Atuagagdliutit - 08.02.1996, Blaðsíða 8

8
Nr. 11 • 1996
ajZ'ajpc/é/'a
GRØNLANDSPOSTEN
Piniartoq qalipaasorluunniit
Jacob Danielsen inuunermi nalaani nunatsinni
qalipaasut pingaarnerit ilagaat
KØBENHAVN - Piniartuua
qalipaasoq, imaluunniit qali-
paasuua piniartoq? Jacob
Danielsen 1888-imiit 1938-
imut inuusoq nunaqarfimmi
Kangerlummi piniartukkor-
miuni inunngorpoq, inuuner-
mili annersaa Qeqertarsuar-
mi najugaqarluni, piniartutut
inuuniuteqarluni.
Qalipaaneq aallartilluarsi-
mavaa Avannaata Naalagaa-
nit kajumissaameqarami. I-
laatigut qalipattarpai imiler-
takkamit qalipakkat, taama-
nikkut piniartuunermik pini-
utinillu oqaluttuartut. Tuller-
iiaakkat qalipattarsimavai,
oqaluttuariniakkani qalipak-
kami ataatsimiissinnaanngik-
kaangata, taamaalillunilu qa-
lipakkat tulleriiaakkat arlallit
pilersissimallugit, ukiut un-
tritillit makku aallartinneran-
ni piniartuunermut tunngas-
suteqartut atortussatut nali-
lemeqarsinnaanngitsut.
Pissutissaqanngitsuunngi-
tsumik ullumikkut Jacob Da-
nielsen isigineqarpoq ulluin-
narni pisartunik oqaluttuar-
tartut pingaaruteqarnerit ila-
attut. Nuna assilillugu qali-
pagai alianaalluinnartut, uki-
up nikerarnerani qalipaatit
assigiinngissusaat kusanartu-
mik eqqortumillu qalipattar-
simallugit.
Kalaallit Illuutaanni Kø-
benhavn-imi Løvstræde-
miittumi immikkut naqitat
saqqummersinneqassapput,
Danmark-imi Katersugaasi-
vissuup Kalaallit Nunaannut
allattoqarfianit atukkiunne-
qarsimasut. Katersugaasivis-
suarmi tassani Jacob Daniel-
sen-ip inuugallarami qalipat-
tarsimasaasa amerlanersaat
toqqortaatigineqarpul.
Saqqummersitsineq ilaa-
tinneqarpoq København-ip
1996-imi Kultureqarnermut
Illoqarfittut nittarsaanneqar-
neranut atatillugu, ukiullu
aallartinnerani Nunat Avan-
narliil sammineqartussaap-
put. Aammali qanga Kalaal-
lit Nunaanni piniartutut inuu-
neq avatangiisillu saqqum-
mersinneqartunut ilaapput.
Jacob Danielsen-ip qalipa-
gai saqqummersinneqassapput
februarip aqqaneq-aappaanniit
martsip qulingiluaannut.
Jacob Danielsen tulleriiaanik qalipagaqartarpoq »titartakkatut nangeqattaartutut«
taaneqarsinnaasunik, najugaqatfimmi eqqaani pissutsinik oqaluttuartut.
Una imilertakkanik qalipagaavoq, nunap pissusaanik oqaluttuartoq alianaalluinnartoq.
Jacob Danielsen malede hele serier af billeder, der kan opfattes som »tegneserier«, hvor
han skildrer hverdagen på sin egn. Her er det en akvarel, der også viser en anden side af
hans talent nemlig hans evne til at skabe landskabsbilleder og »putte« en masse stemning
ind i dem.
Fanger og maler eller var det omvendt
Jacob Danielsen var en af landets betydeligste skildrere af hverdagen i sin samtid
KØBENHAVN - Var han en
fanger, der malede, eller en
maler der fangede? Jacob
Danielsen, der levede fra
1888 til 1938, blev født ind i
en traditionel fangerfamilie
ved udstedet Kangerluk, men
levede det meste af sit liv i
Qeqertarsuaq, hvor han er-
nærede sig som fanger.
Det med maleriet kom rig-
tig i gang, da landsfogeden
opfordrede ham til at gøre
noget ved maleriet. Det re-
sulterede blandt andet i en
række små akvareller, som.
havde datidens fangerliv og
fangstmetoder som motiver.
Det blev til hele serier af bil-
leder, fordi han ikke i et
enkelt billede kunne rumme
det, han gerne ville fortælle,
og på den måde skabte han
en række dramatiske billed-
serier, der også er et uvurder-
ligt kildemateriale til fanger-
livet i begyndelsen af dette
århundrede.
Det er ikke uden grund, at
Jacob Danielsen i dag be-
tragtes som en af de betyde-
ligste skildrere af hverdagsli-
vet, men hertil kommer hans
landskabsbilleder, i hvilke
han var i stand til at skabe en
stemning, hvor lys og årsti-
dernes særpræg er fastholdt
med stor sikkerhed og skøn-
hed.
Det er ikke de originale
billeder, som udstilles i
Grønlændernes Hus i Løv-
stræde i København, men et
sæt reproduktioner, som er
udlånt af Grønlandssekretari-
atet på Nationalmuseet, hvor
hovedparten af de originale
billeder i dag opbevares.
Udstillingen er et bidrag
til Kulturby 96-aktiviteterne
i København, der i den første
del af året har Norden som
tema, men i høj grad også at
pege på datidens fangerliv og
-miljø som det levedes i
Grønland.
Jacob Danielsen-udstillin-
gen vises fra 12. februar til 9.
marts.
Landstingip sundhedsudvalgianut allakkat ammasut:
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup
sunaana akomutigigaa?
All. Qaqortumi napparsimaviup sulisui
Peqqinnissaqarfiup napparsi-
masut katsorsarsinnaassagu-
nigit nammineq nukittulluni-
lu peqqissuusariaqarpoq, a-
kornutillillu ikiorsinnaassa-
gunigit nukimmik sinneruti-
taqartariaqarluni.
Kisiannili peqqinnissaqar-
fik sutigut tamatigut anniaa-
teqarpoq. Niaqunnguvoq,
nasserivoq, qatigalluppoq a-
jomerpaavorlu uummatilun-
nera malunniukkiartormat
sanigoriartulersimalluni.
Ilisamaatit ilaat nerisalun-
nermik amigaateqartitaaner-
millu pissuteqarluinnarput,
ilaallu misigissutsikkut ajor-
nartorsiuteqamerup timimut
sunniuteqarnerinik pissute-
qamerullutik.
Nerisalunneq amigaateqar-
nerlu qasulersitsisarput, i-
summersinnaanermut kille-
qalersitsisartumik akiuussu-
tissanillu timip peqamerata
nungukkiartomera kingune-
risarlugu.
Naluneqanngilaq eqqissi-
veerunneq, pakatsisimaneq
uummitsassimanerlu kingu-
neqartarmat niaqorlunnermik
aqajarulunnermilluuqniit.
Qatikkakkut anniameq a-
kisussaaffimmik oqimaap-
pallaamik tigummiaqamerup
ersiutigisarpaa imaluunniit
oqimaappallaartumik kivitsi-
nerup kingunerisaanik.
Uummatilunnerit ilaatigut
kukkusumik inooriaaseqar-
nerup kingunerisarpai, aam-
mattaarli tujorminermik, an-
nilaanganermik eqqissivee-
runnermik nukimmillu nu-
nguutsisoornermik patsise-
qartarlutik.
Sullissilluarneq
Napparsimavinnut kigutile-
riffinnullu landsstyreqarfiup
Peqqinnissamut, Avatangii-
sinut Ilisimatusarnermullu
immikkoortoqarfianit Mari-
anne Jensen Torben Cordtz-
ilu juullimut inuulluaqqusi-
gamik oqaatigaat nuannaaru-
tigalugu Kalaallit Nunaata
nammineq peqqinnissaqarfia
pillugu oqallinneq tamanit
soqutigineqarluartumik i-
ngerlasoq, tamanit pinngi-
tsoomeqarsinnaanngimmat.
Qularutiginagu peqqinnis-
saqarfiup taamatut ilorraap
tungaanut siunnerfeqartumik
ineriartortinneqarnera inger-
laannassasoq, minnerunngi-
tsumik sulisuusut sulilluar-
nerat ataatsimullu kissaate-
qarnerat Peqqinnissaqarfiup
napparsimasunut inuiaqati-
giin-nullu pitsanngoriartortu-
mik sunniuteqarnerata inger-
lanissaanik.
Peqqinnissaqarfik pitsaa-
nerusoq tamatta piumalluin-
narparput! Neriorsuutiginerli
saperparput naammassisat
pitsaajuartuunissaat, uatsin-
nut atugassarititaasut ilan-
ngartorneqartuartillugit.
Akissarsiakitsitaaneq
Atoruminaatsorsiorfimmiip-
pugut, akissarsiat nalingat
milliartorpoq, ilanngarterine-
qarpoq atugassanillu aalaja-
ngersaanerit mikinerujartor-
tinneqarput peqqinnissaqar-
fik sullivittut ajorsiartortin-
neqarluni.
Napparsimaveqarfimmi
sulisut ilaasa akissarsiai ima
mikitigilersimapput sulisus-
sarsiomeq ajornakusuulersi-
malluni. Malugisarparput su-
liffissarsiortut akissarsiassat
tusaraangamikkik qinnute-
qarnerigaluartik taamaatiin-
nartaraat, taamatut aamma
suleqativut suliffissamik al-
lamik akissarsiaqarnarneru-
sumik suliffissarsiortartut.
Peqqinnissaqarfiup iluani
marlunnik oqaasillit sulisori-
nissaat pingaarutilerujussuu-
voq, peqqinnissaqarfiullu i-
linniartitsiviini inuusuttunik
amerlanerusunik ilinniaru-
masoqartalernissaa anguju-
magaanni akissarsiat pitsaa-
nerusut suliffimmilu pissutsit
kajuminnarnerusut atuuttari-
aqarput.
Sumiiffinni sulisussanik i-
linniarsimasunik amigaate-
qartuartillugu, peqqinnissa-
qarfik tikisitanik sulisunik
pinngitsuuisinnaanngilaq.
Suliffik nutaaq iserfiginia-
raanni piffissaq sivisooq a-
tortariaqartarpoq, sulilu sivi-
sunerusarpoq nuna aatsaat ti-
kitaq inooriaaseq oqaatsillu
allat sungiunniartarnerat.
Taamaattumik pingaartoru-
jussuuvoq sivisunerusumik
uninnganiartunik maanga ti-
kisitsisamissaq.
Sulisussarsineq ajomartor-
siutaagaangat, sulisitsisup a-
kissarsiat sulisunullu atugari-
titaasut pitsanngorsartarpai.
Maanili Kalaallit Nunaanni
Namminersornerullutik O-
qartussat tamatuma akerlia-
nik iliorput. Aalajangigaq ki-
ngulleq tassaasimavoq ake-
qanngitsumik sulinngiffeqar-
luni angalasamerup peemiar-
neqarnissaa. Taamaalerpat
suli aalajangersimasumik a-
torfinikkumasut nanineq a-
jomamerulissapput. Pingaar-
tumik ilaqutallit eqqorneqas-
sapput, isorliunerusunilu a-
torfiit inuttassarsineq ajor-
narsingajavissallutik.
Atorfiit inuttassanngitsut
Qaqortup peqqinnissaqarfia-
ni atorfiit inuttaqanngitsut a-
merlapput. Soorlu ukiaanera-
ni amigaataasimapput syge-
plejersit 5 (8-nit). Sundheds-
medhjælperitut atorfik Eqa-
lugaarsunni ukiut arlaqaler-
sut inuttaqarsimanngilaq.
Piffissat sivikitsut eqqaan-
ngikkaanni juumuutut atorfik
sivisuumik inuttaqarsiman-
ngilaq. Qaqortup nakorsaqar-
fiani inunngortartut ukiumut
75-it missiliorpaat. Sund-
hedsmedhjælperit fødsels-
hjælperiusullu annertuumik
suliaqarput, ernisussiornerit
ajomartorsiornartumik inger-
lasut ilinniarsimanngisatikm
akisussaaffimmik oqimaa-
tsumik misinnarfiusumik.
Nakorsat tamakkununnga
misilittagaat assigiinngitsu-
nut tunngasarput taamaam-
mallu juumuumut taartaasin-
naanatik, amanut tunngasu-
nik immikkut ilinniarsima-
galuarunilluunniit (gynæko-
logi).
Arnat naartusut ilaannut
tamanna toqqissisimanngin-
nermik pilersitsisarpoq, ju-
muup pisinnaasai, soorlu er-
ninissamut piareersarnerit
maqaasisarlugit.
Suliffik taartaasunik
inuttalik
Atorfiit inuttaqanngikkaa-
ngata sivikinnerusumik sivi-
sunerusumilluunniit taartaal-
lutik suliartortartut nuanna-
rineqartarput, soorunami.
1995-imi Qaqortup nap-
parsimaviani makku taartaa-
sunik inuttaqartinneqarsi-
mapput: sygeplejersit 6, la-
borantit 5, lægesekretærit 4,
nakorsat 3, juumooq 1 (pif-
fissap ilaani nalunaaquttap
akunneranut akissarsisartu-
mik) - fysiorterapeutilu 1.
Taartitut sulisoqamerit sa-
paatit akunneri 3-nit ukiup
ataatsip tungaanut allanngor-
artumik sivisussuseqartarput.
Taartaasutut sulisussat ti-
kittut amerliartortillugit isu-
maginissaannut periarfissar-
put annikilliartuinnartarpoq,
ilinniartinnissaat inuttullu a-
kuliunnissat eqqaatigalugit.
Ilaannikkummi nutaatut suli-
lertussap paasissutissanik tu-
nioramissaanut piffissarsinn-
gitsuuittarluta, atorfiup sivi-
kinnerusumik sivisunerusu-
milluunniit inuttaqarsiman-
nginnera pissiitigalugu.
Piffissani sivikitsuni taar-
taasunik sulisoqartamerit su-