Atuagagdliutit - 21.06.1994, Blaðsíða 9

Nr. 46 • 1994
9

GRØNLANDSPOSTEN
Kommunit unammillernerat unitsilli
Nuup Kommunea namminersortunut naligiinngitsumik unammillertoq Nuummi sulisitsisut peqatigiiffiat isumaqarpoq
NUUK(LRH) - Ataatsime-
ersuamerit kinguneqarsin-
naagunik ingerlanneqartar-
nerat ajunngitsoq Nuummi
sulisitsisut peqatigiiffiat
isumaqarpoq, ukiualunn-
guillu matuma siornatigut
taamatupajaaq inuussutis-
sarsiorneq pillugu Nuummi
ataatsimeersuartitsinermut
peqataasimavoq. Ataatsime-
ersuamerli taanna nammi-
nersortunut kinguneqann-
gilaq. Taamaammallu en-
treprenør Karl Bejder
Nuummi sulisitsisut peqati-
giilfiat sinnerlugu saqqum-
mernermini massakkut
ataatsimeersuarnerup kin-
gunerisassai qularutigalugit
oqaatigaa.
- 1980-ikkut naalerneran-
ni ataatsimeersuarneq kin-
guneqarsimanersoq inuus-
sutissarsiutinik ingerlata-
qartut namminersortut ma-
lugisaqarsinnaanngillat.
Akerlianilli malugisinnaa-
varput kommunit suliassa-
qarfinni siornatigut inuus-
sutissarsiutinik ingerlata-
qartut namminersortut in-
gerlatarisimasaannik qerlii-
niar tu arnerat.
SuliffeqarHit taama
amerlatigisut akiliisinnaa-
junnaarlutik unittooreer-
mata kommunit akulerun-
nissaat pisariaqannginna-
mi? Namminersortummi
nammineerlutik aningui-
sinnaasimaimgillat.
- Kommune namminer-
sortunut unammilleraanga-
mi naligiinngitsumik unam-
millertarpoq. Assersuutiga-
lugu kommune sulifilssuar-
mik sanatitsigaangami ima-
luunniit entreprenørit ma-
skiinaannik pisigaangami
imaluunniit sannaviliortit-
sigaangami missingersuuti-
minit aningaasaliisarpoq.
Tamatuma kingomagut
kommunip sulifleqarfiit
nammineq pilersitani ator-
tarpai. Assersuutigalugu
kommunip entreprenøre-
qarfia pappiaratigut sinne-
qartoortuartarpoq, tamatu-
munngalu kingornagut su-
liffeqarfimmi tassani nalu-
naaquttap akunneri atorsi-
masat kommunimut akili-
gassanngorlugit nassiunne-
qartarput. Taamatut unam-
millerneq naligiissutut
oqaatigineqarsinnaanngi-
laq.
Suliffissaalecjisut
- Kommuni ukiukkut aqqu-
sinermi seerarterisarpoq ni-
vattarlunilu. Taamaaliuler-
nikkut suliffeqarfinnik nu-
taanik pilersitsisoqanngi-
laq. Taamaallaalliuna sulif-
fiit namminersortuniit
kommuninut nuunneqar-
tut. Uagut namminersor-
tuusugut suliassat taamaat-
tut naammassilluarsinnaa-
galuarpagut. Ukiuni kingul-
lerni kommunip entrepre-
nørinut immikkoortortani
annertusisimavaa, tamatu-
malu kingunerisaanik nam-
minersortut nivattaatitik
unitsittariaqarsimavaat
sannavitillu suliassaqann-
gimmata matusariaqarsi-
mallugit. Tamatuma sania-
tigut kommuni entreprenø-
rinut immikkoortortamut
annertuumik aningaasalii-
simavoq ineriartortitsisi-
mallunilu. Kommunimi an-
ingaasassarititaasunik ta-
B
s I i '' ' -i i
Karl Bejder: - Suliffeqarfinnik mikisunnguanik pilersitsior-
tornikkut suliffissaaleqisut tamarmik suliffissaqartinneqa-
lersinnaanngitsut nalunngilara. Kisiannili aqqutissat Ua-
gaat. Ataatsimeersuarnermi oqaatigineqartutut suliniuti-
nik annertoorsuarnik aallartitsisamitsinni itigartuaannas-
sanngikkutta mikisunnguanik pilersitsiortorsinnaanerput
ilinniartariaqarparput.
manna atulussinnarnerin-
naavoq.
Sulihiit amerlanerusut
pilersinniarneqarnerini
kommuni sukkut iluaqusii-
sinnaava?
- Entreprenør-inut, sana-
sunut ruujorilerisunullu
unammillernerujussuaq
kommunip unitsittariaqa-
raa isumaqarpugut. Tam ak-
ku kommunit suliassarinn-
gilaat.
Inuussutissarsiutinik in-
gerlataqartut namminer-
sortut kommunit akuleruf-
figissanngilaat ?
Taamaattoqanngivin-
nissaa oqaatigissagaanni
mianersortariaqarpoq.
Imaassinnaavormi suliassa-
nik namminersortut naam-
massisinnaanngisaannik
takkkuttoqartoq. Kommu-
nit bussinik ingerlataqar-
tuunerat ajunngivikkunar-
poq.
Suliassat amigartoorute-
qariiusartut kommunip isu-
magisassavai?
- Naamik, taamatut isu-
maqanngi langa Kisianni-
liuna isumaqartunga nam-
minersortut suliareriigaan-
nik kommunit aallartitsi-
sarneratkukkusuusoq. Taa-
maalillutik suliassanik
namminersortunit tillittar-
put. Inuiaqatigiillu eqqar-
saatigalugit tamanna pit-
saasuunngilaq.
T akornariaqameq
Takomariaqarneq kommu-
nimit isumagineqassava?
- Kommunit inuussutis-
sarsiornermik siunnersorti-
nik pUersitsisarput, taakku-
nanilu namminersortut
kommunilu ataatsimoorlu-
tik ilaasortaatitaqartarput.
Isumaqarpungalu apeqqut
taanna akunnerminni oqa-
loqatigiissutigissagaat. Tak-
omariaqarnerup iluani suli-
assarpassuit aaqqinniagas-
sat amerlaqaat.
Kommuni aqqutissiuissa-
va, tamatumalu kingorna-
gut namminersortunut tun-
niunn eqassall uni?
Oqinnerulersitsineru-
voq. Isumaqarpungalu pis-
sutsit namminersortut
kommunillu akunnerminni
suleqatigiissutigisariaqa-
raat. PifTissap ingerlanerani
namminersortunit tigune-
qariartuaarsinnaaguni ajus-
sanngeqaaq.
- Takornariaqarnermut
tunngatillugu isumassarsi-
arpassuit tunngavissaqarlu-
artutut isumaqariigisakka
inuussutissarsiorneq pillu-
gu ataatsimiinnermi saq-
qummiunneqarput. Kisian-
nili erngerlutik iluanaaru-
taasinnaaneri naatsorsuuti-
guineqarsinnaanngilaq.
- Kalaallit Nunaanni an-
gallannermut akigititaasut
appariar torput, taamaam-
mallu takomariaqarneq in-
gerlallualersinnaasoq iluna-
gaara. Kisiannili isumaqar-
Karl Bejder: • Jeg ved godt at man ikke kan få alle de
arbejdsløse i arbejde ved at skabe små firmaer. Men det er
da et skridt på vejen. Vi skal lære at Hytte småsten i stedet
for at knække halsen på store projekter, som der blev sagt
på erhvervskonferencen. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
punga takomariaqarneq eq-
qartussagaanni pifTissaq
ungasinnerusoq eqqarsaati-
gisariaqarpoq. Inerneruju-
maartussat utaqqinartus-
saapput.
Puussiamik aningaasar-
passuarnik tunineqaralua-
ruit, sumullu atornissaat
nalornillugu, aningaasat
taakku takornariaqarner-
mut atussallugit eqqarsaati-
gisinnaaviuk?
- Aap, imaassinnaavoq an-
gallassuarmik takomaria-
nik angallassisinnaasumikk
pisisunga. Eqqumiigaaralu
sooq Hotel Hans Egede tak-
ornarianik angallassissuti-
gisinnaasaminik nammineq
angallateqanngimmat.
Ajomakusooqaaq
Kommuni namminersortu-
nut akulenitissanngikkuni
kommuni suliHissaaleqineq
qarnissaminut qanoq peri-
arfissaqarpa?
- Takomariaqarneq an-
nertusaavigineqarsinnaa-
voq, kisiannili amerlaneru-
sunik sulifTeqalersitsinissaq
killeqassasoq ilimagaara.
Innaallagissamut akigiti-
taasut appartinniarneqar-
nerinut kommuni suleqa-
taasinnaavoq, taamaalilluni
kommunimi sulifleqarfiit
minnerusut annertunem-
sunik suliaqarsinnaaneri-
nut tapersersueqataasin-
naavoq. Kisiannili nassue-
rutigisariaqarpara tamanna
ajornakusooqimmat. Aalisa-
gaqanngilaq, taamaammal-
lu aatsitassarsiorneq, takor-
nariaqarneq avataaniillu ti-
kerartitsinermut killiler-
suutaasunik sanaartorneq
kisimik isumalluutaalerput.
Aningaasartuutillu appar-
tinnissaat pisariaqarpoq.
Tamanna kommunip sule-
qataaffigisinnaavaa.
- Kisiannili nunatsinni
sulifleqarfinnik ingerlatsi-
nissaq ajornanngilaq. Be-
tonvarefabrikkiutiga ukiup
tulliani pisortanit tapiiffigi-
neqartarani ukiuni 25-ini
ingerlareersimasussaavoq.
Kisiannili tunisassiat Dan-
markiinnarmut piniartann-
ginnissaq pisariaqarpoq.
Isornartorsiuinnguarani
Danmarkimut allatsitsiin-
nartassagaanni sulifleqar-
fiit avataaniit tikerartitsi-
nermut killilersuutaasussa-
tut pilersinneqartartut pui-
guinnartariaqarput. - Sulif-
feqarfmnik mikisunngua-
nik pilersitsiortomikkut su-
liflissaaleqisut tamarmik
suliflissaqartinneqalersin-
naanngitsut nalunngilara.
Kisiannili aqqutissat ila-
gaat. Ataatsimeersuarnermi
oqaatigineqartutut suliniu-
tinik annertoorsuarnik aal-
lartitsisamitsinni itigartu-
aannassanngikkutta miki-
sunnguanik pilersitsiortor-
sinnaanerput ilinniartaria-
qarparput.
Akiliisinnaajunnaartut
Ukiuni kingullerni suliffe-
qarfeerarpassuit akiliisin-
naajunnaarlutik unittarsi-
mapput. Tamatumunnga-
mita suna peqqutaava?
- Namminersornerullutik
Oqartussat aalisakkerivin-
nut kilisaatitoqqanullu asu-
liinnaq HningnaRnliiRimnnp-
rat tam anit tikkuameqaq-
qajaasarpoq. Imaassinnaa-
vormi tamanna peqqutaa-
soq. Kisiannili tamanna ki-
simi peqqutaanngilaq. 50-
ikkut 60-ikkkullu ingerlane-
rini atuarfiliortiternissa-
mut, nappar simaviliortiter-
nissamut, aqquserniornis-
samut, kussiniliornissamut
allarpassuamullu aningaa-
saliinissaq annertuumik pi-
sariaqartinneqarpoq. Taa-
maammallu sanaartupiloor-
nersuaq ingerlanneqarluni.
Tamatuma kingunerisaanik
sulifleqarfiit namminersor-
tut arlalissuit pilersinneqar-
put. Kisiannili ullumikkut
Kalaallit Nunaanni sanaar-
tugassat naammassipajaar-
simapput. Tamaani illoqar-
fimmi suli inissaaleqisoqar-
poq, kisiannili sinerissami
illoqarfippassuit naammat-
tunik inissiaateqarput. Sa-
naartugassaarutingqjalivip-
poq. Taamaammallu sulifle-
qarfiit taama amerlatigisut
atorfissaarussimalerlutik.
- Namminersornerullutik
Oqartussat aningaasakilliu-
leruttornerani taamaatto-
qarnera nalaatsornerinnaa-
gunarpoq.
- Isumaqarpungalu sulif-
feqarfitoqqat akiliisinnaa-
junnaarlutik unissimasut
iluamik paasisimanngik-
kaat sanaartornerujussuaq
unissim ammat.
Siumut isiginiarneq ator-
naqnrpnllnarfiimrinnginnn-
mi?
• Aap, taamaalluinnar-
poq.
Kattuttariaqarsimanngil-
lammi?
• Ilumut, sulimi massak-
kut sulifleqarfiit assigiinnik
suliallit arlalissuupput -
ilaatigut entreprenørit sulif-
feqarfii tassani eqqarsaati-
gaakka. Amerlavallaarpu-
gut. Sapinngisara tam ak-
ker lu gu naUmmassaaniar-
sarivunga.
Kattusseqateqarnissat
eqqarsaatigisinnaaviuk?
- Entreprenør-it suliaqar-
fiini pissutsit kikkunnit ta-
manit ilisimaneqarput, kisi-
annili arlannnaallininniit
tunniutiinnarusunngilaq,
taamaammallu taama
amerlatigisunik nakkaan-
nartoqartarpoq. Eqqarsar-
luarsinnaagaluarutta sulif-
feqarfiit tamaasa kattussin-
naagaluarpagut.
- Inuussutissarsiomer-
mik ingerlataqartut nammi-
nersortut tamarmik immik-
kooruteqarluinnarlutik eq-
qarsaasersortartuupput.
Taamaammallu entrepre-
nør-it suliffeqarfiat nammi-
nersortoq alla kattusseqati-
giniarsimagaluarpara, kisi-
annili sulifleqarfik taanna
naaggaarpoq. Ukiualunn-
guillu matuma siornagut
sulifleqarfik taanna akfiii-
sinnaajunnaarluni uniin-
narpoq.