaa-
neq soorunami assortuussu-
taasinnaavoq, taamaale-
reerlunimi. AG-Uumi pi-
ngaarnerutitaminik taman-
narpiaq sakkuginiarsima-
qaa. Atali pissutsit siunner-
suummut tunngaviusut tu-
saassavasi.
QaUunaatut radioavisimi
sulisut uninngatikkumi-
naannerat nutaajunngUaq
nutaarsiassaananUuunnut.
Imaassinnaavoq pikkorluf-
figisimagipput sulisussat
avataaneersut pissutsinut
qanoq ittunut isemissaan-
nut piareersarneqartarne-
rat. Tamannali pinngitsoor-
niarlugu atorfinittussat na-
lunngisatulli nutaarsiassa-
leraluni sulinermi atukkat
aningaasarsiallu - pisortat
isumaqatigussutaat tun-
ngavigalugit neqeroorutigi-
sinnaasatta - imminnut
naapertuutinnginnerat suli-
sut tassani nikerarnerujus-
suannut annertuumik peq-
qutaaqataapput.
Tamatumunnga asser-
suutissaqqinnerpaapput su-
lisut avusinit akissaatigit-
sitsineroqisunit »nissinne-
qartamerat«. SulisuUu so-
raaginnartut ingerlaannaq
allanik taarserum inaattar-
mata taartaagallartunik (vi-
kar) pissarsiniartariaqar-
tarsimavugut Danmarki-
mut uterlugulu aningaasar-
tuutigisartakkatsinnik,
akissarsiaasa qaavisigut ul-
lorsiuteqartittariaqakkat-
sinnik ineqarnerinUlu ani-
ngaasartuutigisartakkat-
sinnik. Tamaldcu tamarmik
sulisunut isumaqatigussuti-
nik tunngaveqarput eqqu-
mngisassaanatUlu. Nuan-
nutsuali uannuppoq ani-
ngaasartuutaanerujussuat
aallakaatitassiat pitsaane-
rusunngortinneqamissaan-
nut atorneqarsinnaagaluar-
tunik.
Naluneqanngitsutut sior-
naalli Danmarkip Radioan ik
isumaqatigiiisuteqarnikkut
Pl-imut aallakaa titat nu-
natsinni aamma tusaaneqa-
lersinnaasimapput, Nuum-
mi radiukkut sinerissamUu
TV-ip kanaaliatigut. Tanan-
nalu aaqqiineruvoq qallu-
naat nunatsinnuttut, uUu-
mikkut Uuamik kiffartuus-
sinnaanngisagut, pitsaane-
rusumik isumaginiarlugit.
Aammalu nalunngilarput
periaffissaq taanna qallu-
naaginnaangitsunik mar-
lunnilli oqaasilinnit uUu-
mikkut atorluarneqaqisoq.
Taamaattumik siulersui-
sut oqallisissiami siunner-
suutigaat uUaakkut uUuUu
qeqqanut radioavisit DR-
imeersut - sulisorpassua-
qarfiugamik itisiliUlutUlu
tunuliaqutsersuutUlit - alla-
ngortinnagit tusarliuttar-
nissaat. Tamaattumik aaq-
qiinikkut tamakknsumik
nunatsinni nutaarsiassanut
atorsinnaalissavaat qular-
nanngitsumik uUumikkor-
nut pitsaanerusumik iner-
neqartumik unnukkuinnar-
lu saqqummersartumik.
Tassa qallunaat uUormut
ataasiaannarlutik radioavis-
imik tusarnaagassaqarnavi-
anngillat AG’p allaaserisaa-
tuUi. Akerlianilli uUup
ingerlanerani nutaarsiassat
minnerunngitsutut avataa-
nit pisumik aamma imaqar-
luartut unnukkuUu nunat-
sinnut nutaarsiassat qallu-
naanit aamma kalaallisut
qaUunaatuUu oqaasilinnit
pissarsiarineqarsinnaalis-
sapput.
Kalaallisuinnaq
oqaasillit ullumikkut
eqqugaapput
Ullut makkua tusaaneqar-
sinnaasartut radioavisimi
sulisut kalaallit qallunaa-
tuumut atomeqartarput pi-
sussaaffiit naammassiniar-
lugit. Nukut kalaallisut aal-
lakaatitassiornermut ator-
neqartussaagaluit. Ilami
AG-Uuunnut pingaarneruti-
tamik aUaaserinnittuata
»ammit qalipaataannik im-
mikkoortitsinertut« isikko-
qartitsiniarnera suujun-
naarluinnassaaq kalaallisu-
innaq oqaasilinnut nutaar-
siassatigut nunanullu alla-
nut tunngasutigut pissaqar-
titsinerput imaluunniit pis-
saqartitsinnginnerput qivi-
aannaraanni. Tamatumami
radio, fjernsyni atuagassial-
lu tamaasa isiginiartaria-
qarput.
Tassalu Kalaallit Nunaa-
ta Radioata siulersuisuini
allannguiniarnermi pi-
ngaartillugu isiginiarsima-
satta ilaat. Kalaallisuinnaq
oqaasillit eqqarsaatigalugit
pissutsinut ullumikkut ma-
linnaafiigissallugit periar-
fissaqarfiginngisaannut nu-
kinnik atuerusunneq. Ta-
mannalu pisinnaasoraarput
qallunaat radioavisiliortut
»eqqissillutik« sulisinnaati-
lernerisigut taamalu inuia-
qatigiinnut sullitaminnut
tunniusimalernermikkut
suliffimminni uninngaler-
tornerisigut. IlluatiguSi ka-
laallit radioavisiliortut im-
mikkut itisiliillutik nutaar-
siassat nunanilu allani pisut
tunuliaqutaannik suliaqar-
nissaminnut periarfissaqar-
tilerneritigut. Isumaqarpu-
ngami inuiaqatigiit radioak-
kut soqutigisarilluinnassa-
gipput innuttaasut oqaatsi-
gut atorlugit aamma avatit-
sinni pisunut malinnaanis-
saannut ammaassisuunis-
saq. Nalunngilarput piuma-
sagut tamaasa pisinnaana-
git, tulleriaarisariaqalerner-
mili inuiattut namminius-
susilittut oqaatsigut salliu-
tillugit sulerusunneq suti-
gut ajorsimaqinerpoq.
Naggataatigut AG’p pi-
ngaaneru titam ik allaaserin-
nittuata aningaasat KNR-
imut tapiissutaasartut put-
tarseqimmagit erseqqissaa-
tigilaaginnassavara ukioq
mannamut missingersuutit
malillugit taakkua imatut
agguarsimammata: 76milli-
oninit 39,9 % akissarsianut
atorneqassapput, 39,3 % te-
lemut aallakaatitat siaruar-
temeranut, 10,6 % ingerlat-
sinermut aningaasartuu-
taasarput sinneruttullu mi-
kisualuit maskinanut ava-
taanillu kiffartuussinermut
atussapput. Isertitassat 2,8
%-iunissaat naatsorsuutaa-
voq.
AG’p nammineq ilaatigut
misillerfigisartagaatulli tu-
sagassiuineq akikitsuunngi-
laq akikinneruleriartorna-
nilu. Nalunaaqquttap akun-
nerini KNR-ani aallakaatit-
siviusartut qanorpiaq ake-
qarnersut naatsorsorniarlu-
git sulineq aallartisarneqa-
ruttorpoq, qularnanngilarli
allanut assersuunniartak-
katsinnut sanilliullugit aki-
kinnerungaatsiarnerat. Ta-
mannami takuneqarsinnaa-
voq aaqqissuisoqarfiit pisus-
saaffiisalu inuttaqqortus-
sutsiminnut qanoq naaper-
tuutsiginerat Danmarkimi
pissutsinut sanilliukkaanni.
Akissut:
Jørgen Labansen, qujanaq.
Paasisagut amerliallaqaat!
Aaqqissuisoqarlik.