Atuagagdliutit - 05.03.1996, Blaðsíða 11

Nr. 18 • 1996
11
g^a^'c/é/'a É/É
GRØNLANDSPOSTEN
Aningaaseriviup 1994-imut
naatsorsuutaani ersarilluin-
narpoq pappiaqqanut nalilin-
nut 21,7 millioner kroninik
nalikilliliisariaqarsimanera,
1995-imilu aningaasat nali-
ngisa aalajangiiffigineqarne-
rini 6,7 millioner kroninik ilu-
anaaruteqarsimalluni.
- Aningaasat nalingisa ni-
kerarnerinut sunneeqataasar-
pugut, Poul Erik Olsen oqar-
poq, uagummi nammineerlu-
ta aalajangertarparput sinne-
qartoorutigut sumut inissin-
neqassanersut.
- Annaasaqarnitsinnut pia-
reersimanerusuugutta pitsaa-
nerusumik iliuuseqarsinnaa-
galuarpugut, mianersomeru-
nissarpulli aalajangiullugu a-
ningaasat pappiaqqat nalillit
piffissami sivikitsumi nalin-
gisa allanngorarnissaannut
qularnaateqarpallaanngitsut
pisiarisarpagut.
- Ukiut atorluaaffiusut i-
ngerlanerini aningaassat na-
lingisa nikerarnerini iluanaa-
rutit nikerangaatsiartanngil-
lat, kisiannili ukiuni atorner-
luiffiusuni annaasat amerla-
ngaatsiartaratik.
Annaasat ikinnerupput
Nuna Bank-ip 1995-imi emia-
nit 22,7 millioner kronit sin-
neqartoorutigai, 1994-imi 16,5
millioner kronit sinneqartoor-
utigisimallugit.
ittuuteqarsimalluni 1995-imi
193,0 millioner kroniuteqar-
poq. Nammineq aningaasanit
pigisaminit aktianut 150 mil-
lioner kronit atorsimallugit
43 millioner kronillu peqqu-
maatigai. Nuna Bank-imi ak-
tiaateqqortunerit pingasut
tassaapput Bikuben, Nuna
Fond aamma Lønmodtager-
nes Dyrtidsfond, taakkulu
saniatigut Kalaallit Nunaanni
aktiaatillit allat 1.700-uup-
put.
- Kisianni sapinngisamik
annerpaamik akiliisinnaassu-
seqarnissamut procenteqar-
nissaq anguniagaanngilaq,
Poul Erik Olsen oqarpoq.
Ernianut malussajasuararsu-
anngortarpugut, tamaammal-
lu nikerarpallaanngitsunik er-
nialinnik taarsigassarsisitser-
usunnerusarpugut. Aap, taar-
sigassarsiarissinnaasatsinnik
aningaasaateqarpugut, kisian-
nili taamaaliomissarput tun-
ngaveqartariaqarpoq.
- Taarsigassarsisitsisarni-
tsinni sapinngisamik naleq-
quttumik suliniartarpugut,
Poul Erik Olsen oqarpoq.
Annaasaqaataasinnaasut naa-
tsorsorlugit taarsigassarsitse-
rusuttarpugut, taamaalilluta
suliniutip ajortoomera qanoq
akeqamersoq paasiniartarlu-
gu, kisiannili aktiaatillit ani-
ngaasaataat pinnguarerusun-
ngilagut.
Nuna Bank sinneqartuungaatsiarpoq
Ukiut sisamat ingerlanerini siullermeerluni iluanaaruteqarpoq
NUUK(KK) - Marlunngor-
nerrni aprilip 16-iani Nuna
Bank ukiumoortumik ataat-
simeersuartitsilerpat siuler-
suisunut siulittaasoq Steen
Aage Bache siunnersuute-
qarniaipoq aktiaatillit 5 pro-
centimik pissarsitinneqassa-
sut.
Aningaaserivik ukiuni a-
torluaaffiunngitsuni arlalin-
ni suliniutiminut, pingaar-
tumik aalisarnermut annaa-
saqangaatsiarsinnarluni
1995-imi 29,6 millioner
kroninik sinneqartoorute-
qarpoq.
Pissarsiarititassat ataatsi-
meersuarnermi akuerine-
qassappata aktiaatillit, Spa-
rekassen Bikuben, Nuna
Fond aamma Lønmodtager-
nes Dyrtidsfond siuttoralu-
gu pissarsitinneqassapput.
Aningaasat nalingisa
nikerarnerat
Nuna Bank-imi taarsigas-
sarsianut akilersukkat taar-
sigassarsiaritinnneqartartul-
lu nikingassuteqangaatsiar-
put, aningaasaataanillu ator-
neqanngitsut pappiaqqanik
nalilinnik pisissutigineqas-
sapput, pingaartumik 200
millioner kronit obligationi-
sissutigineqassallutik.
Taamaammat aningaa-
serivik aningaasat nalingisa
nikerarnerinit sunnertiasus-
saavoq, tamannalu aningaa-
seriviup naatsorsuutaanut
sunniuteqangaatsiartussaal-
luni.
1994- imi aningaaserivi-
up obligationiutiminik 21,7
millioner kroninik nalikil-
liliisariaqamerata nassata-
risaanik aningaaserivik 2,7
millioner kroninik amigar-
tooruteqarpoq.
1995- imi obligationit nal-
ingisa aaqqiivineqarnerini
6,7 millioner kronit sinne-
qartoorutaapput, taamaa-
lillunilu aningaaserivik 29,6
millioner kroninik sinneqar-
toorluni.
Nuna Bank-ip ukiut siu-
liini amigartoortarsimanini
pissutigalugu 1995-imi sin-
neqartoorutiminit akileraar-
tussaanngilaq.
1995
naammagisimaarpaat
- Inuiaqatigiinni aningaasat
sulisinneqarneri naatsor-
suutinut sunniuteqaraluar-
tut 1995-imi naatsorsuutit
inerneri naammagisimaar-
pagut, siulersuisuni siulit-
taasoq Steen Aage Bache
aamma bankdirektør Poul
Erik Olsen oqarput.
1995-ip naanerani Nuna
Bank-ip taarsigassarsianut
akiliutinit isertitai 1.040
millioner kroniupput, 1994-
/95-imi ukiut nikinnerannut
naleqqiullugu 185 millioner
kroninik amerlerullutik.
Taarsigassarititat nutaat
amerlangaatsiaraluartut sul-
litallu amerligaluartut sulif-
feqarfik naleqqussartuarta-
riaqarmat inuiaqatigiinnilu
aningaasat sulisinneqartut
amerlagisassaanngimmata
aningaaseriviup taarsigas-
sarsiarititai qularnaveeqqu-
siissutaalu 677 millioner
kronini nikinngingajapput.
1995-ip naanerani ani-
ngaaseriviup naatsorsuuta-
asa oqimaaqatigiisinneri
1.297 millioner kroniup-
put, 1994/95-imi ukiut nik-
innerannut naleqqiullugu
25 millioner kroninik
amerleriarlutik.
Sulisut amerlassusaat
affaannanngorput
1980-ikkunni ukiut atorlua-
affiusut qaangiummata
Nuna Bank sulisuminik
ilanngartuivoq. Ullumikkut
aningaaserivimmi sulisut
56-iupput, 1980-ikkut naa-
nerannut naleqqiullugu
affaannanngorsimallutik.
1995-imi aningaaseriviup
aningaasartuutai 41,3 milli-
oner kroninik ikileriarput,
aningaaseriviullu inu-
iaqatigiinnut sullissinermi-
nik aaqqissuussinini suli
naleqqussartuarpaa.
- Aammalu ilaqutariit suli-
niuteqarnissaminnut akissal-
lit piumassusillillu suliniuti-
minnik ajortoorunik pitsaa-
nerusumik siunnersuisiman-
ngitsutut pisuutinnialissap-
patigut taamaaliortoqarnis-
saa perusunngilarput.
Naammagittarneq
- Kalaallit Nunaata aningaa-
saqarnerata uninngaarnerata
nalaaniippugut, taamaam-
mallu taarsigassarsisinneqar-
nissamut pisariaqartitsisut i-
kittunnguullutik. Taamaan-
nera aningaaserivimmi suli-
suusugut nuannersutut isi-
ginngilarput, kisiannili ani-
ngaaserivik nammineerluni
ineriartortitsisinnaanngilaq.
Akerlianik aningaasaliissu-
taasussat piareersimanissaat
isumagisussaavarput, taa-
maammallu nunap siuariar-
nissaanut piareersimavugut.
- Siunissami Kalaallit Nu-
naanni suliassat pingaarnerit
pingasut ingerlanneqartus-
saapput: Aalisarneq, takorna-
riaqameq aatsitassarsiorner-
lu, kisiannili pineqartut siu-
arnissaannut utaqqikatanna-
veersaarluni naammagittar-
nissaq, aammattaaq aningaa-
seriviup tungaanit pisariaqar-
poq. Tamannalu pissutigalu-
gu kalaallit aningaaserivii a-
ningaasarissaartut naamma-
gittamissaminnut tunngavis-
saqarluarput.
- Aatsitassarsiornermi mi-
sissuinerinnaq inuiaqatigiin-
ni aningaasanik kaaviiaarti-
tsiffiulluartoq paasinarsisi-
mavortaaq. Isumalluarpugut,
isumaqarluinnarpugulli Ka-
laallit Nunaata ilaani arlaan-
niluunniit aatsitassaqartoq i-
luanaarutaasumik atorluar-
neqarsinnaasunik.
- Siuariamissamut piareersimavugut
- Taamaakkaluartoq naam-
magittarnerput toqqissisima-
nissamut sakkugissanngilar-
ut, Poul Erik Olsen oqarpoq.
Ikaarsaariarnermi ukiut ator-
neqartut siuariamissamut pi-
areersamitsinni ilinniarfigis-
savagut. Suliat aallartilluari-
arpata ukiut qulit matuma si-
ornatigut ajutoornitta assi-
nganik nalaasseriaannaavu-
gut, taamanimi suliassarpas-
suarnik nutaanik isumagin-
nittussanik nunatsinnut tike-
rartitsingaatsiarpugut. Taa-
mani akissarsiassanut akigi-
titaasunullu aningaasartuutit
amerlipput, ullumikkutullu
aningaasaqarnerup nikerar-
pallaanngitsumik ingerlatsi-
nerugaluaq akornuserlugu.
- Taamaammat ukiut piso-
qarfiuallaanngitsut atugaris-
saarfiunerulernissaanut pia-
reersarfittut atussavagut, Nu-
na Bank-ip direktøria Poul
Erik Olsen oqarpoq.
Nuna Bank 1995-imi 29,6 millioner kroninik sinneqartoorpoq.
Nuna Bank - havde i 1995 et overskud på 29,6 millioner kroner. (Ass./Foto:Knud Josefsen).
Ukiuni qaninnerni Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnerup annertuumik siuariarnissaa
Nuna Bank-ip ilimaginngilaa
NUUK(KK) - Inuiaqatigiit
kalaallit akornanni aningaasa-
qarnerup ukiuni qaninnerni
siuariangaatsiarnissaa Nuna
Bank-imit ilimagineqanngim-
mat aningaaseriviup suliniuti-
ni allanngortinnaveersaarsin-
naallugit neriuppoq.
Aningaaseriviup 1995-imut
naatsorsuutai pillugit Nuna
Bank-ip siulersuisuini siulit-
taasoq Steen Aage Bache
aamma aningaaseriviup di-
rektøria Poul Erik Olsen ani-
ngaaseriviup ukiumoortumik
1995-imut naatsorsuutai pil-
lugit taama oqarput.
Kisiannili siuariarnissaq
nalliuppat Nuna Bank pia-
reersimajumalluni neriorsui-
voq. Aningaaseriviup taarsi-
gassarsiarititai taakkunun-
ngalu akilersukkat millioni-
nik 100-rpaalunnik nikingas-
suteqangaatsiarmata aningaa-
serivik suliniutinut nutaanut
taarsigassarsisitsinissaminut
piareersimavoq.
- Kisianni aamma aningaa-
sat utertinniartussaassavagut,
bankdirektør Poul Erik AG-
mut oqarpoq.
Aningaasat nalingisa
nikerarneri
Pineqartumi qitiusoq ullumik-
kut ajornartorsiutaavoq.
Kalaallit Nunaanni taarsi-
gassarsiniarlutik qinnuteqar-
tut ilaminiinnanngui piuma-
saqaatinik naammaassinnis-
simasuusarput.
Taamaammat aningaaseri-
viup aningaasaatini qallunaat
pappiaraataannik nalilinnik
pisissutigisariaqartarpai, taa-
maalillunilu aningaasaatai a-
ningaasat nalingisa nikerame-
rinit sunnemeqangaatsiarsin-
naasarlutik.
Naatsorsuutit pitsaaluinnar-
tutut isikkoqarpoq, taamatulli
isikkoqarnerannut nassuiaa-
tissat arlaqarput. 1990-ikkut
ingerlaneranni aningaaserivi-
up millionerpassuit suliami-
nut nalikilliliinernut illuarti-
tsinernullu immikkoortissi-
mavai, minnerunngitsumik
aalisarnermut tunngasunut.
Poul Erik Olsen-ip oqarne-
ratut aningaaseriviup illuar-
titsinissamut politikki allan-
ngortinnagu kisiannili piffis-
samut naleqqussarlugu ator-
simavaa. 1995-imilu paasin-
arsivoq aningaaseriviup nal-
ikilliliiffigisai arlallit anni-
laangassutigineqarsimasutut
ajortoorfiutiginngitsut. Taa-
maammat 1995-imi sullita-
nut nalikilliliinerit illuartitsi-
nerillu tupaallaataasumik pi-
tsåasumillu inerneqarput.
1995-imi aningaaseriviup
aningaasat takoqqitassarinn-
gisamisut ilimagisimagalua-
gaanit 3,6 millioner kronit
isertinneqarput. Assersuuti-
tut taaneqarsinnaavoq ani-
ngaaserivik 1994-imi 4,7
millioner kroninik annaasa-
qarmat illuartitsillunilu. As-
sigiinngissutaat 8,4 millioner
kroniusut naatsorsuutitigut
malugineqarsinnaapput.
Aningaasat
atorneqanngitsut
Poul Erik Olsen-ip aningaa-
serivik siuttuuffigisani pia-
reersimalluartutut taavaa.
Aningaaseriviup akiliisin-
naassusiata procentia 26,8-
aavoq, aningaaseriveqarner-
mut inatsimmi akiliisinnaas-
suseqarnissamut procenti 8-
aassasoq piumasaqaataasoq.
Nuna Bank 1994-imi 170,9
millioner kroninik karsimini-