Atuagagdliutit - 04.05.1995, Page 2

2
DANMARK I A NIG UISI TA AV O Q • DANMARKS BEFRIELSE
1945-1995
Aniguisitaaneq kattuteqqinnerlu
H All: Lars Emil Johansen
Lars Emil Johansenip iligiit sakkutuui danskillu inuunertik ulorianartorsiortillugu kiffaan-
ngissuseqalernissamut aqqutissiuussisimasut qutsavigai.
Lars Emil Johansen takker de allierede styrker og de danske modstandsfolk for deres
kamp for friheden. (Ass./foto: Knud Josefsen).
Danmark aninguisitaaner-
minit ukiut 50-it qaangiun-
nerat nalliuttorsiutigissal-
lugu peqqutissaqarluar-
poq, nalliuttorsiutigineqar-
tussarmi annertoqaaq -
tassa aniguisitaaneq - ua-
gulli Kalaallit Nunaanni uki-
ut 50-inngornerat Dan-
markimut kattuteqqinnit-
sinnik tunngaveqartillugu
nalliuttorsiutigisinnaaneru-
arput.
Qujanartumik Kalaallit
Nunaat tyskinit tigusarine-
qanngilaq, tamannami
taamanikkut ukiuni talli-
marsuami takeqisuni Eu-
ropa-mi tujormissutigin-
eqarsimaqaaq. Tyskit a-
taasiakkaat Tunumi saas-
susseriartarsimagaluarput
- nalunngisatsitulli sak-
kutoorpassuit pissaane-
qarluartut, ilami allaat
tyskit sakkutuuinit pissa-
aneqarnerit Tunumi inis-
sisimapput. Tyskit nunat-
sinni pissaaneqarnerunia-
raluit ajugaanngitsoortip-
paat.
USA-li, qujanartumik
taamanikkut aniguisitsini-
arlutik sorsuttunut ilaasoq
ajugaasuuvoq. USA-mi
ambassadøri qallunaaq a-
torfini sakkugalugu Kalaal-
lit Nunaata USA-mut tun-
niunneqarnissaa sulissu-
tigaa, suliniarneralu politi-
kerit misilittagaqarluaraluit
suliniuteqartarnerinut na-
leqqiullugu annertoorujus-
suuvoq.
Danmarkip tigusaanera
immikkorluinnaq Kalaallit
Nunaannut sunniuteqar-
poq, aniguisitaanermut
assersuunneqarsinnaane-
rusumik misigisaqarfigine-
qarluni. Kalaallit Nunaat
sorsunnersuup nalliunnis-
saata tungaanut piaariffi-
gineqartutut mattusimane-
qartuarsimagaluarluni ipe-
ragaasutut misigitinneqar-
poq.
Taamaalillunilu sorsun-
nersuup nalaani amerikar-
miut sakkutuuisa aammalu
allatsitsivissaataasa tikin-
nerisa kingunerisaanik Ka-
laallit Nunaat aatsaat taa-
ma annertutigisumik kultu-
rikkut mumisitsiffiulerpoq.
Kalaallit Nunaanni ukiut
sorsunnersuup atuuffigisai
eqqissinermik misigisa-
qarfiulluarput aammalu
nunanut killernut nutaanik
pissanganartunillu atta-
veqarfeqarfiulerluni, taa-
maakkaluartorli Danmar-
kip qanittumik suleqatigi-
neqarnera maqaasineqar-
poq, taamanikkummi nuna
taanna uummatsitsinniqa-
ninneruteqigatsigu.
Taamaammat Dan-
markip aniguisitaanera u-
atsinnuttaaq aniguisitaa-
nertut misigisaqarfiuvoq.
Pingaarnerutipparpulli ila-
quttagut annaasimasara-
luagut takoqqissinnaale-
ratsigit. Allaanngivippormi
ilaquttagut allarluinnarmut
tikeraarsimasinnarlutik a-
ngerlaqqittut.
Sorsunnersuaq immik-
korluinnaq ittunik Kalaallit
Nunaannut sunniuteqar-
poq.
Kinguneri assigiinnge-
qaat Thule-mi sakkutoo-
qarfik, Sirius-patrulje ilami
allaat silarsuarmi tamora-
saanik (tyggegummi) atui-
nerpaasunngorneq.
Sorsunnersuup kingu-
nerisai illernilusooq suli er-
sipput. Tamakkulu eqqar-
saatit namminersorneru-
nermut tunngassuteqartut
ullumikkut suli annertusi-
artortut ilaattut isigisari-
åqarput.
Aniguisitaaneq taamaa-
lilluni Kalaallit Nunaanni
ataavartumik eqqissisima-
sumillu sunniuteqarpoq,
ukiullu 50-it taakku atorlu-
aaffigereerlugit suli Kalaal-
lit Nunaata ineriartornera
pissanganartumik, nutaali-
aasumik imminullu aquler-
nissamut siunnerfiulluni
ingerlanneqarluni. Taama-
tuttaarlu Danmarkimut
kattuteqqinneq nuanner-
sumik ataavartumillu ki-
nguneqarpoq, sorsunneq
aniguisitaanerlu iluaquti-
galugit piffissamut nale-
qquttunik naligiiffiunerusu-
nillu atugaqarfigileratsigit.
Taamaammat ukiut 50-
inngortorsiorneqarneranni
aniguisitaaneq kattuteq-
qinnerlu ataatsimoortillugit
nalliuttorsiutigisinnaava-
gut.
Pisimasut ataatsimut
kattukkaanni siornatigu-
mut naleqqiullugu kiffaan-
ngissuseqarnerulersima-
vugut.
Taamaammat Kalaallit
Nunaannissaaq innuttaa-
sugut tamatta qamannga
ilutsinnit pisumik sakkutu-
ut inuunertik ulorianartor-
siortillugu kiffaanngissuse-
qalernissatsinnut aqquts-
issiuussisimasut qutsavig-
aagut.
Allattoq, statsministeri Poul Nyrup Rasmussen
Amerikamiut Kalaallit Nu-
naaniipput, tuluit Island-
imi Savalimmiunilu, tyskillu
Danmarkimi. Tassa taama
danskit naalagaaffiat toq-
qissisimaviunngitsigaaq,
1940-mi Danmark sorsun-
nersuup aappaanut ilan-
ngutitaammat. Naalagaaf-
feqatigiinneq kipitinneqar-
poq, nutarteriffigeqqin-
neqarporli majip 5-anni
1945-mi aniguisitaanerup
kingorna. Tassa Island
nammineq aalajangiiner-
migut naalagaaffeqatigiin-
nermut ilaajunnaarmat.
Taamani qallunaat ilaannit
naammagineqarsiman-
ngeqisoq, ullumikut pissu-
sissamisut isigineqarpoq.
Kalaallit Nunaat taamani
tassaasimavoq danskit
naalagaaffiata ilaa, sorsuf-
fiusunit avinngarusimaner-
paaq, sorsunnermulli pi-
ngaaruteqarluinnalersima-
soq. Qujanartumik qallu-
naat Washington-imi Hen-
rik Kaufmann-imik agllar-
titaqarallartillugit Kalaallit
Nunaat sorsunnersuup na-
laani »Danmarkiusimavoq
kiffaanngissusilik«, USA-
llu Kalaallit Nunaat pilersu-
lerpaa orsugiammik tunini-
aanikkut akilersorneqartu-
mik, Kalaallit Nunaanni
danskit oqartussaasut qa-
nimut suleqatiginerisigut.
Amerikamiut Europaliar-
tarnerannut Kalaallit Nu-
naat taamani pingaarute-
qarluinnalerpoq.
USA-p Kalaallit Nunaan-
ni sakkutooqarnikkut sa-
naartornera, taakkunun-
nga ilanngullugit mittar-
feqarfiit, ullumikkut Kalaal-
lit Nunaata nunarsuarmut
attaveqarneranut pingaa-
ruteqarluinnartut aammalu
Kalaallit Nunaanni inuia-
qatigiit aningaasarsiornik-
kut attaveqaqatigiinnikkul-
lu pilersorneqarnerannullu
tunngaviannut pingaarute-
qalersimasut, Kalaallit Nu-
naanni pingaaruteqaanna-
ratik aåmmali Kalaallit Nu-
naata inuisa imminnut tati-
ginerulernerannik eqeer-
nerulernerannittaaq tun-
ngaviliisimapput, danskit
nunasiaateqarnermik poli-
tikitoqaata kipitinneqarne-
ranik kinguneqartut. 1953-
mi Tunngaviusumik Inatsit
allanngortinneqarmat ka-
laallit qallunaallu ataqati-
giinnerat nutaarluinnarmik
periarfissinneqarpoq. Ta-
manna Kalaallit Nunaanni
ineriartupiluulernermut
aallarniutaavoq, kingorna
politikikkut ilungersuute-
qarnikkut namminersorne-
rulernermik kinguneqartu-
mik, ullumikkut nalunngi-
satsinnik.
Ukiut 50-it matuma si-
orna Danmark aniguisi-
taammat Kalaallillu Nu-
naannut atassuteqarneq
nangeqqinneqarmat ani-
guisitaaneq uatsinnut ullu-
mikkut qanoq oqariartuu-
teqarpa? Aniguisitaaneq
sorsunnermit aniguisitaa-
neruvoq. Sorsunneq niller-
toq taamaatitinneqareer-
mat takorlooruminaappoq
Sikuiuitsoq Avannarleq At-
lantikullu Avannaa sorsuf-
fioqqilissasoq, Danmark-
ip Kalaallillu Nunaata ata-
qatigiigunnaarnerannik ki-
ngunilik. Ukiut qulikkuu-
taat kingulliit iluanni an-
nertuumik sakkussakilli-
saasoqarsimavoq, taman-
nalu malugineqarsinnaasi-
malluni amerikamiut Ka-
laallit Nunaaniititakinneru-
lernerannik, Danmark-imut
Kalaallillu Nunaannut
pisussaaffeqalersitsineru-
simalluni, minnerunngitsu-
mik aningaasat tungaasig-
ut. Danmark Kalaallillu Nu-
naat ataqatigiikkunna-
aqqissapata tamanna qa-
noq kinguneqassasoq ta-
korlooruminaatsippara.
Kalaallit Nunaat nunaavoq
atortorissaarutitigut siuar-
simalluartoq taamaattorli
issittumi inissisimasuu-
gami kingunerlutitsisinna-
alluni. Aappaatigulli poli-
tikkikkut aqutsineq inui-
aqatigiillu ima ineriartorti-
gisimapput Kalaallit Nu-
naata tamanna nammine-
erluni qaangerniarsinnaan-
ngorsimallugu.
Sorsunnersuup aappaa-
ta kingorna ineriartornermi
kalaallit kinaassutsimmin-
nik pingaartitsineruleriart-
orsimapput, qujanartumik
imminut tatigineruleriartor-
simallutik, imminut isuma-
gisinnaanermut piumas-
suseqarlutik angusarisi-
masatillu tulluusimaaruti-
gisarlugit. Tamakku qallu-
naat qallunaallu naalakker-
suisuisa ataqqivaat. Tam-
akkuupputtaaq kalaallit
inuiaqatigiit ajunngitsumik
ineriartortuaannarnissaan-
nut tunngavissat, naak in-
uussutissarsiutit allanng-
orartuartut ajornakusoor-
taraluartullu Kalaallit Nu-
naannut atugassarititaa-
galuartut.
Maj-ip tallimaata eqqaa-
sippaatiguttaaq Kalaallit
Nunaat nunarujussuugalu-
arluni inukitsunnguummat
Danmark-imit ungaseqa-
luni, Danmark-ilu nunaa-
rannguummat sakkutoo-
qarnikkut n u kittu ujunngit-
soq. Nunarsuarmioqatitta
ingerlalluarnissaat pinngit-
soorsinnaanngilarput, pin-
ngitsoorsinnaanngilarpullu
nunat tamalaat suleqati-
giiffissuinut attaveqartuas-
salluta. FN, EU, NATO
aamma OSCE tassaapput
uatsinnut pingaarutillit.
Taakkua akuuffiginerisigut
suleqatiginerisigullu uagut
Danmark-imi Kalaallillumi
Nunaanni inuuniarnermut
atugassarititaasut pitsaal-
luinnartut pilersissinnaasi-
mavagut, nunanut atuga-
rissaartunuttaaq allanut
nallersuunneqarsinnaasut.
Taamaammat soqutigalu-
gulu pisussaaffigaarput
taakkuninnga suleqate-
qarnitta patajaatsuutittuar-
nissaa. Misilittakkat ilinni-
arfigisinnaasariaqarpavut.
Silassorinneruleqqulluta
sorsunnersuaqaqqittaria-
qanngilaq. Tamatumun-
nga atatillugu isumaqar-
punga Danmark Kalaallillu
Nunaat suli suleqatigiiffis-
salerujussuusut. Qanormi
iliussagaluaratta?