Atuagagdliutit - 08.09.1994, Blaðsíða 13
Nr. 69 • 1994
73
GRØNLANDSPOSTEN
Mittarfiit tamakkerlutik sanaartorneqarnerat 2003-mi naammassissagunarput, mittarfiup Projektetom de syv lufthavne, bliver formentlig færdig i år 2003. Bebyggelse af en lufthavn
ataatsip sananeqarnera ukiunik pingasunik sivisussuseqartassaaq. varer tre år.(Ass./Foto: Claus Bruun.)
NUUK (FL) - Sinerissami
mittarfiliortiternissamik pi-
lersaarusiorneq naammas-
singajalerpoq. Maannamut
misissuinerit ersersippaat
pilersaarutaareersutut uki-
oq 2000-p aallartilernerani
mittarfiit tamakkiisumik
naammassineqarsinnaan-
navianngitsut, ukiunik
marlunnik pingasunilluun-
niit kingusinaarnissaq ili-
manaateqarsinnaassoq mit-
tarfiliortitemermi pisortap
Steffen Ulrich-Lyngep oqaa-
tigaa. Mittarfiliortiternissa-
mi aningaasartuutissatut
missingersuussiaareersunit
sanaartornissat akisuneru-
nissaat misissueqqissaarne-
rit ilimanaateqalersikkaat
Steffen Ulrich-Lyngep ilan-
ngullugu taavaa, naatsor-
suusiaareersuniilli niki-
ngassutaasussap qanoq
annertutiginissaa maanna
oqaatigineqarsinnaanngik-
kallarnerarlugu Steffen Ul-
rich-Lynge oqarpoq. Missi-
ngersuussioqqaarnermi nu-
nap assingi silaanarmiit as-
silisat tunngavigineqarsi-
mapput, misissueqqissaar-
nermili mittarfiliorfissatut
piukkunneqartut tikillugit
misissuiffigineqarmata suli-
arineqartussat annertune-
runissaat paasinarsisima-
soq misissuinermi pisortap
oqaatigaa.
Agguameqarput
Mittarfiliortiternissami tul-
leriiaarinissat maannamut
pingasunngorlugit agguar-
neqarsimapput. Avannaani
pilersaarutit Upernavimmi,
Uummannami Aasiannilu
misissuinerit ingerlanne-
qarput, qeqqani Sisimiut
Maniitsorlu misissuiffigine-
qarput, Paamiut Qaqortorlu
kujataani misissuifigineqar-
tut.
Misissuiffigineqartut im-
mikkoortortakkaarlugit sa-
naartorfigineqarnissaat pi-
ukkunnarnerusutut misis-
suisuniit isumaqarfigine-
qartoq misissuinermi pisor-
tap Steffen Ulrich-Lyngep
oqaatigaa. Assersuutigalu-
gu qeqqani sannaartorneq
siulliullugu ingerlanneqas-
sappat tamatumani sanaar-
torneq naammasseqqaarlu-
gu immikkoortumi allami
sanaartorneq aatsaat aallar-
tinneqartassalluni.
Misissuinermik ingerlat-
sisut pisortaata maannamut
immikkoortumi sorlermi sa-
naartornerit siulliunneqar-
nissaat oqaatigisinnaangin-
nerarpaa, tamanna politik-
kikkut aalajangigassaasoq
oqarluni. Piffimmi sorlermi
sanaartornerit aallarnerne-
qarnissaat Grønlandsfly pe-
qatigalugu aalajanger niar-
neqassasoq kisiat oqaatigaa.
Maannamut misissuisut pif-
fimmi sorlermi sanaartor-
nissap akilersinnaanerunis-
saanik oqaaseqarsinnaaner-
sut apriganni tamanna
oqaaseqarfigiumanagu Stef-
fen Ulrich-Lynge akivoq.
Mittarfiit
Sinerissami mittarfiliassat
799 meterinik takissuseqar-
nissaat pilersaarutigineqar-
poq, kingusinnerusukkullu
1199 meterinut tallineqar-
sinnaanissaat takorloorne-
qarluni.
Upernavimmi mittarfili-
assaq tannerpaaffissamini
950 meternik takissuseqar-
sinnaasoq misissuinermi pi-
sortaasup paassissutissiis-
sutigaa. Uummannap pigi-
saani Qaarsuarsummi mit-
tarfihortoqassappat immik-
kut mittarfeqarfittut sulia-
rineqartariaqassasoq ilan-
ngullugu oqaatigineqarpoq,
soorlu ullumikkut kujataani
Narsarsuaq taama ingerlan-
neqartoq. Immikkut mittar-
feqarfihornermi timmisar-
tut kinguartoornerini illu-
siffiusinnaasumik 20-nik
initalimmik sanasoqarnis-
saata saniatigut suhsut arfi-
neq pingasut inissaanik sa-
naartortoqassasoq Steffen
Ulrich-Lyngep oqaatigaa.
Timmisartoqarfinnilu
imeqarnikkut pissutsit silli-
manianermi piumasaqaa-
taasut ilagisarmassuk tama-
tuma tungaatigut aaqqiis-
sutissat suliarineqartussat
ilagissavaat, tamatumalu
saniatigut timmisartut or-
sussaasivii sanaartorneqas-
sallutik.
Sinerissap sinnerani mit-
tarfiliarineqartussat asfalti-
mik qallerneqartussaasut
Qaarsuarsummi mittarfik
sioraaqqanik qaaqqassaaq
Sisimiuni mittarfiliorfis-
sap tungaanut illoqarfim-
miit 6 Km-inik takissusilim-
mik aqqusinniortoqaqqaar-
tariaqartoq mittarfiliassat
misissuifflgineqarneranni
pisortaatitap oqaatigaa.
Mittarfiliorfissaq Palasip
Qaqqaata saavaniippoq,
ilaatigut kangerhumaneq
nunniareqqaarlugu aatsaat
sananeqarsinnaalluni, ta-
mannali pitinnagu immap
naqqa aqitsuummat piiaq-
qaarlugu aatsaat qallerne-
qareerpat mittarfiliassaq sa-
naartorfigineqarsinnaaleru-
maartoq ilanngullugu oqaa-
tigalugu. Taamaaliornikkut
mittarfiup sananeqareer-
nermini immap naqqani
aqinnersap nalaatigut iter-
sikkiartornissaa pinngit-
soortiniarneqarpoq.
Immikkut akuersissutit
Maannamut naalagaaffiup
timmisartortitsinikkut pi-
sortaqarfianiit Maniitsumi
mittarfihorfissatut piuk-
kunneqaraluartup akueri-
neqarsinnaannginnera talh-
manngormat Sermitsiami
allaaserineqarpoq. Mittarfi-
horfissaq isumannaallisaa-
nerup tungaatigut malerua-
gassanut naapertuutingim-
mat qinnuteqarsimaneriga-
luaq itigartinnneqartoq al-
laaserineqarluni. Tamanna-
h eqqunngitsoq Steffen Ul-
rich-Lyngep oqaatigaa, suli
akissummik tigusaqarsima-
natik oqarami. Sisimiuni
mittarfihorfissatut piuk-
kunneqartoq Palasip Qaq-
qaata saavaniippoq. Mittar-
fiup isumannaatsuunissaa
anguniarlugu mittarfimmut
qaqqaq qaninneq 3300 me-
terit takissusihmmik qatsil-
hartuaartussaavoq Sisimiu-
nili mittarfiliorfissatut pi-
ukkunneqartoq qaqqamut
sivinngajaamut qanippal-
laarmat immikkut akuersis-
summik piniartoqartaria-
qartoq Steffen Ulrich-Lyng-
ep oqaatigaa.
Immikkut akuersissute-
qameq nunatsinni atorne-
qareersoq Steffen Ulrich-
Lyngep ilanngullugu ilisi-
matitsissutigaa. Nuummi
mittarfik timmisartorsuar-
nut miffigineqarsinnaasun-
ngorlugu tallineqarnissaa-
nik pilersaaruteqarfiusoq
immikkut akuerisaalluni ul-
lumikkut atorneqartoq
oqaatigigamiuk.
Tulleriiaarineq
Mittarfiit sanaartorneqar-
nissaasa tulleriiaarneqar-
nissaat oqaatigineqanngik-
kaluartoq tallimanngormat
Sermitsiami qeqqani sa-
naartornissat siulhulugit
ingerlanneqarnissaat aala-
jangiunneqarsimasoq atu-
arneqarsinnaavoq. Pilersaa-
rutihu malillugit ukiut pi-
ngasut ingerlanerini qeqqa-
ni sanaartorneqartussat
naammassereerpata sinne-
rini sanaartornissaq aatsaat
aaqqissuussamik pilersaa-
rusiorfigineqahssasoq Stef-
fen U.-Lyngep oqaatigaa.
Sanaartornissaq aappaagu-
mut aallartinneqassappat
aqqusinniornerinnaat
ingerlanneqaqqaassapput,
aappaaguagulu mittarfilior-
fissat nunataasa manissar-
neqarneri ingerlanneqa-
reerpata ukiut pingajuanni
mittarfiit inaarlugit asfalti-
mik qaallerneqassallutik.
Avannaani kujataanilu
sanaartornerit ingerlanne-
qamissaat taamattaaq sivi-
sussuseqarumaartut naat-
sorsuutigineqarpoq. Piler-
saarusiap saqqummiunne-
qaqqaarneraniit pilersaaru-
tit uniuuttussat eqqomer-
paaffissaminussappata mit-
tarfiit tamakkerlutik 2003-
mi naammassinissaat ilima-
naateqarnerulerput.
Sanaartornissaq
Mittarfihorfiusussani ilaa-
sussat utaqqinerminni iser-
simaarfigisartagassaasa sa-
niatigut mittarfimmi ator-
tunut eqqussiffigineqarsin-
naasunik katillugit 770
kvadretmeterinik angisusil-
ht sanaartorneqassapput-
taaq.
Mittarfihortiternerit qa-
noq suliarineqassanersut
ukiamut inatsisartut ataat-
simeereerneranni aalaja-
ngemiarneqassaaq.
Ullumikkut nunatsinni
naliginnaanerpaajuvoq ta-
makkiisumik suhassusar-
neq, tamakkiisumik sulias-
siinermi suhap pilersaarusi-
orneraniit suliarineqarnera-
talu nalaani suliarinneriaa-
sissamut siunnersortaasar-
neq atorneqartarpoq. Ullu-
mikkuhi suh oqaatigineqar-
sinnaanngilaq taama sulias-
siisarneq matumani atorne-
qassanersoq. Suhsitsisut
Peqatigiiffiat suleqatigalu-
gu maanna nunatsinni ma-
skhnat sanaartornermi
atorneqarsinnaasut nalu-
naarsorneqartut Steffen Ul-
rich-Lyngep oqaatigaa.
Sanaartornissami sulia-
rinnikkumasunik ilaatigut
Islandimiit Danmarkimiillu
nalunaartoqarsimavoq.