Atuagagdliutit - 14.06.1994, Qupperneq 11

Nr. 44 • 1994

GRØNLANDSPOSTEN
Great Greenland mutileriunnaassaaq
Qaqortumi ammeriviup angomsutanut annertussuserititani armikiUerajussuarpai, amminillu
turuniaaneq ingerlatsivittut namminersortutut immikkoortillugu - tamaattoq ukiut pingasut
ingerlanerini amminik kavaajalianik tunisat marloriaatinngussapput
Atisanik ilusilersuisartoq Benedicte Utzon puisit amiinik
meqquiakkanik nuannersunik ilusilersuisimavoq, taamaat-
tunilli tunisassiorneq Great Greenland-ip iluanaarutigisin-
naanngimmagu unitsinneqarpoq.
Designeren Benedicte Utzon har lavet spændende tøj i sæl-
læder, men denne produktion kan Great Greenland ikke lå
til at løbe rundt, så den er nu opgivet. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).
NUUK(KK) - Great Green-
land-ip atisanik mutinik
malinnaaniarnini unitsip-
paa.
Ukiut ingerlanerini am-
minik kavaajaliat ineriar-
tortinnerinut aammalu isu-
mannaatsumik pilerisaaru-
tiginiarneqamerinut milli-
onilippassuit atulussiinnar-
neqarsimapput. Qaqortumi
amminik kavaajaliat qanor-
luunniit kusanartigigalua-
raangamik Kalaallit Nu-
naanni nunaniluunniit alla-
ni tunisaanermikkut iluat-
sitsiffiusarsimanngillat.
- Massakkumut tuniniaa-
neq eqqortutut siulersuisu-
nit isumaqarfigineqarpoq,
Great Greenland-imi siuler-
suisut siulittaasuat, direk-
tør Anders Brøns AG-mut
oqarpoq. Kalaallit amminik
kavaajaliaat Kalaallit Nu-
naata annertuumik ilisima-
neqalerneranut pisooqa-
taapput, tassami dronni-
ngerput ilaqutaalu aamma-
lu OL-imut unammeqataa-
jartortut amminik kavaaja-
qartarput. Taamaakkaluar-
torli angorusutat annertus-
susaasa ikilisaavigineqarne-
risigut periaatsitsinnik al-
lannguinissamut piffissan-
ngorpoq.
Akisoorsuarnik kavaajali-
arisartakkatsinnut, Parise-
rinik titartaasartup Lars
Hillingsøe-p titar tar tagaa-
nut aammalu atisanik meq-
quiakkanik sanaanut Be-
nedicte Utzon-ip ilusilersor-
tarsimasaanut taarsiullugu
oqorsaatit a to rumin artut
kusanartullu ammeri vim-
miit aallunneqameruler-
sussaapput. Taamaaliornik-
kut Kalaallit Nunaanni pisi-
sartut aammalu nunani al-
lani avatangiisinik illersui-
niaqatigiit kamassimaqisut
naammagisimaartinniarne-
qarput.
Tamatumalu s an ia ti gut
puisit amiinik tuniniaaneq,
politikkikkut paqumigisaal-
lunilu allanit ajorineqarta-
qisoq ammerivimmiit am-
minillu mersortarfimmiit
avissaartinniarneqarpoq.
Amminik tuniniaasarfik
Namminersornerullutik
Oqartussat suliffeqarfiu-
taattut ingerlatiinnarneqas-
saaq, ammillu akii inats is ar-
tunit naalakkersuisunillu
piniartunut aaqqiiffigine-
qartassallutik. Piffissaq
ungasinnerusoq eqqarsaati-
galugu ammerivik amminil-
lu mersortarfik Great
Greenland assigalugit pigin-
neqatigiiffinngortinneqas-
saaq, soorlumi siusineru-
sukkut Namminersornerul-
lutik Oqartussat suliffeqar-
fiutaannik taamaalisitsiso-
qartareersoq.
Pingasunngormat junip
arfineq pingajuani niuer-
nermut suliffissuaqarner-
mullu ataatsimiititaliap isu-
maliutersuumminik saq-
qummiussinerani inatsisar-
tuni oqallinneranni taama-
tut inerniliisoqarpoq. Oqal-
linnermullu tasunga tun-
ngaviuvoq suliffinnik ineri-
artortitsinermik siunnersu-
isoqarflmmiit Per Knud-
sen-ip, ukiarmi Great
Greenland-imi misissueq-
qissaarsimasup nalunaaru-
siaa.
Siunnersuisup nalunaa-
rusiaani aallarniu tigineqar-
poq Great Greenland-ip nu-
narsuarmi niuerneq eqqar-
saatigalugu Kalaallit Nu-
naat sinnerlugu avammut
kiinnertartutut, tamatuma-
lu saniatigut Qaqortumi su-
liffinnik 50-inik peqarner-
migut innuttaasunut pi-
ngaaruteqangaatsiarnerata
erseqqissaatigineqarnera.
Ukiut ingerlanerini
landskarsip Qaqortumi am-
merivik millionilippassuar-
nik ikiorsertariaqartarsima-
vaa. Nalunaarullu neriullu-
amartoqarpoq. Ukiut mar-
luk pingasulluunniit inger-
lanerini amminik kavaajali-
anik tunisaqarneq marlori-
aatinnngortinneqassaaq, ta-
matumalu kingornagut
landskarsimit tapiiffigine-
qartariaarutissaaq.
Periarfissat marluk
Siunnersuisup nalunaarusi-
aani Great Greenland-ip
anguniakkani angussappa-
git periarfissat marluusut
erseqqissarneqarpoq. Ukiut
marluk pingasulluunniit
ingerlanerini suliffeqarfik
aningaasaqarnikkut immi-
nut nammassinnaalissaaq.
Amminik pisiiortorner-
mut 20 millioner kronit aa-
lajangiusimaannarneqar-
sinnaapput. Kisiannili am-
mit tunisat, tassa 1993-imi
52.000-iusut Qaqortumi ilu-
anaaruteqarluni ingerlatsi-
soqassappat ikippalklaa-
qaat, taamaammallu suliffe-
qarfik matusariaqassaaq
landskarsimilluunniit ta-
piiffigineqartariaqassalluni.
Imaluunniit inatsisartut
aalajangiisariaqarput am-
minik pisiiortornermut ani-
ngaasat qaffanneqassasut.
Taamaaliornikkut ammit
tunineqartut amerlaneru-
lissapput, taamaalillunilu
suliffeqarfiup landskarsi-
miit tapiiffigineqartariaqar-
nera annikilliartulissalluni.
Amminik tunisinerminermi
akigititaasup qaffaataa pini-
artunut toqqaannartumik
tuttassaaq, inuiaqatigiillu
aningaasaqarnerat eqqar-
saatigalugu suliffeqarfiup
amigartoorutini matusin-
naanerulissallugit.
Great Greenland 1993-imi
11,7 millioner kroninik kaa-
viiaartitaqarpoq. Ammit tu-
nisat amerlisinneqarnerisi-
gut suliffeqarfik iluanaar-
sinnaalissaaq, taamaalillu-
nilu 20-30 millioner kroni-
nik kaaviiaartitaqarsinnaa-
lissalluni, siunnersuisup na-
lunaarusiaani taamatut al-
lassimavoq.
Inatsisartut ippassigami
aalajangerputamminik tu-
nisinerup annertuneruler-
nissaa anguniarlugu tun-
ngavilersorluakkamik ani-
ngaasanik amerlanerusunik
qinnuteqartoqassasoq, taa-
maaliornikkullu Qaqortumi
suliffeqarfik tunngavissa-
qarluartinniameqassalluni.
Siunnersuisup nalunaa-
rutaanissaaq allassimavoq
ammeriviup ingerlalluassa-
guni ammit 60.000-it
80.000-illu akornanni ator-
fissaqartikkai, ammillu
taakku 30 millioner kronit
mi allassimasutut: - Aalaja-
ngerneqassasoq »pingaarni-
akujunneq« malunnarluar-
tumik annikillisinneqassa-
soq!
Great Greenland-imi
aqutsisut piorsaavigineqas-
sapput. Nalunaarummi si-
unnersuutigineqarpoq di-
rektøriuneq Kristian Flei-
scher suliaanik ilanngartu-
iffigineqassasoq, taamaalil-
lunilu tuniniaanermik aal-
lutaqarnerulissasoq. Kiisalu
tunisassiomermik aqutsi-
sussamik atorfinitsitsiso-
qassasoq.
»Pingaamiakujunnani«
Nalunaarummi allassima-
voq ukiuni kingullerni
annertoorujussuarmik ku-
sassaakkamillu nioqqutissa-
nik pilerisaarisoqarsimasoq.
Great Greenland-ip angis-
susianut, aningaasanut kaa-
jalukaartitaanut isertitta-
gaanullu naleqqiullugu ani-
ngaasarparujussuit pissut-
sini nalinginnaasuni atu-
gassatut akuersaagassaan-
ngikkaluit atorneqartarsi-
mapput.
Great Greenland ukiuni
marlunni pingasuniluunniit
ingerlaannassaguni nioqqu-
tissanik pilerisaarinermut
aningaasartuutiminik
annertuumik appaasaria-
qarpoq. Great Greenland
»nunat tamat akornanni«
ammitigut nutaalianik mer-
sortarfittut ingerlqjunnaas-
saaq, nioqqutissanik nutaa-
missaanni akeqartussaasut.
. Taamaammallu landskar-
sip amminik tuniniaanermi
tapiissutigisartakkani 20-
iniit 30 millioninut qaffatta-
riaqarai.
Ullumikkut ammit
50.000-iniit 60.000-inut Qa-
qortumi suliarineqartarput,
kisiannili annikitsunngua-
mit ukiumut 70.000-iniit
80.000-inut suliarineqarsin-
naalissapput.
Ingerlatseqatigiiffiit
marluk
Aammattaaq nalunaarum-
mi allas simasoq amminik
pisiortorneq aammalu tuni-
sassiorneq nalinginnaasoq
aningaasatigut politikkik-
kullu immikkoortinneqas-
sasut, tamannalu inatsisar-
tut isumaqatigaat.
Taamaammallu »Grøn-
lands Skindindhandling« pi-
lersinneqassaaq. Suliffeqar-
fiullu taassuma akit pillugit
piniartut isumaqatiginiar-
tassavai, aammalu lands-
karsimiit tapiissutissatut
pisariaqartinneqartut sulif-
feqarfimmut tassungaan-
naq tutsinneqartassapput.
Taamaalilluni ullumikkor-
nit paasiuminarnerujussu-
armik ingerlatsisoqalissaaq,
massakkummi Great
Greenland immikkoortunik
marluusunik taakkuninnga
aqutsisuuvoq.
Suliffeqarfiup aappaata,
tassa Great Greenland-ip
ammeriviata mersortarfia-
talu anguniakkami anner-
tussusai ikilisaavigissavai,
aammalu aningaasartuutini
annertuumik annikillisis-
sallugit. Great Greenland-ip
inge rlanneqar nera allan-
ngortinneqassaaq.
Imaluunniit nalunaarum-
lianik sunnerneqarsimasu-
nik assigiinngitsorpassuar-
nik sanaanik taarserneqa-
kulasunillu pilerisaarisuu-
junnaassalluni.
Tamannalu soqutaan-
ngitsoq nalunaarummi al-
lassimavoq. Pis isar tummi
Great Greenland atisallu
ammit nutaaliaasut Kalaal-
lit Nunaannut attuumassu-
teqartutut isigineqajorpaat.
Pinngortitamut attuumane-
rusumik isigisarpaatigut,
tamannalu aamma nutaali-
anut ilaavoq. Aammattaaq
nalunaarummi allassima-
voq Lars Hillingsøe-p titar-
tagai Benedicte Utzon-illu
ilusilersugai massakkut pi-
gineqartut Kalaallit Nunaa-
ta pinngortitanik naleqqut-
tunik pilersitsiniameranut
tulluutinngitsut.
Atisanik ilusOersuisartup
Benedicte Utzon-ip ammi-
nik meqquiakkanik ilusiler-
sugai pissanganaateqarlur-
put. Atisat taakku kusana-
qaat, nalunaarummi allas-
simvoq, kisiannili ammit
meqquiakkat puisimut Ka-
laallillut Nunaannut ersa-
rissunik attuumassuteqan-
ngillat. Kiisalu aamma Qa-
qortumi taamaattunik ati-
saliortarneq iluanaarutaan-
ngilaq, taamaammallu am-
minik meqquiakkanik tuni-
sassiorneq unittariaqarpoq.
Ullumikkut modelit 32-it
angissutsini pingasuni qali-
paatini arfineq pingasut ti-
killlugit amerlassusillit Gre-
at Greenland-imit sanaar-
torneqarput, 1993-ilu ta-
makkerlugu ammit kavaajat
1700-t tunineqarsimapput.
Aaqqissuulluakkamik
taamtut ingerlatsisoqarsin-
naanngivippoq. Modelit nu-
taaliarpasinnerusut ilaasa
mersorneri ajornakusoorto-
rujussuupput, mersornis-
saallu kiisami ilikkaraanni
aamma nutaalianit allanit
taarserneqartarlutik.
Taamaammallu nalunaa-
rusiami siunnersuutigine-
qarpoq Great Greenland
modelinik ukiukkaarlugit
allanngortitsikulajunnaas-
sasoq. Ijnuimmi qaatiguut
ammit meqqullit ukiut ar-
lallit pisisarpaat, taamaat-
tumik modelit kusassagar-
suusariaqanngillat qaqu-
gukkulluunniit atomeqarsi-
naasut nutarfasissarumi-
nartullu.
Ilusilersuisartut, soorlu
Lars Hillingsøe, Benedicte
Utzon aamma Charlotte
Normann Jensen Great
Greenland-imit atomeqar-
tarput, taakkulu ukiumut
500.000 kronit tikillugit
aningaasartuuteqarfigine-
qartarput. TaamatuUu su-
liffeqarfik iluatsitsinissami-
nut qulakkeeriffigineqarneq
ajortoq nalunaarummi er-
seqqissaatigineqarpoq, si-
unnersuutigineqarlunilu
anguniakkat annertussu-
saat ikilisaavigineqassasut.
Siunissami »Pinngortita-
mi naleqquttut« Great
Greenland-ip ussassaariner-
mini oqaasertaritittassavaa.
Siunissaq
Qaqortumi mersortarfik ul-
lumikkut kavaajanik ammi-
nik 2.000-it missaanni sana-
sinnaavoq, kiisalu 1993-imi
1.700-nik tunisaqarsimaUu-
ni. Sulisut amerlinerisigut
ukiumut ammit kavaqjat
3.500-t sananeqarsinnaale-
riaannaapput, aammalu ul-
lukkorsiortunik unnukkor-
siortunillu sulisoqalernera-
tigut Great Greenland
5.000-it 6.000-illu akornan-
ni sanasinnaalissalluni.
Taamaammallu nalunaa-
rummi siunnersuutigine-
qarpoq Kalaallit Nunaanni
tunisat ukiut marluk pinga-
sulluunniit marloriaatin-
ngortinneqarnissaat angu-
77
niameqassasoq, 1993-imilu
nunatsinni 4 millioner kro-
nit nalingi tunineqarsimap-
put.
Nalunaarut malillugu
Danmarkimi tunisineq nu-
anninngeqisumik annikip-
poq, pingaartumik nltinni
kingullerni tamatumani su-
liniutaasimasut tungaanniit
qiviaraanni. 1993-imi Dan-
markimi 5 millioner kronit
nalinginut tunisisoqarsima-
voq, ukiullu tulliuttut pi-
ngasut ingerlanerini marlo-
riaatinngortinneqartaria-
qarluni.
Nalunaarut malillugu Ka-
laallit Nunaanni Danmarki-
milu tuniniaanermi ukiut
pingasut qaangiuppata kaa-
viiaartinneqartut 16-18 mil-
honer kroninngortariaqar-
put. Tamatumalu saniati-
gut nunat allat, soorlu Tysk-
land ukiumut 3-4 millioner
kroninik kaaviiaartitsiffigi-
niarneqassalluni. Taamaa-
lilluni 1996-imi ataatsimut
kaaviiaartitat 20 millioner
kroninngortinniarneqar-
put, nalunaarummilu oqaa-
tigineqarpoq taamaattoqas-
sappat Great Greenland ta-
piiffigineqarnissaminut pi-
sariaqartitsiunnaarsinnaa-
voq.
Ukiut tulhuttut tallimat
ingerlanerini 30 millioner
kroninik kaaviiaartitaqaler-
nissaq anguniameqarsin-
naalissaaq, taamaalillunilu
2 millioner kroninik sinne-
qartoortoqartalissalluni.
Siunnersuisup nalunaa-
rutaa neriulluartitsiniarsa-
risoqarpoq. Aammami Gre-
at Greenland-imi siulersui-
sut oqaaseqaammini oqaati-
gaat 1998-imi Great Green-
land-ip 30 millioner kroni-
nik kaa viiaartitaqalemis sa-
ni angussaguniuk ajornar-
torujussuussasoq. Kisianni-
li misiliisinnaapput.
Niuernermut suliffissua-
qamermullu naalakkersui-
soq Ove Rosing Olsen oqar-
poq Great Greenland-ip pe-
riutsiminik allanngortiteri-
nera ukiortaami naammas-
sereersimasinnaasoq.
Ammerivik
Oqallisigineqartut ilaanni
nalunaarut inatsisartunut
akerliliivoq.
Nalunaarummi allassi-
mavoq nannut, teriannis-
sat, uminnaat, tuttut min-
nerunngitsumillu savaaq-
qat amii ammeriviup ilua-
naaruteqarluni ingerlanis-
saanut ajoqusiingaatsiar-
tartut, aammalu pineqartut
amii allani suliarisariaqar-
tut. Great Greenland puisit
amiinik suliaqarnissamut
pikkorinnerulersittariaqar-
poq.
- Ajornaqaaq, inatsisartut
oqarput. Kalaallit Nunaan-
ni tunitsivissanik ammeri-
vissanillu allanik pilersitsi-
soqartinnagu Great Green-
land pisussaavoq puisit
amiisa saniatigut uumasut
allat amiinik tigusinissami-
nut.
Great Greenland-imi siu-
lersuisuupput siulittaasoq
Anders Brøns, Nuuk, siulit-
taasup tullia Preben Larsen,
Nuuk, kiisalu Peter Beck,
Nuuk, Torben Brabrand,
København, Per Brinksjord,
Qaqortoq, Anthon Siegstad,
Sisimiut, aamma Lise Egede
Helelund, Nuuk.
Nalunaarummi siunner-
suutigineqarpoq siulersui-
suni ilaasortat allanik nu-
kittunerusunik taarserne-
qassasut.