Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 04.05.1995, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 04.05.1995, Blaðsíða 11
DANMARKI ANIGUISITAAVOQ • DANMARKS BEFRIELSE 1945-1995 11 Ivittuuni orsugiak All.: H.C.Petersen Aallaqqaataa Ivittuuni orsugiak nunatta oqaluttuarisaanerata ila- gaa. Ivittuut qangali tama- tuma eqqaamiunit am- massiartarfitoqaammata ujarak qaqortoq taanna orsumik simersimasutut it- toq ilisimaneqarsimavoq allaat immikkut ateqarti- taalersimalluni. Kalaallit tu- pa ilikkaramikku sunoorsi- salerlutik kiannguusima- nersup nassaarisimavaa orsugiak aserorteqqissaa- riarlugu sunoorsinut aku- gineqarsinnaasoq. Tassa tamaanimiut taama atorta- lersimavaat. Orsugiak 1800-kkut aal- lartinneranni ujarassiuut akornanni tusaamaneqa- lerpoq. Tyskip ujarassiuup K.L. Gieseckip najorpaa misiligutinik katersuilluni, Europamut nassiussami- nik. 1850-kkunni kemimik ilisimatuup Julius Thom- sen-ip ornippaa misissuif- figalugu. Industimilu soda- vandiliornermut emalje- mullu qanoq atorsinnaas- oq nassaarisimavaa. Aktie- selskabiliorsimapput nam- minersortuusumik, Køben- havnimi najugaqartumik. Niueqatigiit taakku ukior- passuarni orsugissamik piiaaneq, assartuineq niu- ernerlu ingerlataraat, Ivit- tuunit aallarussat anner- tussusiat najoqqutalugu naalagaaffimmut akiliute- qartarlutik. 1925-miillu Kø- benhavnimi orsugissap ni- oqqutissiap tuninerani ilua- naarutip ilaannit pissarsi- sarlutik. Kisianni tamanna annerusumik Kalaallit Nu- naannut sunniuteqanngi- laq, ilami allaat ujarassior- fimmi kalaallit sulisutut a- torneqaratik. Atuagagdliutit 1861-imi aallartimmatali tusaama- lerparput amerikamiut u- miarsuaat aasat tamaasa Ivittuuliartartut orsugiaa- sorlutik. Niueqatigiit Pen- sylvania Salt Manufacto- ring Company (PENSALT) USA-mi pisiortortuuvoq. Ujaqqap atorfia nutaaq Ukiut ingerlaneranni kemi- mik ilisimatuut paasivaat orsugiak aluminiuliornermi atorlugu iluaqutaalluartoq. Marraq aluminiuliassamik akulik arrortillugu elektrici- teti atorlugu saffiugassaq aluminiup akuinit allanit immikkoortinneqartarpoq periaaseq elektrolysimik taasagaat atorlugu. Arrornera orsugissamik aserortikkamik akuneqa- raangat immikkoortitsineq sukkanerulersarpoq. Tas- sa orsugissap aluminiortaa pinnani ujarallit nammineq kemimi katalysatoriniktaa- sakkamik sukkatsisaataal- luni atorpoq. Taamaalilluni aluminiumik immikkoorti- terineq pilertornerusumik akikinnerusumillu pisar- poq. Tamanna aluminiup nu- narsuarmi atugaajartorne- rani assut soqutigineqar- poq. Nunarsuarmi orsugia- qarfiit ikittuinnaat maan- namut nassaarineqarsi- mapput, annikitsunnguu- sut, Ivittuunniittoq anner- paartaalluni. 1930-kkunni tyskit ilisi- matuui akoorinermikkut orsugialiorsinnaalerput. Kisianni paasinarpoq orsugiak inuit sanaavat Ivittuut orsugiaattut pitsa- atiginngitsoq. 1940-mi januarip aal- laqqaataanit Ivittuunik pi- ginninneq nutaamik aaq- qissuiffigineqarpoq. Nu- taamik aktieselskabilior- toqarpoq Kryolitselskabet »Øresund«-mik atsikka- mik, danskit naalagaaffiat aktiet affaannik piginnit- tuulluni. Sorsunnerup nalaani 9. april 1940 Tysklandip Danmark sakkutuuler- magu kalaallit assut eq- qorneqarput. Atortussat amerlanerpaartaat Dan- markimit pineqartarmata pineq ajornarsipput. Qa- normi iliorniassappat? A- peqqut tamanna akiniarlu- gu 3. maj 1940 landsfoge- dit landsrådillu Qeqertar- suarmi ataatsimiillutik aa- lajangiuppaat Amerika a- perineqassasoq Kalaallit Nunaannik pilersuineq isu- magalugu niuernikkut a- tassuteqarfigeqatigiinnis- saq soqutigineraa. Ameri- ka erniinnaq akuersivoq. Sukkasuumik pisoqar- sinnaaneranut pissuterpi- aasoq tassa Ivittuuni uja- rak sorsunnermi atortussi- ornermi pingaaruteqassut- simigut sorsuttunit piler- ngunneqarsinnaasoq. Danmarkip tigusaanera- ta kinguninngua canada- miut Ivittuunik assut soqu- tigisaqalerput. Siullermik Canada tuluit peqatigalu- git 1939-mili Tysklandimut sorsuppoq, taamaattumil- lu orsugissamik assut a- torfissaqartitsilluni. Aam- mattaaq ukiuni tamakku- nani canadamiut kuussuit nakkaaneri atorlugit elek- tricititiliorfiit aluminiuliorfiit taamanikkut nunarsuarmi annersaasut sanasima- vaat. Tamatuma orsugiak suli soqutiginarnerulersip- paa. Sorsunnerup aallartine- rani tyskit sorsuutaat aq- qartartuilu Atlantikup A- vannaani nunatta Kitaata sineriaa angusarlugu a- ngalaarput. Taamaattumik tyskit Ivittuunik sakkutuu- Ieeriarsinnaanissaat nikal- lunganaannanngilaq. Pingajussaanik taasari- aqarpoq sorsunnerup na- laani tusaamagatsigu Ivit- tuuni namminermi tyskinut »qanittoqartoq«, kisianni ilumut taamaannersoq up- pernarsaatissaqartinnagu. Paasinarpoq taamani ajornartorsiuteqartoq. Es- ke Brun Nuummi naalak- kersuinani 1940/41-mi qaammatini arlalinni Ivit- tuuniittariaqarpoq. Eske Brun toqqarlugu a- perigaluarsimavara suna pissutaasimanersoq taa- ma sivisutigisumik taama- ni Ivittuuniittariaqarnera- nut. Akivoq taamani pis- sutsit tamanna pisariaqa- lersikkaat. Itisileriumanngi- larli. Nalunngilarput taa- mani canadamiut assut Ivittuunik soqutiginnittut, kisianni Tysklandimut sor- sunnerat pillugu sapinngi- samik tunuarsimatinne- qartut. Aarlerigineqarpoq canadamiut ammaanne- qassagaluarpata tamanna tyskit qanoq ittumilluunniit Danmarkimut pillaanermik kinguneqartissinnaagaat. Taamaattumik qaam- matini tamakkunani niuer- nikkut aaqqiineq naamma- ginartoq anguneqarpoq: Canadamiut sassartissan- ngillat. PENSALT orsugis- samik pisiortussaaq aal- lertarninilu ingerlatiinnarlu- gu, taamalu orsugiak USA- mukaassorlugu. Canada- miut »Aluminium Company of Canada«, orsugiak atu- gassartik PENSALT-imit pisiarisassavaat. PEN- SALT Ivittuuni orsugiassi- oqatigiillu qangarsuarli im- minnut ilisarisimapput. Amerikamiut sineris- satsinni angalaalerput, aammalu Ivittuut atortus- sanik illersornissamittaaq sillimmatinik pilersorlugit. Politiinik nakkutilliisussa- nik atorfinitsitsisoqarpoq. Ilimagineqarsinnaavoq I- vittuuni orsugiassamik pii- aaneq qaartartumeerinik- kut akornuseriarneqarsin- naasoq. Ivittuunut pulateriaani qeqertami Gajartalimmi a- lapernaasuiviliorput qamu- tileqarfiliorlutillu. Aamma Ivittuuni sissiukkami Iter- sarsuarmilu politiinik nak- kutilliisoqalerput, umiarsu- arnittaaq tikittunik nakku- tilliisoqalerpoq qaartartu- meerinikkut aserueriarto- qarsinnaanera pinngit- soortinniarlugu. Tamakku iluarsimmata umiarsuit 1940-mi tyskit Danmarkimik tigusaatin- nagit nunatsinnut aallartut umiarsuillu attartukkat pe- qatigalugit USA-mut orsu- gissamik assartuilerput. Ilaanni umiarsuit Ame- rikamut ingerlaaqatigiittus- sat konvej-inik pisagaat, Ivittuut eqqaanni kater- suuttarput sorsuutinillu ila- 1940 januariusoq piginneqatigiiffik Kryolitselskabet “Øresund” pilersinneqarpoq. Naalagaaffiup pappiaqqat piginnissutaasut affaat pigisaralugit. I januar 1940 blev Kryolitselskabet “Øresund" dannet. Den danske stat ejede halvdelen af aktierne. (Ass.foto: AG s arkiv). Orsugissap tunisap nalinga atortussat kalaallit Amerikamit Canadamillu pisiarisartagaasa nalinginit annerujussuusar- poq. Værdien af den solgte kryolit var langt større end de mate- rialer som Grønland købte fra Amerika og Canada. qarlutik Amerikamut inger- laartarlutik. Tyskit aqqar- tartui ilaani tamaani qama- sarsimagamik. 1941-mi juulli pallikkaa umiarsuaq inunnik assartuut Gaqor- tup avataanni torpedomik eqqorlugu kivisippaat, i- nuppassuit ajunaartillugit. Kalaallit Nunaatta umi- arsuaasa pingajunnguat s/s »Hans Egede« 1942-mi orsugissamik usilluni Ame- rikamut ingerlatilluni aam- ma torpedomik aallaan- eqarluni inuni tamaasa at- tataralugit kivivoq. Aap- paa, »nulia« s/s »Gertrud Rask« Nova Scotiap sine- riaani ikkarlilluni malinnik aserorneqarpoq. S/s »Julius Thomsen« kisimiilersoq aasaanerani sinerissatsinni inunnik usil- luni assartuilersarpoq, uki- uuneranilu Amerikamut i- ngerlasalersarluni. Taamanikkut Amerika suli sorsuunnermut akuli- ussimanngilaq, erseqqis- sumilli iligiinnik (Tulukkun- nik) illersuilluni. Amerikami naalagaaffiit kissaatigin- ngilaat Europamiut sor- sukkumatuut Atlantikup kitaa’tungaanni sakkutoo- qarfilersulernissaat. Ame- rikami naalagaaffiit illerso- qatigiikkumasut Ikerasak Islandip Kalaallit Nunaa- talu akornaniitoq soqutigi- saminnut killiliussimavaat. Taamaannerani tyskit piartuinnarput Atlantikup Avannaani siaruariartorlu- tik umiarsuarnillu kivioraa- titsisorujussuanngorlutik. Pissutsit taamaalimma- ta Amerikamiut sillimasari- aqalerput. Tamanna ki- nguneqarpoq 9. april 1941 Kalaallit Nunaat USA-lu isumaqatigiissummik pi- lersitsimmata, Amerikami danskit aallartitaata Henrik Kauffmann-ip nunarput sinnerlugu atsiugaanik. Isumaqatigiissut taanna malillugu USA kalaallit Nu- naanni silasiorfiliorsinnaati- taalerlunilu illersornissamut atortunik pilersitsisinnaati- taalerpoq. Tamatuma ki- nguneranik aasami 1941- mi Narsarsuarmi mittarfis- saq sananeqalerpoq, aap- paaguanilu Kangerlussu- armiittoq. Orsugissamik nioqquteqarneq Nunatsinnit orsugissamik Amerikamukaassuineq i- ngerlalerpoq. 1940-mi uki- umut tonsit 20.000-t PEN- SALT-imut tunineqartus- satut isumaqatigiissutigi- neqarsimasut, ukiup inger- lanerani marloriaatinngor- tinneqarput. Ivittuuni piiaa- viup ajortumeerneqarsin- naanera aarlerigalugu A- merikamiut sapinngisamik orsugissamik pisiortoru- mapput. 1942-mi 85.000 tons Amerikaliaanneqarlu- tik, ukiumilu tullermi ta- makku missaat piiarneqar- lutik, 1943-lli kingornagut avammut nassiussat an- nikinnerullutik. Orsugissap tunisap nali- nga atortussat kalaallit A- merikamit Canadamillu pi- siarisartagaasa nalinginik annerujussuusarpoq. Taa- mani Kalaallit Nunaat saar- ullippassuaqarmat aali- sakkanik, amminik orsunil- lu avammut niuerneq iluat- sisimaarpoq. 1940-45- kkut nalaat kalaallinut uki- uupput pitsaasut. Taamanikkut kalaallit paasilerpaat Grønlands- styrelsip avataanni silarsu- aqartoq angisoorujussuar- mik. Nunatsinni orsugiaqar- neratigut Danmarkimit a- vissaarallartariaqarnerput atukkatigut ippingiatuuti- ginngilarput. Akerlianik i- nooqatigiittut silattuallaati- galugulu sapiinnerulissuti- givarput.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.