Atuagagdliutit - 04.05.1995, Blaðsíða 13

DANMARKI ANIGUISITAAVOQ • DANMARKS BEFRIELSE
1945-1995
13
*
Nuummiut ulluni pingasuni nuannapput
All. Jesper Hansen
- Ittutta allaffimmut iserluni
eqitaarpaanga. Oqaase-
qanngikkaluartorli suso-
qarsimanersoq paasivara.
Sorsunneq soraarpoq.
Radiofonichef-iusima-
soq Hans Hansen taamani
niuertoqarfimmi Nuummi
eqqissinerup nuannersup
siaruaanneqalertornerani
pisut killitsisimanartut pil-
lugit taamatut oqaluttuar-
poq. Tamanna aallarniu-
tigalugu nuannattunngua-
qalerpoq, inuppassuit ilaa-
sa ullut pingasut pallillugit
nuannaffigisaannik.
Tallimanngornermi maj-
ip sisamaani qallunaat ra-
dioata, London-imiit aalla-
kaatitsisup kalaallit nalu-
naaqutaat malillugu nalu-
naaqutaq 15.36 tyskit sak-
kutuui ilaatigut Danmarki-
mi tunniutiinnartut nalu-
naarutigimmagit sila se-
qinnareqaaq kiaqalunilu.
Niuertoqarfimmiut ta-
marmik illuminnit aniallutik
Dannebrog-inik erfalasu-
lersorput. Inuit hurraar-
tuupput nuannaarnermillu
illartuinnaallutik imminnut
eqitaarlutik.
Sorsunnersuup nalaani
Anna Joelsen illumi ningi-
uuvoq. Majip sisamaani il-
lup iluani sulilluni silami ni-
perpaluk tusaalerpaa. Iga-
laakkut itsuarami qallunaat
erfalasui amooqqarneqar-
simasut takuai. Susoqarsi-
massanersorlu paasiler-
paa.
Anigami kalaallimik sani-
oqquttoqartoq eqqaama-
vaa, taannalu nuannaa-
qaluni kalaallisut imatut su-
aartarpoq: Danmark ipe-
rangaavoq! Danmark ipe-
rangaavoq!
Paasoqanngilaq
Anna Joelsen-ip qullililluni
inuunermini killitsisimanar-
nerpaamik misigisimasani
oqaluttuaraa:
- Inuit tamarmik nuan-
nateqaat. Sumi tamani er-
falasut amusimasut takus-
saapput - aammalu sumi
tamani nuannattunngua-
qarluni. Kikkut tamarmik
nuannaarput, inuppassuil-
lu aalakkukkaluaqisut paa-
soqanngilaq kamaattoqa-
ranilu.
Sorsunnersuaq naam-
mat Medea Heilmann ila-
qutariinni qallunaani kiffa-
avoq.
- Taamani 17-iinnarnik
ukioqarpunga, taamanik-
kullu pisunik eqqaama-
saqarpianngilanga, oqa-
luttuarpoq.
- Kisiannili eqqaama-
vara kiffaaffigisama igaf-
fimmut anillaffigalunga
sorsunnersuaq soraartoq
oqaluttuukkaannga. Un-
nukkut illup silataani neri-
vugut inuillu nuannattut isi-
ginnaarlugit. Qallunaat nu-
annaartut nuannaaqati-
gisorujussuuagut.
Ullaamut qittattut
- Ilinniarfissuulli eqaar-
saartarfiani qittannerput
eqqaamanerpaavara. Ul-
loq siulleq ullaamut arfineq
marlup tungaanut qittap-
pugut. Tamannali naam-
manngilaq. Inuusuttuusu-
gut ulluni tulliuttuni pinga-
suni qittatiinnangajavippu-
gut.
Anna Joelsen oqaluttu-
arpoq meeqqattaaq nuan-
nassimasorujussuusut.
Meeqqat uivertorsuit su-
mik peqquteqarnersut
paasilluanngikkaluarlugit
ilinniarfissuup eqaarsaar-
tarfiani qittattorsuit toq-
qortorlutik isiginnaariartar-
paat.
Ulloq taanna Hans Han-
sen ualikkut ulapeqaaq.
Taamani KGH-ni ilinniar-
tuuvoq.
- Ulapivissorpunga. Ilin-
niarfissuup eqaarsaartarfi-
ani nuannatsitsinissaq pi-
lersaarusiorneqapallap-
poq. Inuit eqqissisitaaneq
nalliussiniassammassuk
immiaaqqanik imigassanil-
lu akeqanngitsunik aggu-
arpagut. Tamannami ukiu-
ni tallimani utaqqisimavar-
put.
Kisiannili inuit tamarmik
imigassamik KGH-mut
aallernissaq
atorfissaqartinngilaat.
Hans Hansen-ip eqqaa-
mavaa qallunaat ilaat 9.
april 1940-mi qiteqquum-
mik puiaasamik toqqorsis-
imasoq, taassumalu toq-
qorsinermini oqaatigisima-
gaa aatsaat Danmark ipe-
rangaappat puiaasaq
taanna ammarneqassa-
soq.
Ullormi tassani kikkut
tamarmik nuannapput, ul-
lorlu taanna sulisut ikittuin-
naapput, Hans Hansen-illu
taakku ilagigaluarlugit suli-
nini ajorinngilluinnarpaa.
- Taamatut tusarler-
neqarnissarput sivisuumik
utaqqisimavarput, oqalut-
tuarpoq.
- Eqqarsaatigilaariarsi-
ummi arlalissuulluta Dan-
markimi ilaqutaqarpugut,
sorsunnersuarlu tamaat
ilaquttagut taakku atta-
veqarfigisimanngilagut.
Tamannaannaanngilarli.
Qallunaat nuftaminnut qi-
lerutiminnik qajattaaqisu-
mik killuiffigineqarsimasut
nalligisaqaagut. Sorsun-
nersuup nalaani Danmar-
kimiit nutaarsiassaasut i-
kittuinnaasarput. Dan-
markip tigusaaqqanerata
nalaani
susoqarnersoq arlaan-
naataluunniit ilisimanngi-
laa. Kikkut tamarmik aar-
leqquteqarput. Taamaam-
mallu Kalaallit Nunaanni
sumiiffinni tamani kater-
suiniartoqarpoq, Dan-
markillu piorsaqqinnissaa-
nut atugassanik nuisitsi-
sarnikkut tuniniaasoqar-
tarluni.
Aammami sorsunner-
suup kingornani paasine-
qarpoq Kalaallit Nunaanni
innuttaasut Danmarkimiit-
tunit atugarissaarneroqi-
sut.
Tyskinut akeqqersi-
maarneq
- Aasarmat Disko umiarsu-
arnit siulliulluni tamaanga
tikimmat inuit atisarlunne-
rat malunnaqaaq. Aam-
mami nerisarissaartuaan-
narsimanngillat.
Danmarkimi pisimasu-
nik aatsaat tusarlerneqar-
taleratta tyskinut akeqqer-
simaartorujussuanngorpu-
gut, Hans Hansen oqalut-
tuarpoq.
Sorsunnersuup nalaani
atugaasut nuanniissima-
galuaqisut Hans Hansen-
ip qularinngilaa sorsunner-
suaq Kalaallit Nunaata ine-
riartorneranut iluaqutis-
sartaqarsimassasoq.
- Danmarkimut atta-
veqarnerup kipineqaralu-
arnerata kingunerisaanik
Kalaallit Nunaata Dan-
markillu - »nunamik atta-
vitsinnik« taasartagarput -
imminnut ataqatigiinnerat
sakkortunerulerpoq. Sor-
Hans A. Hansen qaartar-
torsuarmik tipeqqasumik
takuniaaqataasimagaluar-
poq.
Hans A. Hansen har været
med til at observere en
mine, som var drevet i land.
(Ass./foto: Knud Josefsen)
sunnersuullu ilikkartippaa-
tigut Kalaallit Nunaanniit-
tugut immitsinnut mattu-
tiinnassanngitsugut. A-
vammut attaveqartarnerup
pingaaruteqarluinnassusia
ilikkarparput, Hans Han-
sen naggasiivoq.
«r
r
*