Atuagagdliutit - 15.06.1995, Blaðsíða 9

Nr. 46 • 1995
9
GRØNLANDSPOSTEN
Ataatsimeersuameq
kinguneqarluanngitsoq
- Oqallinneq tunngavigalugu toqqaannartumik
innersuussisinnaaneq ajornakusoorpoq,
Kista Lynge Høegh isumaqarpoq
KANGERLUSSUAQ(KB) -
Ulluni pingasuni ilaatigut
suliffeqarfiit namminersortu-
nit tigooqqarneqarnissaat, i-
linniartitaaneq, aallarniini-
artunut tapersiisameq, sulif-
fissaqartitsiniutit takornari-
aqarnerlu pillugit saqqummi-
ussuisoqareermat, oqallitto-
qareermat eqimattakkaarlu-
nilu suleqatigiittoqareermat
KANUKOKA-p siulittaasua-
ta tullia Kista Lynge Høegh
peqquneqarpoq kommunit
peqatigiiffiata inuussutissar-
siomeq suliffissaqartitsinerlu
pillugu ataatsimeersuamermi
aalajangersimasunik inner-
suussuteqaqqullugu. Taman-
nalu ajornakusooqisoq peq-
quneqartup nassuerutigaa.
- Kisianni ilaatigut nuna
tamakkerlugu sulisussat, su-
liffissat inuussutissarsiutiti-
gullu suliniutit ataatsimut
paasisimalluarnissaat pi-
ngaartorujussuuvoq. Sulias-
saqarfinni taakkunani qara-
saasiamut nalunaarsuinerit
aallartittariaqarpagut. Tama-
tumalu saniatigut inuiaqati-
giit tamarmik ilinniarfis-
saqarnissaat sijtigullu tamati-
gut ilinniartitaanerit pissas-
saavigineqarnissaat anguni-
arlugu pimoorullugit anguni-
artariaqarput. - Taamaammat
ukioq 2000 nallertinnagu
Kalaallit Nunaanni pisortaa-
nernik kalaallinik 50-inik
peqalereernissarput angunia-
riartigu, oqarpoq.
Ataatsimeersuamermi i-
nuussutissarsiutini suliffinni-
lu atukkat piffissami unga-
sinnerulaartumi pitsanngor-
saavigineqarnissaat oqallisi-
gineqarnerupput, aalajanger-
simasunik massakkorpiaq
aallartinneqartussanik aallar-
titsiniarnissaq eqqartomeqar-
pallaarani. KANUKOKA-p
ataatsimeersuameq tunnga-
vigalugu politikerinut nuna
tamakkerlugu politikkimik
aallussaqartunut, sulisartut
kattuffiinut suleqatinullu al-
lanut innersuussutinik arla-
linnik saqqummiussaqarniar-
poq. Inuussutissarsiutinut a-
ningaasaliissutissanik amer-
lanerusunik pissarsiniarto-
qarniarpoq. Ataatsimiinner-
mi ileqqaarsinnaanerit akile-
raarusersugaanngitsut aam-
malu ataatsimoorussamik ta-
piissutaasartut illoqarfinni
inuussutissarsiutinik aallar-
titsiniartunut immikkoortitsi-
nissaq eqqartorneqarput.
Kommunit sorsuussutaat
Inuussutissarsiutinik aallar-
titsiniartut atugassatigut pit-
sanngorsaavigineqassapput,
aammalu kalaallit amerlane-
rusut inuussutissarsiutinik i-
ngerlatsinissamut kajumilis-
sutigisinnaasaat pimoorun-
nerullugit suliniarfigineqas-
sapput. Tamatuma saniatigut
suliffissaaleqisunut atugassa-
rititaasut aallunniarneqassap-
put. Suliffissanik pilersitsini-
arnermi suliniutinut tamanut
ilaatinniarneqassapput, Kista
Lynge Høegh oqarpoq.
- Ataatsimeersuarnerpiaq
aallaavigalugu suliffissarpas-
suit nutaat pilersinneqarsin-
naanngillat. Kisiannili taanna
tunngavialugu aallartitsini-
artoqassaaq - aammalu inuit
nunamit tamaneersut isumas-
sarsianik saqqummiussueqa-
tigineri pitsaasuuvoq, Ilulis-
sani borgmesteri Ole Dorph
isumaqarpoq. Kiisalu ataatsi-
meersuamermi suliutissanik
nutaanik siunnersuuteqarto-
qannginnera lsumassarsia-
qarsimannginnermut ersiu-
taassanngitsoq isumaqarpoq.
- Suliffissanik pilersitsini-
arneq kommunit akunner-
minni akersuussutigaat. Taa-
maammallu isumassarsiat
saqqummiunnaveersaarne-
qarput. Ilulissani qaleralinni-
amerup saniatigut aalisakka-
nik allanik tunisassiornissaq
eqqarsaatigisariaqarparput.
IlaatigullU aalisakkanik suli-
areqqiisameq takornariaqar-
nerlu aallunniarsaraagut, Ole
Dorph oqarpoq.
Isumassasiorneq
Dorthe Christiansen ukioq
manna januarimi Narsami
inuussutissarsiutit pillugit al-
lattoqarfimmi pisortaanngor-
poq, ullunilu pingasuni ataat-
simeersuarnermi saniatigut
Kalaallit Nunaanni allanik
suleqatissarsiorpoq. Oqar-
porlu:
- Kalaallit Nunaanni im-
mitsinnut avinngarusimaso-
rujussuulluta inuuvugut, al-
laanngivipporlu isumassarsi-
at aalajangersimasut utertu-
artariaqartarlutigit. Uanga
aallartitsiniartussanik pikko-
rissartitsinerit ilusilersorlugit
ingerlappakka, ataatsimeer-
suarnermilu paasivara siun-
nersorti Flemming Bolø
aamma inuussutissarsiutinik
ineriartortitsinermi suleqati-
giiffik SULISA taamatorpiaq
suliaqartut. Suut suliarinerlu-
git immitsinnut ilisimatitta-
raluarutta misilittakkagullu
pillugit oqaluttuuttaraluaruta
pissarsinerujussuusinnaaga-
luarpugut, Dorthe Christian-
sen oqarpoq.
Suliffissaaleqisut
immikkoortitemeqarlik
Nukiit atortussat sulerusuttunut atorniarneqartariaqarput
KANGERLUSSUAQ(KB) -
Suliffissaaleqisut ilarpassui
sulilissallutik piareersimaneq
ajorput. Ilaat eqiasunnermik
imaluunniit inooqatigiinnik-
kut ajornartorsiutinik annert-
uunik peqquteqarlutik sulis-
innaanngikkallartarput. Taa-
maammallu suliffissarsiuus-
sisarfiit suliffissaaleqisut
immikkoortitersinnaasari-
aqarpaat, taamaalillutillu
nukitik sulerusulluinnartunut
atorluarsinnaasariaqarlugit.
Sapaatit akunneranni kingul-
lermi KANUKOKA-p inuus-
sutissarsiutit suliffissaqartits-
inerlu pillugit ataatsimeersu-
artitsinerani oqaaserineqartut
ilaat taamatut nipeqarpoq.
Kisiannili tamatuma sania-
tigut suliffissaaleqisunut
aningaasaliissutaasartut
amerlaqisut eqqartorneqar-
put. KANUKOKA-miit
kommunit tamarmik kaju-
missaarneqarput ukiamut
suliffissaaleqineq pillugu
sammisaqartitsisoqartaqqul-
lugit, ullunilu taakkunani
suliffissaaleqisut aningaasar-
passuillu ullumikkumut
annaaneqartartut sammin-
eqaqqullugit.
Ilinniartitaanerit suliass-
aqartitsiniarnernut atatin-
neqarnerunissaat anguniar-
neqassaaq, periarfissallu
nutaat aningaasartassaannik
nassaarniartoqartassalluni.
Suliffissarsiuussisarfiit,
Nammiaersornerullutik
Oqartussat kommunillu ata-
atsimoorlutik ilinniartitaa-
nemut aningaasaliissuteqart-
arfimmik pilersitsisariaqar-
put.
Inunnik isumaginninnermi
tapiissutaasartut suliniutinut
atorneqartalernissaat pitsaa-
nerusumik periarfissin-
neqartariaqarput. Suliass-
aqartitsiniutini SIK-mi akis-
sarsiat minnerpaaffiata nalin-
ginik akissarsiaqartitsisarneq
tamatumunnga akornutaasar-
poq. Suliffissaaleqisut iki-
orsiissutisiamik saniatigut
taperneqalaarlutik suliass-
aqartitsiniutinut peqataasar-
nissaat ataatsimeeqataasut
ilaasa siunnersuutigaat.
■■
- Nalunaaquttap akunnerpassuini oqallinneq
tunngavigalugu toqqaannartumik innersuussiniarnissaq
ajornakusuussaaq, Kista Lynge Høegh isumaqarpoq.
- Det er svært at drage direkte anbefalinger oven på de
mange timers debatter, mente Kista Lynge Høegh.
(Ass./foto:Knud Josefsen)
SULISA tunisiinnar-
tassanngilaq
Allarutissiaq eqitersimasoq inuussu-
tissarsiutinut tapiiffigineqarnissamut
naammanngilaq
KANGERLUSSUAQ (KB) -
Allarutissiamut eqitersima-
sumut allapallataq inuussu-
tissarsiutinik ineriartortitsi-
nermut ingerlatseqatigiiffiup
SULlSA-p karsianik amma-
atigissallugu naammanngi-
laq. Ingerlatseqatigiiffimmi
Namminersornerullutik O-
qartussat pilersitaanni siun-
nersortip, Dorthe Christian-
sen-ip KANUKOKA-p a-
taatsimeersuartitsinera iluat-
sillugu taamatut oqariartuu-
teqarpoq. SULISA-mut saaf-
figinnissutit 200-t missaanni-
ittut allarutissiamut siuliani
taakkartorneqartumut asser-
suunneqarsinnaasunik ilaqar-
put.
SULISA suliffeqarfinnik
mikisunik anginerulaartunil-
lu imminut akilersinnaasuu-
nik ineriartortitsinermi ikiu-
uttussaavoq. Ineriartortitsi-
nerup aallarnisamerullu na-
laani ikiuuttussaavoq, tassa
ingerlatsineq kisiat pinnagu.
Suleriaasissatut pilersaarusi-
at inatsisartunit akuerineqaq-
qammersut malinneqartus-
saapput, kiisalu suliniar-
nermi kommunit illoqarfin-
nilu inuussutissarsiutinik i-
ngerlataqartut namminersor-
tut qanittumik suleqatigine-
qartussaallutik. Kommunit i-
nuussutissarsiutinillu inger-
lataqartut illoqarfimmi inu-
ussutissarsiomermi siunner-
suisoqatigiit aqqutigalugit i-
nuussutissarsiutinik siunner-
suisarfinnik pilersitsiortus-
sapput. Kikkulluunniit anni-
kitsunik apeqqutissaqartut
siunnersuisarfinnut taakku-
nunnga saaffiginnittussaap-
put, SULISA-lu illoqarfinni
siunnersuisarfiit ineriartor-
titsineranni ikiuuttussaavoq
paasiniaaffigineqarsinnaas-
sallunilu.
SULISA siunnersuiner-
mik, pikkorissartitsinernik,
kiffartuussinermik, siunner-
sortinillu neqeroomteqartas-
saaq attaveqatigiinnermillu
ikiuuttassalluni. Tamatuima
saniatigut illoqarfinni iliuu-
sissatut pilersaarusiortassaaq
ilisimariikkanillu katersui-
sassalluni. Ullumikkut inger-
latseqatigiiffik 33 millioner
kroninik aningaasaliissute-
qarsinnaavoq, taakkulu ilaa-
tigut suliniutinut aningaase-
riviit qularinnillutik aningaa-
saleeqataaffigiumanngisaan-
nut atorneqartussaapput.
\~SPARd~PfiL~67~%i
i PÅ TELEFONREGNINGEN MED WORLDCALl i
WorldCal Tele Grønland !
10 min. 10 min.
Grønland-Danmark kr. 78,50 kr.110,00
Grønland-United States kr. 67,25 kr.181,00
I Der er yderligere besparelser til 200 lande. I
J WorldCall Danmark, Gærdesmuttevej 16,2970 Horsholm. \
[^Telefon 45 42 86 55 28. Fax: 45 42 86 14 28
Ataatsimeersuar-
nermit isummat:
- Nuannarinngilluinnarpara
namminersortugut taama i-
kitsigaluta maani peqataagat-
ta. Namminersortut naamma-
gittaalliutissaqaleraangamik
nangaanngivillutik naamma-
gittaalliortarput. Inuussutis-
sarsiornermulli suliffissaqar-
titsiniarnermullu tunngatillu-
gu ataatsimeersuarnermut
qaaqquneqaraangamik ag-
gerneq ajorput.
Svend Junge,
namminersortoq, Ilulissat.
Ukiut marluk matuma sioma
taamaanngeriarlutik inuit pi-
lersitsiumanerulersimapput
tusarnaarnerulerlutik peqa-
taajumanerulerlutillu. Eqqar-
sartarunnaarsimapput Lars
Emil-ip suut tamaasa aaqqis-
sagai. Ataatsimeersuarner-
mili angusat apeqqutaatillu-
git isumassarsiat qanoq an-
nertutigisumik iliuuseqarfi-
ginissaat nalunaarumaanngi-
laq, piffimmi KANUKOKA-
llu tungaaniit.
Flemming Bolø,
suliffinnutsiunnersorti.Nuuk.
- Kommuneqarfiit 18-nit nu-
naqarfiillu 60-it takornariar-
titsisarnermik piorsaalerut-
torput. Tamannali siunniute-
qassappat takornariartitsisar-
neq nunap immikkoortuini
piukkussani ingerlanneqarta-
riaqarpoq.
Ole Dorph, Ilulissat
borgmesteriat.
- Kalaallit Nunaat sinnerlugu
isumalluarpunga. Sisornati-
gut innimigineqartarsimasut
maani ataatsimeersuamermi
ammasumik oqaluuserine-
qarput. Pilersitsiniat oqalligi-
neqarnerat piviusorsiomeru-
lerpoq. Aalisarnerup takor-
nariartitsinerullu saniatigut
qanoq iliuuseqartoqartari-
aqarnera isiginngitsuusaar-
neqanngilaq.
Martin Paldam,
aningaasaqarnermik
ilisimatooq,
Århus Universitet.
- Siomatigut ataatsimeersu-
artarnerni imaattuni nunap
immikkoortortai imminuin-
naq eqqarsaatigisarput. Quja-
nartumik maanna taamaali-
ortoqanngilaq. Kisermaassil-
luni suliffeqarfiit assigiim-
millu akeqartitsineq amma-
sumik oqallisigineqarmata
nuannaarutigaara.
Frank Kristensen,
Grønlandsbankenimi
direktøri.
"\
OG PÅ NUUSSUAQ:
2-2202
J