Atuagagdliutit - 11.10.1994, Blaðsíða 9

Nr. 78 • 1994
9

GRØNLANDSPOSTEN
Annikitsunik
aningaasartuutitallit
aningaasaliiffigineqalerput
Haqutariit inuussutissarsiutitigullu ingerlataasut
pitsanngorsaaviginiarlugit aningaasartuutit tamakkiisumik
annikiliisinneqassapput
NUUK(JB) - Aningaasanut
inatsisissap oqallisigineqar-
nera aallartiinnaqaaq. Naa-
lakkersuisunut ilaasortap
Emil Abelsen-ip aningaasa-
nut inatsisissatut siunner-
suut pingaarnernik pinga-
sunik siornatigut arlaleriar-
lutik taakkartorneqareersu-
nik tunngaveqartoq saq-
qummiuppaa: 1) siunissa-
mut ungasissumut nunanut
allanut taarsigassarsiat ap-
partinnissaannut sukanner-
sumik aningaasartuutinik
ingerlatsinerup nanginne-
qarnera, 2) innuttaasut pis-
saqarniarnikkut atyugaris-
saarnerulernissaannut suli-
niutit, siunissaq qaninneq
ungasinnerusorlu isigalu-
git, 3) inuussutissarsiornik-
kut isertitaqarnerup pitsan-
ngorsaaviginissaa tassuuna-
lu siunissami ungasissumi
suliffissaqartitsineq siuner-
taralugu naalakkersuinik-
kut aningaasanik ingerlatsi-
neq.
»Bibel«-innguami inatsi-
sartuni partiit tamarmik
isumaqatigiifllgisaani taa-
matut allaqqavoq. Arlaan-
naataluunniimmi aningaa-
sanik ingerlaetsinermi pi-
ngaarnerutinneqartut pi-
ngasut akerliuffiginngilaat,
naallu suleqataarusuttut
arlaqaraluaqisut Kalaallit
Nunaata aningaasaqarnera-
ta ukiuni kingullerni inger-
lanneqarnera siunissami al-
lanngungaarnavianngilaq.
Suliifeqarfiit pisortanit
pigineqartut ilaannaasa-
luunniit tuniniarneqarnis-
saat periarfissaasinnaagalu-
arpoq. Kisiannili kinguneri-
sassai ersarilluanngillat, ki-
siannili isertitsissutaasin-
naassapput, isertitaqamis-
sarpiarlumi piffissami ag-
gersumi atorfissaqartinne-
qarluarpoq. Akileraarutinik
qaffaasoqassanngilaq, akit-
suutinik qaffaasoqassanngi-
laq, ineqarnermut akiliuti-
nik qaffaasoqassanngilaq,
kiisalu innaallagiaq aamma
imeq allallu akitigut nikisin-
neqassanngillat, taamaak-
kaluartorli 1995-imut ani-
ngaasanut inatsisissatut si-
unnersuummi aningaasar-
tuuteqarfiungaatsiartussa-
nik aallartitsisoqartussaa-
voq. Aammattaaq Emil
Abelsen-ip saqqummiussi-
nermini oqaatigaa ukiuni
kingullerni naalakkersui-
nikkut aningaasanik inger-
latsinermi angusat siunissa-
mut ungasissumut inuiaqa-
tigiinni isertitat anneruler-
sinnaaneri isumannaariffi-
giniarneqartut.
1995-imi taamatuttaarlu
1996-imiit 1998-imut ukiu-
mut 150 millioner kroninik
sinneqartoortarnissarput
anguniarparput. Taamaalil-
luta nunanut allanut akiit-
sugut, massakkorpiaq 1,8
milliard kroniusut ukiumul-
lu ernianut 120-iniit 130
millioner kroninik ernianut
aningaasartuuteqarfigisar-
takkagut appartissallugit
qulakkeersinnaavarput.
- Raajat akiisa nalingin-
naasumik appariarnerinut,
saarullinniarnertup anni-
killeriarujussuarneranut
kiisalu isertitaqarnerussu-
tissaasuajuarnermut inuia-
qatigiit naleqqussarsimasut
tunngavigalugit naleqqus-
saasoqarpoq, Emil Abeisen
saqqummiinermini oqar-
poq. - Ajoraluartumilli ta-
manna agguaqatigiissitsi-
nikkut 8 procentinik anner-
tussuseqartumik suliffe-
qanngitsorpassuaqalemera-
nik nassataqarpoq.
Suliassaqartitsineq,
nunaqarfiit
peqqinnissarlu
Taamaammat naalakkersu-
isut kissaatigaat suliniutaa-
sut annertuut 1995-imi 78,5
millioner kroninik åningaa-
saliiffigineqarlutik ingerla-
tiinnarneqassasut. - Kuja-
taani kommunit suliffissa-
qaanngiinnermik eqqugaa-
rujussuarnerat malunnar-
nerpaavoq, tamatumalu sa-
niatigut ilisimagatsigu sulif-
flssaaleqisut 80 procentiisa
missaanniittut ilinniagaqar-
simanngitsut aningaasanit
taakkunannga tunisassias-
sanik pisiortornissamut 40
millioner kronit siunerta-
mut tassunga immikkoor-
tinniarlugit aalajangerpu-
gut, Emil Abeisen oqarpoq. -
40 millioner kronit sinne-
ruttut ilaatigut kommunini
nutarterinernut mandetii-
meqartitsinermullu atorne-
qarnissaat naalakkersuisut
siunnersuutigaat.
Saqqummiunneqartut
malillugit tunisassiassannik
pisiortornikkut ukioq kaa-
jallallugu inuit 300-350-it
suliffissaqarsinnaanissaat
ilimagineqarpoq. Suliffiit
amer laner saat kujataani
Qeqertarsuullu Tunuani tu-
nisassiorflnni pilersinne-
qartussaapput. Suliniutillu
sinneri ukioq naallugu sulif-
fissanik 200-225-inik piler-
sitsiffiussallutik.
Nunaqarfinnut aningaa-
saliissutissat ataatsimut
ukiumut 165 millioner kro-
niunissaat siunnersuutigi-
neqarpoq. Nunaqarfinni
inissiaqarnermut aningaa-
saliissutissat tamakkiisut
1995-imi 52 millioner kroni-
LANDSTINGET
Emil Abeisen aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunnerani oqarpoq ukiu-
ni kingullerni naalakkersuinikkut aningaasanik ingerlatsinermi angusat siunissamut un-
gasissumut inuiaqatigiinni isertitat annerulersinnaaneri isumannaarifTiginiarneqartut.
Emil Abeisen sagde i sin forelæggelse af finanslovsforslaget, at resultaterne af at fastholde
de senere års pengepolitik skal bruges til at sikre en langsigtet forøgelse af samfundets
indkomstdaimelse. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
Kiki-p teqeqqua
Kiki’s hjørne
Eqqukkat aningaasanngorlugit tunniunneqartut
Gevinst til kontant udbetaling
Tamatigut eqquisarpungal
A 4
JB
-mr
I6*« 1
\

s
Jeg får Jackpot hvergangl
ussapput, tamatumalu ki-
ngornagut ukiunut missi-
ngersuusiorfinnut ukiumut
57 millioner kronit immik-
koortinneqartassallutik.
Napparsimavinni suliari-
tinnissaminnut utaqqisut
ikilisarneqarnerisa inger-
laannarnissaat qulakkeerni-
arlugu 10 millioner kroninik
illuartitsisoqarpoq. Taakku
atorlugit utaqqisut 280-it
suliarineqarsinnaassaap-
put.
Ineriartuutaasussanut
aningaasartuutissat
Naalakkersuisut ukiuni tul-
liuttuni anguniarpaat naa-
lakkersuinikkut aningaasa-
nik ingerlatsinermi suliniu-
taasut inuussutissarsior-
nermut siunnerfilimmik
sammititaajartuinnarnis-
saat, inuussutissarsiutini
imminut napatissinnaane-
rusut ineriartortinniarlugit.
Aatsitassat eqqarsaatiga-
lugit uuliasiortartut aatsi-
tassarsiortartullu ingerlaa-
vartumik ineriartorneq pil-
lugu ilisimatinneqartuar-
tassapput. Nunaniimmi al-
lanit aningaasaleerusuttut
pileritsatsinniarneqassap-
pata tamanna pisariaqar-
poq. Tamannalu tunngavi-
galugu naalakkersuisut si-
unnersuutigaat 1995-imi
aatsitassarsiornermut 42
millioner kronit immikkoor-
tinneqassasut.
Takornariaqarneq siuar-
sarniarlugu naalakkersui-
sut 27 millioner kroninik il-
luartitserusupput aammalu
inuussutissarsiorneq sulias-
saqartitsiniarnerlu siuar-
sarniarlugu naalakkersui-
sut siunnersuuteqarput
1996-imi 1997-imilu ukiu-
mut 10 millioner kronit siu-
nertamut tassunga immik-
koortinneqassasut.
Aalisameq
Emil Abelsen-ip aalisarneq
pillugu saqqummiussiner-
mini EU-mut isumaqatigiis-
sut nutaaq immikkut taa-
vaa, isumaqatigiissutillu
taassuma nassatarisaanik
EU-p Kalaallit Nunaatalu
aalisarnikkut suleqatigiin-
nerat ukiunik arfmibnnik
sivitsorneqarpoq, ukioq
2000-ip naanissaata tungaa-
nut atuutissalluni.
Isumaqatigiissutip nassa-
taanik Kalaallit Nunaanni
aalisarsinnaanermut EU-p
akibutai ukiumut 25 milli-
oner kroninik qaffapput
ilaatigut Kalaallit Nunaanni
umiarsuaatillit nutaat EU-p
tapersiissuteqarneratigut
aningaasatigut suleqatigiis-
sinnaalernermut periarfis-
sinneqarlutik. Tamatumat-
taaq saniatigut umiarsuaa-
tillit namminersortut EU-
meersut Kalaallit Nunaan-
neersullu raajartassamin-
nik paarlaassisinnaalerput.
Akitigut
appanartuutaasussat
Naalakkersuisut siunner-
suutigaat Kalaallit Nunaata
iluani timmisartuussinermi
akinik akikillisaanermut ta-
piissutit qaffaatissaanik
16,9 millioner kronit atugas-
siissutigineqassasut.
Timmisartunut suluusa-
linnut mittarfissat atuler-
nerisigut aningaasartuutit
annikilleriarujussuartus-
saapput. Taamaammallu
naalakkersuisut siunner-
suutigaat 1995-imi Kalaallit
Nunaanni mittarfiliortiter-
nermut 94 millioner kroni-
nik immikkoortitsisoqassa-
soq. Taamatut siunnersuu-
teqarnikkut suliniummut
tassunga 1994-imiit 1998-
imut katillugit 700 million-
er kronit immikkoortinne-
qasapput.
Aningaasanut inatsisissa-
tut siunnersuut oqaluuseri-
neqareerami aningaasaqar-
nermut ataatsimiititalia-
mut ingerlateqqinneqartus-
sanngorpoq, tamatumalu
kingornagut inatsisartuni
oqaluuserineqaqqissalluni.
Aaqqissuisoqarfimmilu ta-
maani neriuutigaarput ta-
manna pitinnagu ilaasortat
ataasiakkaat siunnersuu-
taat ilanngutissallugit
angumerisinnaassallugu.
Grønlands
lp§| Hjemmestyre
■^ ■ Direktoratet for
UL 1 SUNDHED og
1J miljø
søger
STI-elev
Direktoratet for Sundhed søger STI-elev med tiltræ-
delse pr. 1. november 1994.
Direktoratet for Sundhed og Miljø er organiseret
med en stabsafdeling og 3 liniefunktioner; en fore-
byggelses- og sundhedsfremmende afdeling, en
sundhedsafdeling samt en miljø- og naturafdeling
samt Embedslægeinstitutionen med 3 medarbejde-
re.
Grønlands Hjemmestyre overtog pr. 1. januar 1992
sundhedsvæsenet fra Sundhedsministeriet. Direk-
toratet varetager driften af samtlige af sundhedsvæ-
senets sundhedsdistriktter (sygehuse og tandklinik-
ker), Center for Sundhedsuddannelser samt Grøn-
lænderhjemmet i Hellerup.
Vi forventer af STI-eleven at vedkommende har
ordenssans, er pålidelig samt samarbejdsvillig.
Vi tilbyder til gengæld en alsidig uddannelse inden-
for kontor, hvor du bl.a., vil komme rundt i de
enkelte afdelinger i Direktoratet for Sundhed og
Miljø samt Embedslægeinstitutionen, og blive be-
skæftiget med arbejdsgaver såsom journalisering,
tastning, arkivering, telefonbetjening m.m.
Vi aflønner dig i henhold til gældende overens-
komst mellem Grønlands Landsstyre og SIK/HK.
Ønsker du nærmere yderligere oplysninger om stil-
lingen kan du ringe til Martin Ben Shalmi på telefon
2 30 00 lokal nr. 4917.
Ansøgningen med oplysning om tidligere beskæfti-
gelse samt eksamenspapirer m.v. fremsendes se-
nest den 28. oktober 1994 til:
Direktoratet for sundhed og Miljø
Postbox 1160.3900 Nuuk