Atuagagdliutit - 07.02.1995, Qupperneq 11

Nr. 11 • 1995
11
GRØNLANDSPOSTEN
ALLAATIGISAQ: Imminortarneq
Inuk imminoraangat qanigisaasut akineqarsinnaangitsorpassuanik apeqqutissaqalertarput. Naggataagulli nammineq
aalajangertariaqalertarpoq inuuneq ingerlateqqissanerlugu
John Hansen ullumikkut inuusuttunit imminorniarlutik
eqqarsaateqartunit saajfigineqartarpoq. hump ataatsip mar-
lulluunniit inuunerinik annaassisinnaaguni ajorissanngeqaa.
John Hansen bliver i dag kontaktet af unge mennesker, der
tænker på at tage deres liv. Og kan han redde et liv eller to,
gør han det hellere end gerne. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
NUUK(MLA) - Aasami ul-
laat ilaanni angut inuusuttoq
imminorpoq. Qanigisani qi-
matani aliasutseqai isuma-
tsatseqalugillu, kamatseqai
imminullu pisuutittutut
misigiteqalugit. Angutip i-
nuusuttunnguup taassuma
imminornissaa ikinnerpaa-
ginnaat naatsorsuutigisimas-
savaat.
- Ole-lu immitsunnut qa-
nittorujussuuvugut, immi-
norniarluni eqqarsaatigisar-
tagai oqallisigisarpavut
aammalu iumaqarsimagalu-
arpunga qaangersimagai,
Ole-p angutaa John oqalut-
tuarpoq.
Ole inuusuttunnguuvoq, i-
kinngutini ilaquttaniluunniit
ajornartorsiorfigaugit oqaa-
seqarsimanngisaannartoq.
Mikisunngullunili ajornar-
torsiuteqarpoq. Ole allisii-
tsuuvoq, nakorsamillu ka-
tsorsarneqarnermini eqqor-
tumik katsorsarneqarsiman-
ngilaq taamaammallu alliar-
torunnaarluni. Ole-p peqati-
misulli alliartunnginnini a-
kueriuminaatsilluinnarpaa,
taamaammallu imminut mi-
siligartuarluni.
- Ole-p arlaatigut unam-
millerniartuartarpaatigut. A-
merlanertigut unammillissu-
tigisarpaa arlarput amerla-
nernik immiaarartorsinnaa-
nersoq, Ole-p ikinngutigi-
lluagaasa ilaat Mads oqalut-
tuarpoq.
Tupatsitseqaaq
Ole-p imminornermigut a-
ngunni ikinngutinilu tupatsi-
ngaatsiaqai. Siomatigut im-
minorniarluni oqaluttarsi-
mavoq, arlaannaataluunniilli
pimoorussisutut isigisiman-
ngilaa. Aamma Ole-p ajor-
nartorsiutit artorsaatiginer-
paasani oqallisigerpiarsin-
naaneq ajorpai.
Taamani Ole-p ikinngutini
festeqatigitillugit oqarfigai
imminut aallaaniarluni.
Siomatigut taamatut qunu-
saarissarsimavoq, ikinngu-
taasalu pisarnermisut iner-
terlugu unitsippaat, kiisalu
Mads-ip nalunartut pillugit
aallaat toqqorpaa. Aqaguk-
kut oqaluuserigamikku illa-
ruaatigilaarpaat annertuuli-
uutiginagulu. Taamaammat
Mads-ip aallaat Ole-mut
tunniunnialeramiuk ajortu-
nik eqqarsaateqanngilaq.
Tassanngaannarli Ole-p i-
kinngutini ingerlaqquvai.
Taakkulu ingerlagamik sia-
niginngilluinnarpaat ikin-
ngutsit uumatillugu nagga-
taamik takullugu.
- Qanoq pisoqarsimanera
tusaratsigu upperinngeqqaa-
raluarparput, ilumoortorlu
paasileriaratsigu assut ka-
maapparput. »Imminuinnar-
suaq eqqarsaatigisoq!« eqqar-
sarpugut, taamatummi pi-
sariaqanngikkaluaramitigut.
Kisiannili apeqqut utertuartoq
unaavoq »Sooq?!«, Mads
oqaluttuarpoq.
Anja, Ole-p arnaatigisi-
masaa, suliartorniarluni ani-
lersoq ikinngutaata sianer-
figalugu oqaluttuuppaa Ole
toqusimanerarlugu. Anger-
larsimaannarpoq, ullorlu
naallugu qialluni.
Assut tupassimavoq. Anja-
mi isumaqarsimagaluarpoq
Ole-lu suut tamaasa oqaluu-
serisinnaallugit, kisiannili i-
nuulluaqqussutaa AG-mi
allaaserineqarsimasoq atua-
ramiuk taamaattoqanngitsoq
paasivaa. Ajornartorsiutivini
suunersut oqaluttuarisiman-
ngisaannarpai.
- Ole-lu suut tamaasa
oqaluuserisinnaallugit isu-
maqarsimagaluarpunga, u-
angami sunik tamanik oqa-
luttuuttarpara, isumaqarlu-
ngalu aamma taamaattaraa-
nga. Anja oqaluttuarpoq.
Kamanneq, aliasunneq pi-
suussuteqarnerlu ataatsikkut
misigisimavai. Oqaaseqarsi-
manrigimmat paasisinnaan-
ngilaa, namminermi ikioru-
sullugu takutinniartarpaa -
ikinngutigerusullugu.
- Akornatsinniikkunnaar-
nera akuerisinnaanngilara.
Aamma maqaasiunnaarna-
vianngilara, Anja oqarpoq.
Aalakoorujussuarpoq
Ole-p angutaa, John Dan-
markimiilluni nutaarsiassa-
mik nuanninngitsumik taas-
sumannga nalunaarfigine-
qarluni sianerfigitippoq.
John-ip tupannera aatsaat
nalunaaquttap akunneri aq-
qaneq marluk qaangiuttut
Nuummi mittarfimmiilerlu-
ni sunniuppoq.
- Ole-lu angerlarsimaffi-
tsinnut angerlarnissara nu-
annarivallaannginnakku Ho-
tel Hans Egede-mut inis-
sippunga. Ulluni 14-ini whi-
sky-torujussuartarlunga ata-
tiinnarlugu aalakoorpunga,
Ole-lu malinniarlugu usser-
nartorsiungaatsiartarlunga.
Inuunera aseruvippoq, ullor-
mullu inuunerma ilarujussua
paasinngitsoortarpara, John
oqaluttuarpoq.
Tassanngaannaq John a-
merlaqisunik isumagisassa-
qalerpoq. Ikinngutigilluak-
kanimi peqarsimanngikka-
luarpata Ole-p imminorfigi-
saani saliisariaqarsimassa-
galuarpoq.
- Taamaattoqarsimatillugu
pisortat ikiuineq ajorput. Po-
litiit kommuniluunniit i-
kiuunneq ajorput, taamaam-
mallu tamatuma qanoq
isumaqarnera ikinngutigil-
luakkama paasisinnaasiman-
ngikkaluarpassuk Ole-p pi-
liaata alianaqisup salinnis-
saa isumagisariaqarsimassa-
galuarpara aammalu sivi-
soorsuarmi nuanniilliorlu-
nga inuusimassagaluarpu-
nga.
Tamatuma kingornagut
John-ip Ole-p pigisai ta-
marluinnaasa eqqarpai, eq-
qaasissutaasinnaasut tamar-
mik peerneqassapput, iginn-
gisanilu ikinngutaanut ag-
guaappai.
John-ip Ole-p atisaasa pi-
gisaasalu eqqalinnginnerini
eqqartuussivimmut apersuil-
luni sianeqqaarpoq, nammi-
nermi Ole meerarivinngilaa.
- Nammineq nukappiaraa-
tima pigisaanik attueqqu-
saannginnera assut eqqumii-
gaara nuanniigalugulu.
Ikioqatigiipput
Ikinngutaasut Ole-p akun-
nerminniikkunnaarnera a-
kueriuminaatseqaat. Ajor-
narsimanngikkaluarpat ulloq
unnuarlu najortarsimassa-
galuarlugu oqaatigaat. Ka-
mannerat, aliasunnerat im-
minnullu pisuutinnerat an-
nertoqaaq, kisiannili nak-
kaannarusunnginnamik alia-
sunnerminni ikioqatigiipput.
- Ole-p toqunerata kingu-
ninngua ataatsimoortarpu-
gut. Paarlakaajaalluta isertu-
gaqarnatalu qanoq misigisi-
manerluta immitsinnut oqa-
luttuuteqattaarpugut. Arlalis-
suulluuta kamaqaagut immi-
nuinnarlu eqqarsaatigine-
rarlugu oqalulluta, ilaallu
misisigisimapput ikioqqullu-
ni oqarsimagaluarpat ikior-
sinnaasimagaluarlugu, Mads
oqaluttuarpoq.
Ataqatigiinnissaq, sunik
tamanik anitsinissaq, oqa-
loqatigiinnissaq misigissu-
tsinillu mattussinngisaan-
narnissaq ikinngutaasut ilin-
niarpaat.
Anjali allatorluinnaq ilior-
poq. Efterskole-mut ilinnia-
riartoipoq, isumaqaraluar-
pormi ajornartorsiutini qi-
marratigiinnarsinnaallugit.
- Danmarkimi efterskole-
mut ilinniariartorlunga aal-
larama isumaqarsimagaluar-
punga »isumannarunnarlu-
nga«, kisiannili aliasunner-
ma uterfigeqqippaanga. A-
liasunnera ilinniartitsisunnut
oqaluttuaraara. Taassumalu
tarnip nakorsaanik oqaloqa-
teqarnissara siunnersuuti-
gaa, Anja oqaluttuarpoq.
Anja siunnersorneqarpoq
ajornartorsiutini qaanger-
niassagunigit Ole toqoree-
raluartoq toqqarlugu oqaluu-
tissagaa. Taamaammallu al-
laffigisalerpaa.
Ikinngutaasut Ole maqaa-
seqaat. Kisiannili aliasun-
nertik eqqartortariaramikku
ullumikkut ajunngitsumik i-
nuuneqarput.
John-ip inuunera aamma
ingerlaannarpoq. Suli ma-
qaasinini qaangersimanngi-
laa, piffissallu ingerlanerani
sukkulluunniit nakkarsin-
naasarluni.
- 1993-imili aasakkut Ole
imminormat immaqa unnuit
tallimaannaat atatiinnarlugu
sinittarpunga. Misigissutsin-
nik malussarniartarnera a-
serorluinnarsimavoq. Unnuit
tamaasa iteraangama eqqar-
saatigisarpara. Qanoq misi-
gisimanera nalusimanngi-
tsuugukku ikiorsimassagalu-
arpara - immaqami kisima
ikiorsinnaasimagaluarpara,
John oqaluttuarpoq.
Kalaallit Nunaat nuna
qununartoq
Ole ajoquteqanngivissuun-
nginnini pissutigalugu in-
nuttaasuni inuusut ilaannit
ajattorneqarpoq, nammineq
akueriinnarsinnaanngisami-
nik ajoquteqarpallaaqaaq.
- Kalaallit Nunaat inunnut
sanngeequtilinnut inuuffigis-
sallugu qununartuuvoq. Inuit
allatut ittuunngitsut inis-
saqartinneqanngillat. Ole-mi
piginnaaneqarfippassuaqar-
poq. Suulluunniit sapinngilai
- taamaannissani kissaatigi-
galuarpaa - inunnimmi allaa-
nerunini akuerisinnaanngi-
laa, John oqaluttuarpoq.
- Ullumikkut inuusuttut
piumaffigineqarpallaarput,
Anja isumaqarpoq. - Piler-
torsinnaanngikkaanni allat
nalingalugit inooqataasin-
naanngitsutut isigineqaler-
narpoq, nukittuujunngik-
kaannilu taamatut atugaqa-
lernartarluni.
Anja-p isumaa malillugu
imminortarneq aqqutigissal-
lugu isumaqanngilaq. lm-
minortup ikinngutaanut ila-
qutaanullu eqqortumik pis-
susilersornerunngilaq.
John akuttunngitsunik i-
nuusuttunit imminorusuttu-
nit attaveqarfigineqartarpoq,
aammami ikiuukkusuppoq.
- Ullumikkut inuusuttut
naatsorsuutigisaat annertual-
laaqaat. Suut tamarmik pia-
reerlugit tunniunneqartarnis-
saat ilimagisaraluarpaat,
kisiannili sumilluunniit piu-
masaqarunik namminertaaq
suliniuteqarsinnaanertik ta-
kutittariaqarpaat. Iluatsitsi-
neq ajornertik nakkaannaati-
gissanngilaat, Ole-mi taam-
aaliorpoq, John oqarpoq.
Aammattaaq John isu-
maqarpoq ullumikkut inuu-
suttut ajattorneqartarneran-
nut assigiinngisitsineq peq-
qutaasartoq. Kalaallit Nuna-
anni inuusuttoq kinaluunniit
nunaminiit qimaguteqqune-
qaruni soorunami aliasulis-
saaq.
- Ole kalaallisut oqaatsi-
nut ajukkunnanngikkaluar-
poq, kisiannili pikkorissor-
suunngilaq atorpallaarna-
gillu. Qallunaatut sianiitsu-
tut taaneqaraangami assut a-
liasuttarpoq. Tamannalu
nakkaatigilluinnarpaa, John
oqaluttuarpoq.
Kukkunerit
ilinniarfiupput!
Asasamik annaasaqarsimal-
luni inuuneq ingerlateqqin-
niaraanni aliasunneq killin-
niartariaqartoq Mads, John
Anja-lu isumaqarput.
- Oqaareernittut Kalaallit
Nunaat inunnut sanngiitsu-
nut qununartuuvoq. Kisian-
nili immitsinnut ammaneru-
nissarput akaareqatigiinne-
runissarpullu aammalu kuk-
kunitta akuerinissaat ilin-
niartariaqarparput. Kukku-
nigut ilinniarfigisariaqar-
pagut illoqarfimmilu inunnit
oqallisigineqarnissaq ilima-
giinnartariaqarlugu. Immi-
norneq pissusiviusuniit qi-
maaneruvoq. Pissusiviusut
isiginissaannut ersinerup ki-
ngunerisaanik imminorto-
qartarpoq, John-ip isumma-
ni annippaa.
- Ammanerusariaqarpugut
aammalu immitsinnut misi-
gissutsitsinnillu mattussinis-
saq pinngitsoortariaqarlugu,
ilami ajornartorsiutigut oqa-
luuserisinnaasariaqarpagut -
allaallu aaqqinniarsinnaasa-
riaqarlugit, Mads oqarpoq.
Anja-p Ole eqqarsaatigi-
leraangamiuk maqaasileraa-
ngamiullu suli allaffigisar-
paa. Akineqartanngikkaluar-
luni iluaqutigilluarpaa.
- Ilaanneeriarlunga allaf-
figigaangakku aqerluusaq
allatama qaanut ileriarlugu
ini najugara qimattarpara,
taamaaliorninni neriuutigi-
saraluarpara akissuteqarfi-
gilaassagaanga allataqalaas-
sasorluunniit, kisiannili taa-
maattoqarneq ajorpoq. Ma-
qaasinera taamatut iliornik-
kut qaangerniarsaraara, An-
ja oqarpoq.
- Ikinngutikka ilaquttak-
kalu pingaaruteqaqaat, ajor-
nartorsiutit oqaluuserisa-
riaqarput imaluunniit taa-
matut suliaqartunut ikiortis-
sarsiorluni. Imminut mattu-
tiinnartarneq imminuinnaq
eqqarsaatiginerusarpoq, An-
ja taamatut isumaqarpoq.
- Imminortarneq kukku-
nerusarpoq, namminermi a-
juallatsitaanermi nakkaan-
narnermut ersiutaagami. Taa-
matut eqqarsartarnerit qaqu-
tigoortuunngillat, eqqarsaa-
tilli taamaattut killinniarta-
riaqarput. Nammineq piu-
massuseqaraanni qaangeme-
qarsinnaasut Anja-p ilimagil-
luinnarpaa.