Atuagagdliutit - 16.04.1996, Side 9

Nr. 29 ■ 1996
9
GRØNLANDSPOSTEN
Aliasunneq toqulu
nukittorsaataasarput
Aliasuttut ajornartorsiortullu sullillugit sakkortoqalunilu
killitsisimanaqisoq inunnik isumaginninnermi
siunnersorti Asii Narup oqarpoq
Nuummi Ikoifartoqatigiit sapaatip akunneranut ullormi ataatsimi Nuup Kommuneanut
saaffigineqarsinnaavoq. Asii telefonnormumik aalajangersimasumik
innersuussisinnaanngilaq, ullormimi tassani allaffik inoqanngitsoq atukkiunneqartarmat.
Sorggruppen i Nuuk har en dags kontortid på Nuup Kommunea i løbet af ugen. Asii Narup
kan ikke annoncere, hvilket lokalnummer hun sidder på, for hun får henvist det kontor, der
er ledigt på det givne tidspunkt. (Ass./Foto: Knud Josef sen)
NUUK(LRH) - Uppemarpal-
laarunanngikkaluarpoq, kisi-
anni toqu aliasunnerlu inuu-
nermut nukittorsaataapput,
atukkallu taamaatut qaanger-
niartarneri sakkortoqalutillu
killitsisimanartaqaat, inunnik
isumaginninnermi siunner-
sorti Asii Narup, Nuummi
Ikorfartoqatigiinnik aallamii-
soq oqarpoq.
Ukiut 14-it matuma sioma
Asii Narup-ip uiatalu emertik
ataatsimik ukiulik annaavaat.
Emerat sivisungaatsiartumik
napparsimanereerluni Rigs-
hospitalimi toquvoq. Toqo-
reermat aatsaat nakorsat pilat-
tarlugu paasiniaaffigigamik-
ku timaata inuussutissanik su-
liarinnittarneratigut (stofskif-
te) ajoquteqartoq paasivaat,
nappaallu angajoqqaavisa il-
lugiillutik napparsimassuti-
ginngikkaluarlugu pigereersi-
mavaat.
- Emitta toquneranut atatil-
lugu tamip pissusaanik ilisi-
masalimmik oqaloqateqarpu-
gut, kingomatigullu eqqarsaa-
tigisarpara taamatut periarfis-
sinneqarsimanngikkaluarutta
aliasunnerput qanoq ilillugu
qaangersimassagaluarnerlu-
tigu. Periarfissinneqarsima-
nerput iluaqutigisorujussuu-
arput, Asii Narup oqarpoq.
Asiip alianartumik nalaata-
qarami eqqarsaatigisalerpaa
nunatsinni inuit sakkortuumik
misigisaqarsimallutik nagga-
taagut aliasuuteqalersut ajor-
nartorsiulersulluunniit ilinni-
arsimasunit katsorsarneqar-
nissamut periarfissaat suuner-
sut imaluunniit amigaataaner-
sut. Taamaalillunilu Ikorfar-
toqatigiinnik pilersitsiniarluni
isumassarsivoq. 1982-imili
tamanna isumassarsiaraa.
Qimarnguiit
Asii Narup-ip 1983-imi
Nuummi qimamguik aallar-
neeqataaffigaa, taamanilu su-
leqataanini inunnik ajomar-
torsiortunik ikiuinissamut al-
loriamertut misigaa.
1988-imi inunnik annaasa-
qarsimasunik ajoqusigaasu-
nillu katsorsaasinnaanermut
pikkorissarpoq. Pikkorissar-
titsinermi pikkorissaqataasut
inuunerat aallaavigineqarpoq.
Pikkorissaqataasut imminnut
sullinnissaq qunugigunikku
katsorsaasartutut pikkorissun-
ngorsinnaanngillat, tamanna-
lu pikkorissartitsinemi psyko-
terapeut Nini Leick-ip aamma
inunnik isumaginninnermi si-
unnersortip psykoterapeutillu
Marianne Davidsen-Nielsen-
ip ineriartortissimasaanni aal-
laavigineqarpoq. Asii Narup-
ip pikkorissaqataanini ajalu-
soorutigeqaa, arlaleriarlunilu
pikkorissaqataasareerluni ali-
asuttunik katsorsaasartussatut
naammassivoq.
- Siullermik pikkorissaqa-
taaqqaarama misigivunga i-
nuunera inuppalaartorujussu-
anngortoq, Asii Narup oqar-
poq. - Kikkulluunniit nuan-
naalertarlutillu nuannaarun-
naartarput, aammattaaq kat-
sorsaasartut. Pissarsiaqarfigi-
ngaatsiaraluarlugu nammineq
inuunermut tunngasut aalluti-
lerlugit artomangaatsiarpoq.
Massakkut pikkorinneruler-
punga, misigisimavungali
pikkorissartuamera inuunera
naallugu naammassinavian-
ngitsoq.
- Pikkorissareerama malu-
gisinnaalerpara inuunerput
naallugu ilinniartuamissarput
pillugu oqartameq tunngavis-
saqanngitsuunngitsoq, taa-
maappugummi.
Iluatsitsivoq
Asiip 1991-imi aliasuttunik
katsorsaasartutut ilinniamini
naammasigamiuk inunnik i-
sumaginninnermi siunnersor-
tinngomiat ilinniarfianni ul-
lup ilaani ilinniartitsisalerpoq.
Piffissap sinnera Ikorfartoqa-
tigiinnik pilersitsiniamermi-
nut atortarpaa.
- Soorlumi taamatut piso-
qartartoq, suut tamarmik ilua-
tseriataarput, Asii Narup qu-
ngujuppoq. Tamip pissusaa-
nik ilisimasalik Ikorfartoqati-
giinnik pilersitsiniarnermini
suleqataarusuttoq attaveqarfi-
gilerpaa.
- Suliaq taamaattoq kiser-
maassassaanngilaq, Asii o-
qarpoq. Kisimiilluni suliaris-
sallugu pisariuallaaqaaq.
Asii Narup pingasunngor-
nerit tamaasa Nuup Kommu-
neani naapinneqarsinnaavoq.
Aalajangersimasumik allaf-
feqanngilaq, kisianni telefoni-
mik allaffimmillu atunngitsu-
mik atugassinneqartarpoq.
- Misileraanitsinni taamaa-
liomerput ajorinngilarput, ki-
siannili Ikorfartoqatigiit ataa-
vartumik ingerlalemissaat a-
nguniarlugu kommunimut
aamma Namminersomerullu-
tik Oqartussanut aningaasa-
nik qinnuteqassaanga. Taa-
maaliomiaminni neriuutigaa-
ra Ikorfartoqatigiit ataavar-
tunngomissaat.
Pingasunngomermi unnuk-
kut Ikorfartoqatigiit Asii Na-
mp aamma tamip pissusaanik
ilisimasalik Conny Gregersen
ilagalugit naapittarput.
- Ikorfartoqatigiit marlun-
nik immikkoortortaqarlutik
sapaatip akunneranut marlori-
arlutik naapittarsinnaasaria-
qaraluarput, Asii Narup oqar-
poq.
Pikkorissamerit
Nini Leick-ip aamma Marian-
ne Davidsen-Nielsen-ip pik-
korissartitsineri nuannarine-
qangaatsiarmata qaninnerusu-
mik suleqatigiinneq aallartin-
neqarpoq, tamatumalu kingu-
nerisaanik Nini Leick Nuum-
miippoq, inuit isumaginnin-
nermik suliallit 12-15-it pik-
korissartinniarlugit. Ilaatigut
pikkorissartitsineq kommuni-
mi, peqqinnissaqarfimmi
aammalu ulloq unnuarlu
paaqqinnittarfinni sulisunut
tunngasuuvoq.
Aamma Asii Narup Ilulis-
saniit tikeqqammerpoq, Nini
Leick ilagalugu inuit 17-it
pikkorissartinneqarnissaat
aaqqissusseqataaffigisimallu-
gu-
- Sakkortoqaaq killitsinna-
qalunilu, ilami inuunermut
nukittorsaataavoq. Uppemar-
pallaamnanngikkaluartorli to-
qu aliasunnerlu nukittorsaa-
taapput. Naallu Ikorfartoqati-
giit Nuummiittunuinnaq tun-
ngasuugaluartoq ilisimasat-
sinnik agguaasserusuppugut.
Neriuppugut ilisimariikkagut
sinerissamissaaq iluaqutigi-
neqarsinnaassasut, Asii Na-
mp oqarpoq.
Ikorfartoqatigiit aallartim-
matali Asii Narup inunnit
130-it missaannit saaffigine-
qarsimavoq 30-illu missaat
Ikorfartoqatigiinnut peqataa-
sarsimallutik. Saaffiginnit-
tartummi ilaannaat Ikorfarto-
qatigiinnut ilaanissaminnut
piukkunnartarput.
- Nissumik napisaqarsimal-
luni katsorsartinneq isikkut
aseruuttoorsimalluni katsor-
sartinnermit allaanemsarpoq.
Aammalu tamikkut misigis-
sutsitigullu nappaatit assigiin-
ngimmata katsorsaasarnerit
assigiinneq ajorput. Taa-
maammat inuit misigissutsi-
minnik aaqqiineq sapilersut
annaasaqarsimasutulli katsor-
sarneqarsinnaanngillat. Isu-
maqarpungalu tamatumanis-
saaq pikkorissartoqartariaqar-
toq, Asii Narup oqarpoq.
Tamatta tarnitsigut misigissutsitigullu erloqissuteqarluta nakkarsinnaasarpugut. Timikkut
nappaatit assigiinngitsut katsorsameqartamerattut tamikkut nappaatit assigiinngitsunik
katsorsartariaqartartut inunnik isumaginninnermi siunnersorti Asii Narup isumaqarpoq.
Vi har alle et sjæle- og følelsesliv, som kan gå i opløsning. Ligesom resten af kroppen skal
de forskellige sygdomme i sjælelivet behandles forskelligt, mener socialrådgiver Asii Narup.
(Assi toqqorsivimmit/Arkivfoto: Knud Josef sen)
Entreprenør Poul Brandt-ip qangangaatsiaq illorsuaq qimakkamiuk kommuni nalunaarfigaa
illu qimamguittut atussaguniuk akikitsumik pisiarisinnaagaa.
Da entreprenør Poul Brandt flyttede fra sit store hus for år tilbage, tilbød han det til
kommunen til en fordelagtig pris, hvis kommunen ville bruge det til krisecenter.
(Ass./Foto:Knud Josef sen)