Atuagagdliutit - 08.12.1994, Síða 13

Nr. 95 • 1994
13
Ca a.j?'aj?'c/é/a. É/É
GRØNLANDSPOSTEN
Manngortmneqarsinnaappat?
Allaaserinnittup aooa
AAOOISSUISOOARFHJP
ILISTMAVAA
Ileqqutoqqatut pigiliutiin-
nakkat allanngortinneqar-
sinnaanerlutik?
Ileqqutoqqatut pigiliutiin-
nakkat qangaanilli ingerlan-
neqartuartut ippigineqaratik
isumaqatigiinnikkut allan-
ngortinneqarsinnaanerlutik?
Taamatut aallaqqaasiiga-
ma qangali eqqarsaatigisar-
simasakka erseqqissarlugit
sapinngisannik inoqatinnut
ajuallaatissatut eqqarsaatigi-
nagit nassuiarniarsarissa-
vakka.
Ukiuni arlaqaleqisuni tu-
sartualerparput nappaassuaq
kræfte kiisalu kingusinne-
rusukkut HIV/AIDS-lu ki-
ngusinnerusukkullu inuusut-
tut imminortarnerannut aki-
uiniarlutik suliniuteqalerne-
rit ingerlanneqalersimasut.
Taakkulu nappaassuit i-
ngammik kræfte pillugu ani-
ngaasanik katersiniarnerit i-
ngerlanneqartualersimapput.
Kalaallillu inuiaqatigiit ani-
ngaasakillioraluarlutik inui-
aqatigiinnut allanut naleqqi-
ullutik taamaattoq sapinngi-
sartik naapertorlugu katersi-
sarput, avatiminnit nersor-
neqaqalutik.
Immaqalu qulaani taane-
qartut atuartumut eqqarsari-
arnassapput sunamitaavaana
eqqarsaatigigaa.
Isumaliutersuutigisarta-
gara imatut nassuiartariaqa-
lerpara, immaqa aningaasa-
nik qulaani pineqartut akior-
niarlugit katersiniartarneq
arlaatigut oqinnerulersinne-
qarsinnaasoq. Immaqa ima-
tut iliornikkut iluatsissinnaa-
sumik. Ukiut tamaasa kalaa-
leqativut nappaatit, ajunaar-
nerit imminornerilluunniit
aqqutigalugit toqukkut qi-
maguttarput. Ilisilernermilu
naasorpassuit ilaqutaasunut
tuppalliutaasaqisut ilisiner-
mi tunniuneqartarput inuul-
luaqqussutitut.
Naasuusarpassuarnillu pi-
sinermi ataatsimut katik-
kaanni takorloorsinnaavar-
put qanoq aningaasat amer-
latigisut atomeqartarneri i-
lisinermi ataatsimi. Taakku-
lu aningaasat niuertarfiutil-
innut taamaallaat iluaqutaa-
sutut isertinneqartarlutik.
Soorluuna suliniaqatigiip-
passuit maanna piusut iki-
oqatigiillutik niuertarfiutillit
sunnerniarsinnaagaluaraat
toqusunut atugassanik naa-
suusanik pisinermi aningaa-
sat ilaat, immaqa procenti
aalajangersimasoq atorlugu
isertitatik nappaassuit akior-
neqarnissaannut suliniartu-
nut tunissutigisassagaat.
Immaqaluunniit niuertar-
fiutillit isumaqatigeriarlugit,
inuiaqatigiinnguusugut isu-
maqatigiissinnaasuugutta,
toqusunut naasuusarsiutissa-
raluagut niuertarfinni nak-
kaatitsivinngualiinikkut ani-
ngaasat tassunga ikiinnartas-
sagigut, taavalu isertut suli-
niaqatigiinnut ikiuutissatut
tunniullugit. Taamalu isum-
mersorninni toqukkut qima-
taasut - qimataasussaasugul-
lu - ajuallatsinnianngikkal-
uarpakka. Sukkulluunniim-
mi tamatta qimataasussaa-
vugut ilatsinnit, uagullumi
nammineq toqu aqqutigalu-
gu qimaguttussaalluta, im-
maqa nappaat aqqutigalugu,
All.; Isak Trokle,
Oaoortoo
Pisussaasutut allagaqarnis-
samut soorunami illoqarfiup
pisortaatut suulluunniit pisi-
masut pigaangata, pisimasut
akisussaaffigigaanni akisus-
saaffiginngikkaluaraannilu-
unniit, nalunaarutaasut ti-
gusarpagut, pisussaanerpul-
lu naapertorlugu qanoq ili-
uuseqarfiginiartarlugit.
Kisiannili tusagassiortup
aamma ilumoortumik tusa-
gassiisarnissani pisussaaf-
figaa annertooq, illoqarfim-
mut, innuttaasunut inunnul-
lu; ataasiakkaanut tunnga-
suuppata, nunatsinnulluun-
niit, ilami silarsuarmulluun-
niit, tamanut tunngasuuppa-
ta. Siullermik aasaq Qaqor-
tumi ingerlaannartumik aal-
lakaatitsinerup nalaani pi-
soq, tassalu taamani Borg-
mester Isak Trolle taaneqar-
poq.
Oqaatigigakku »Qaqor-
tormiut imerajunnerarlugit«,
naak ataasiaannarlutilluun-
niit apeqqut taanna pillugu
uanga oqaloqatigisimanngi-
saannaraluarlunga. Oqalli-
tsitsinermi tassani apeqqut
taanna pillugu, siusinner-
usukkut kingusinnerusuk-
kulluunniit, inuttut periarfis-
sinneqanngilanga erseqqis-
saaffigissallugu. Uangali a-
viisiliortumit allamit imatut
aperineqarpunga kommu-
nalbestyresimi nuimasut i-
laannit tusarsimallugu sius-
innerusukkut misissuisima-
nerit toqqammavigalugit
taamaattoqarsimanngimmat,
uagut qanoq iliuuseqassa-
nersugut. Uagut partiinillu
allanik peqataasugut oqaa-
tigaarput soorunami illoqar-
fipput illoqarfinnit allanit
annertunerusumik ajornar-
torsiuteqanngitsoq, taama-
akkaluartorli assigiinngi-
tsutigut annertuumik qanoq
iliuuseqarniartugut, soorlu
paasisitsiniaaneq ilaatigut
aqqutigalugu, aammalu pi-
naveersaartitsiniamermi si-
unnersorteqarneq, ilaquta-
riinnik siunnersorteqarneq
nutaaq, 1994-imi pilersitaq
peqatigiiffippassuit taakku-
nanilu akeqanngitsumik su-
leqataasorpassuit aammalu
ungdomsklubbi, sineriassu-
atsinni qularnanngitsumik
sulilluarnerpaasoq aqqutiga-
lugu soorunami illoqarfipput
nuannersoq inuppassuillu
piumassutsiminnik suleqa-
taasut kommunalbestyrelsil-
lu suleqatigiilluarnerat, taa-
matut eqqunngitsumik tusa-
gassiinikkut annertuumik pi-
soorunami tamatta inuunitta
naggatissaa naluarput.
Eqqarsarluaruttalu ajual-
laatiginagu paaseriartigu,
toqugutta naasut ilerrup qaa-
nut ilineqartut takusinnaan-
ngilagut, aammalu tunisisut
qujaffigisinnaanatigit. Sooq
toqukkut qimaguttussaasu-
sariaqanngitsumillu eqqor-
neqartarpoq, innuttaasut si-
neriassuatsinnilu isiginnaar-
tut tusarnaartullu pakatsise-
qalugit. Taamatut pisoqar-
mat ingerlaannaq oqarasuaa-
tikkut tusagassiortoq attavi-
giniartuarsimagaluarpara si-
aneqqusarlugulu, iluatsin-
ngitsumik.
Taamalu pisoqaqqimmat,
massakkut tusagassiuut tati-
ginartoq atorlugu piaartumik
naqqiuteqarfigivara pisima-
soq kingulleq, tassa illoqar-
fiup orpiata, innuttaasorpas-
suarnik peqataaffigineqar-
tup, ikinnerpaamik 1600-t
1800-ullu akornanniittut,
nuanneqisumik ingerlanera-
ni tussiarumanngitsunik o-
qarneq siulianilu oqartitsi-
neq - salluummata. Aam-
malu malunnavissumik aa-
saq pisimasup siulliup ki-
ngorna aviisiliortoq pineqar-
toq uatsinnut taamaavim-
gut aamma katersiniartar-
nermi ataqqisaassuserput
pissutigalugu toqunitsigut
katersiniarnermi ilaasin-
naassanngilagut.
Taamatut iliornermi illit
atuartussaasutit aalajangee-
qataagit.!
mat. Tassami palasitoqqap
Eliap oqaasia eqquinnguat-
siarpoq; »Ikinngutit nu-
naqqatillu alartarput salluli-
oraangamik, aammalu kiin-
nerlutik takutikkumajun-
naartarlutik.«
Taamatut paasissutissiivu-
nga uanga nunaqqatimalu a-
kornanni pissutsit pitsaasut
akornuserneqarmata. Taa-
mak pisoqarneratigut siuari-
artorneq suleqatigiilluarnis-
sarlu siunissami illoqarfitta
pisariaqartimmagu innuttaa-
qatikka pillugit.
Juutu ima oqarfigerusup-
para: Sukkulluunniit uanga
allanngornavianngitsunga,
illoqarfipput sullissinerpullu
pillugit eqqortumik tusagas-
siinissaq pingaarteqigatsigu.
Neriuutigaaralu siunissami
Kujataata Radioata kommu-
nillu akornanni suleqatigiin-
neq nuannersumik nangin-
neqarumaartoq.
Toqusoqartillugu aningaasat naasuusarpassuarnut atorneqartartut ullumikkut niuertarfinnit
iluanaarutigineqartarput, immaqa ilamininngui nappaassuit akiorneqarnerannut suliniartut
tunniunneqartaraluarpata tulluunnerussagaluarpoq. (Ass. Knud Josefsen).
Offentlig licitation
Hermed udbydes i offentlig licitation:
Ombygning og renovering af skolen i Kangaatsi-
aq.
Arbejdet udbydes i fagentreprise og opdeles i
følgende entrepriser:
Tømrer- og snedkerarbejde.
Murerarbejde.
Malerarbejde.
WS-installationer.
El-installationer.
Arbejderne udiøres i perioden primo februar 1995 -
medio august 1995.
Der har tidligere været afholdt licitation på arbejdets
gennemførelse. Licitationen er annuleret.
Udbudsmaterialet kan bestilles hos SAN ATI A/S Ira
dags dato til den 16. december 1994, mod allevering
af depositum i form af crossed check på Kr. 1.000,00
stilet til: »Direktoratet for Kultur, Undervisning og
Forskning«. Hvis yderhgere sæt udover 1 stk. øn-
skes, kan disse købes til trykkeprisen.
Licitationen vil blive afholdt den 18. januar 1995 kl.
10.00 i Kangaatsiaq kommunes mødesal.
SANATI A/S, tlf. 1 49 22, Telefax 1 52 96, Postbox
103, 3911 Sisimiut.
Grønlands Hjemmestyre
Direktoratet for Kultur, Uddannelse og Forskning
Kujataata Radioam pisor-
tamut allakkat ammasut