Atuagagdliutit - 30.05.1996, Qupperneq 18

18
Nr. 20 ■ 1996
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaallit Timersuutaat Nuuk - KTN
KTN Arctic Winter Games-imut peqataasimagaluarpat kuultit
amerlanerungaassagaluarput
Qulaani qulequtsiussaq tun-
ngavigalugu siullermik oqaa-
tigisariaqarpara Nuup illoqar-
fiani naluneqanngitsutut ukiut
arlaqalermata uagut Kalaallit
qangarsuaanilli timersuutaa-
simasut uummarteqqinniarlu-
gillusooq kingumut pinnagit
siumulli ataavartussamik siu-
nertaqarfigalugit suliniutiga-
lugillu peqatigiiffeqalernik-
kut taaguuteqartumik Kalaal-
lit Timersuutaat Nuuk, piler-
sinneqarsimammat.
Ilaasortaqameq
KTN peqatigiiffinngormalli
ilaasortat tungaatigut ajomar-
torsiuteqartutut taaneqavis-
sinnaanngilaq, peqqutigalugu
KTN peqatifiiffinngormalli
peqatigiiffimmut tapersersu-
erusuttorpassuit atsiornermik-
kullu tatiginnillutik suli anne-
rusumik kajumilersitsisima-
sut tassani peqqutaaqataan-
ngitsuunngimmata, aammalu
oqaatigisariaqarpoq peqati-
giiffik aallartimmalli ullum-
mannamut atuuttumik avataa-
nit apeqqutigineqartarmat.
Kalaallit Timersuutaat Nuuk
qanoq ingerlanersoq?
Soorunalimi pissusissami-
soortumik akissutigineqartar-
luni ajunngilaq. Suli ingerla-
voq, taamaammat tamatu-
muuna paasineqaannarsin-
naalluni inuiaqatigiinni timer-
suut taanna Kalaallit timer-
suutaat soqutigineqartorujus-
suusoq.
Pikkorissunik eqaatsu-
nillu ilaasortaqarpoq
Peqatigiiffimmik pilersitsisu-
tut aammalu periarfissat,
soorlu sungiusamermi sungi-
usaasutut, ilaasortallu sungi-
usamerup nalaani nakkutigal-
ugillu iluamik angusaqamis-
sat tamaviaarulluinnarsima-
vara, tamatumanilu paasisi-
mallugu inuusuttut meeqqallu
pisarnertut nunannersumik
qiimasumillu tatiginnissuse-
qarlutik takutitsisinnaanerat,
tamannaannaanngilarli.
Aammali KTN-imi ilaa-
sortaasut angajoqqavi inger-
latsiniamermut ikiuutaasima-
qaat, sungiusartarnerlu eq-
qaassagutsigu KTN pikkoril-
luinnartunik sungiusartarto-
qarpoq, allaat nunatta avataa-
nut soorlu Canadami naggu-
eqatitsinnut nittarsaassilluar-
sinnaallutik. Tassanimi taku-
neqarsinnaammata sungiusar-
tamermikkut tamatigoorluin-
nameri, uagut maani nunat-
sinni Kalaallit timersuutito-
qaat pikkoriffigilluinnarlugit.
Canadamilu naggueqatitta i-
nuiaqatigiissutsimikkut ti-
mersuutigisartagaannut pik-
korilluinnartuullutik, taa-
maattumik Kalaallit timer-
suutaannik pikkoriffigisarta-
gaannillu saqqummiussissa-
gutta angusarineqartartut ima
pitsaatigisimapput:
a) Kalaallisut paaneq nukit-
tussuseq tunngavigalugu ku-
sanarluinnartumik ingerlan-
neqartalerluni.
b) Arsaaramermi taleris-
suseq assaallu tigutserissusii
peqqutaallutik akiuussinnaas-
suseqameq.
c) Eqitamermik taamatut-
taaq eqitsillaqqinneq ujallo-
rissuserlu takutinneqartarlu-
tik.
d) Pakassumminneq nukit-
tussutsimikkut talerissutsi-
mikkullu kalaallit timersuu-
taata atomeqamissaannut ma-
littarisassat tunngavigerpiar-
lugit imaluunniit malilluin-
narlugit ingerlatsinermikkut
takutitsisinnaalersimallutik.
e) Canadami naggueqatitta
timersuutigisartagaannik
KTN ima pitsaatigilersima-
voq qungatsip nukittussusia
imaluunniit timip qungatsi-
mut ataneranut ujalorissuseq
aammalu tallit assaallu sumi
inissisimanissaannik atorlua-
anikkut annoraamineq pissu-
sissamisoortumik sanalluagaq
atorlugu sungiusaatiginerati-
gut ajukkunnarunnaarsimal-
luni.
f) Canadami naggueqatitta
ukiunut kingullernut maan-
namullu oqaatigalugu pikku-
namemut ilagitillugu unam-
missutigisartagaat tassaavoq
qummut pissilluni puiseeraa-
sami putugoq atorlugu aam-
malu nissup illuinnaa atorlu-
gu tassa nangilluni pissinneq.
Maanissaaq nunatsinni KTN-
imi ilaasortat Nuummi naju-
gaqartup sapersaatiginagu su-
ngiusaatigisarmagu. Tassami
inuusuttuni ima pitsaatigisu-
mik angusaqartitsilersinnaasi-
mavugut nangilluni pissin-
nermi 2,20 meter angusinnaa-
lersimammassuk, meeqqallu
eqqaassagutsigit nunannaaru-
tigisatsinnik pissillaqqissunit-
taaq sapianngitsunik KTN
peqarluni.
g) Aammalu qulaani taane-
qareersutut Canadamissaaq
oqaatigissagutsigu suli piuk-
kunnamerusutut unammissu-
tigineqartartoq tassaavoq, pu-
iseeraasamik attueriarnermi
nissut katillugit pissinneq,
oqaatigineqassaarlu KTN-ip
taamatuttaaq piukkunnamer-
mut ilagitillugu sungiusakka-
minut ilanngullugu atorluar-
tarmagu. Taamaakkaluartorli
tassanissaaq angusarissaarfi-
gineqartarpoq, tassami 1,65
meter qummut pissilluni a-
nguneqarsinnaasarmat.
h) Canadami naggueqatitta
timersuutigisartagaat allar-
passuit taagomeqarsinnaaga-
luartut, Kalaallit timersuutaa-
ta Nuuk ilanngullugu sungiu-
sartagaa nassuialaarlara, tassa
immaqa nassuiameqarsinnaa-
soq nakkartitsiniameq. Tassa-
ni periuserineqartarluni niaq-
qut attuutinnerisigut imaluun-
niit ersammeriarluni tuit aker-
natsillugit nateq ajaperlugu
nissup aappaa siaakannerlugu
aappaalu siaarluarlugu isikkat
inuartai tassani apeqqutaaner-
paanngortarlutik, qanoq pu-
jaatsiginersut imaluunniit uja-
loritsiginersut nukittutiginer-
sullu. Oqareemittut naggasi-
ullugu KTN-ip sapersaatigi-
nagit sungiusartagai taamaa-
lillugit naasuiaateqarfigilaar-
pakka.
Ilaasortanngorniameq
Kattuffiup ajattorpaa
Siuliini soorlu oqaatigineqa-
reersoq KTN aallamemeqar-
nerminit ukiut arlallit inger-
latsinermini atoreerpai, oqaa-
tigissagaannilu Kulturerput
assigiinngitsutigut uummar-
sarneqassappat pissusissami-
soorsimassaaq allatulli uagut
inuiaqatigiissutsitsinni iki-
oqatigiinnikkut suliniuteqas-
salluta. Taamaakkaluartorli
naluneqanngilartaaq allatigut
Kulturitta siuarsameqamissaa
tunaartaralugu suliniuteqarto-
qartarmat.
Ajoraluartumilli ilaatigut
ikioqatigiinnerlunneq peqqu-
taalluni ajalusoortoqartarluni,
taamaattumillu KTN-ip aju-
usaarutigalugu oqaatigisari-
aqarpaa allatulli timersomik-
kut KTN-ip siuarsaaniarne-
rigalua Timersoqatigiit Kat-
tuffianinngaannit ulluman-
namut atuuttumik paasiniaaf-
figinaguluunniit saaffigisi-
manngisaannarmagu, Kalaal-
lit Timersuutaat qanoq inger-
lanersoq.
Malittarisassallu eqqarsaa-
tigissagutsigit KTN-ip erseq-
qissaatigisariaqarpaa aallar-
tinnerminit suliassaasa siul-
lersarisimammassuk. Allatul-
li peqatigiiffittut malittarisas-
saqarnissaq malittarisassiaal-
luni nassiunneqarsimallutik.
Siulersuisunik pikkorissunik
tatiginartunillu KTN siuler-
suisoqalerpoq, tamanut ator-
sinnaasunik, taamaammallu
oqartariaqarluni KTN-imi
siulersuisunngortut pissan-
ngatigisinnaasaannik timerso-
qatigiillu kattuffianninngaan-
nit KTN-ip siulersuisuinut
nuannaarutaasinnaasumik a-
kissutisinissaq pissanngati-
gineqarluni utaqqineqarsima-
voq. Ajoraluaqaarli malittari-
sassiarineqarsimasut utertin-
neqarsimapput, allaat oqaati-
gineqarlutik taamak torinngit-
sigisut amigaateqarpallaartul-
lu, Kattuffimminngaannit tig-
uneqarsinnaanngitsut. Aap,
ajuusaarnarpoq Kulturerput
pillugu suliniuteqartuulluni
atuartartugut imaluunniit ti-
mersomermik soqutigisalip-
passuit taamatut atuagassin-
neqarsinnaammata, erseqqis-
saatigeqqqittariaqarporlu
KTN-ip siulersuisuinit malit-
tarisassiarineqarsimasut ku-
sanartutut tulleriinnilersorlu-
akkatullu isigineqarlutik suli-
arineqarsimagaluarmata.
Kulturimut naalakker-
suisup atuarsimagunan-
ngilaaluunniit
Aammalu erseqqissartaria-
qarsoraara Kulturitta kiisalu
Asasara Ulloriannguaq, asa-
sara Maryvonne.
UK-mut qujavunga kalaal-
lisut oqaatsinik atuinnginner-
put pillugu saqummiussigavit
- aamma Maryvonne-mut qu-
javunga naammalluartumik
akissuteqaravit.
Immaqa akissutit naam-
massagaluarpoq!
Imaassinnaavorli inuit ilaa-
sa kalaallisut ilinniarlutik mi-
siliiniaraluit annilaangatile-
rai! Tamannalu pinngitsoor-
tinniarlugu makkuninnga i-
lassuteqarniarpunga:
Inuit amerlanerit kalaallisut
oqaasilerinermut »pikkoris-
sillualaassagunik« minner-
paamik nalunaaquttap a-
kunneri 2080-it pisariaqar-
tissagaat ilumoorunarpoq.
Kisiannili aamma isuma-
qarpunga ilinniamissaq sivi-
kinnerusinnaasoq. »Pikkoris-
silluarnissattali« tungaanut
nipangersimaannartariaqarata
isumaqarpunga. Aatsaammi
taamaalioraamu ilikkartoqar-
sinnaavoq. Qanerput ammar-
tariaqartassavarput - aamma-
lu qallunaatut akineqarnerput
immaqalu illaatigineqalaar-
nerput uniffigiinnartariaqara-
tigu. Amerlanertigut ilunger-
suutivut ajunngitsumik paa-
sineqartarput. Tamanna uan-
ga misilittareerpunga - aam-
mami Nuummi najugaqan-
nginnama.
Soorunami inuk nammineq
kalaallisut oqalussinnaaner-
mit qallunaatut oqallorinnipi-
lussuusoq nalunngikkaanni
kalaallisut oqalufftgilemissaa
ajomakusoortarpoq.
Ilumoorlungalu nassueruti-
gissavara uangattaaq amerla-
nertigut ajornannginnersiui-
sarama - qallunaatut oqalul-
lunga aallartiinnartarlunga.
Kisianni assersuutigalugu
pisortat allaffiisa ilaanni, pisi-
niarfimmi, kalaaliaqqami su-
leqatinnullu kalaallisut oqalo-
qatigiinnermik aallartitsisin-
naasarama - tamatigungajallu
qungujunneqarlunga akuer-
saameqarlungalu imaluunniit
tupaallaffigineqarlunga oqaa-
seqarfigineqartalunga - inun-
naggueqatitta timersomikkut
siuarsaqatiginissaat siunerta-
rerpiarlugu annertunerusu-
millu ilisareqatigiinnissarput
pitsaanerulersikkiartorniarlu-
gu uagut Kalaallit timersuuti-
toqqavut Canadamilu naggu-
eqatitta timersuutitoqaata a-
taatsimullusooq eqikkarlugit
atomeqartalemissat siunerta-
riuarsimavarput, taamatullu
suliniuteqameq KTN-imi siu-
lersuisuinit 1995 tamakkerlu-
gu aaqqissuussamit suliarine-
qarsimavoq. Tassalu Canada-
liamissamut aningaasanik ta-
piivigineqamissamik qinnute-
nit ilisarisimariinngisannit.
Tamatigungajallu oqarfigine-
qartarpunga »pikkorissoru-
jussuunerarlunga«. Sooruna-
mi ukiorpaaluit matuma sior-
nagut nuannaajallaatigisar-
para - taamani pikkorlunneru-
gallarama aammalu pikkor-
lunnera kanngusuutigisan-
ngikkallarakku.
Massakkullu nalunngilluin-
narpara oqaatsinik atuisinnaa-
galuarlunga suli pikkorissivis-
simananga - aammalu pikko-
rinnerameqartamera kanngu-
suutigilaartarpara - tamima
nalunngissusianik nuanniilli-
utigilersarakku.
Oqaannartarpungali: »Pik-
korippallaanngilanga!« - i-
ngerlaqqittarpugullu - kalaal-
I i sullu oqaluinnarlunga inger-
laqqinnitsinni oqaloqatigisa-
ma uppernarsiartuinnartar-
paa: pikkorippallaanngilanga
- kisianni paaseqatigiittarpu-
gut! Paasisarpaanga! Ilaan-
neeriarlunga oqqarluttaraluar-
lunga nuannaartarpunga im-
minullu naammagisimaartar-
lunga, allaammi ajomanngik-
kaangat sunaluunniit oqallisi-
gisinnaasarpara! Aammami
inummik kalaallisut oqalus-
sinnaanngitsumik oqalukku-
sunngitsumilluunniit oqalo-
qateqarlunga taamaanniartus-
saavunga. Inuummi tamanna
pisinnaatitaaffigisariaqarpaa
ersarissoq. Inuillu oqaluus-
sakka paasiniarsarissallunga
oqaatsillu naaniamerani tassa
oqaatsip naaniamerani nagga-
siutit 1268 + 96-it arlaat atus-
sangeriga - ikiussallunga ta-
mangajammik piumassuse-
qartarmata ilanngullugu o-
qaatigisariaqarpara.
Qallunaat ilaanneeriarlu-
nga kalaallit oqaasiisa isertu-
gaataanik oqaluttuunniarsari-
sakka imatut oqarfigisarpak-
ka: Pisinnaasasi atortarsigit!
Atortuarniarsigillu! Aatsaat
taamaaliorussi oqaaserpaa-
lunnik atorsinnaasunik ima-
linnik oqaaseqalersinnaavu-
si. Taamaaliorussilu piumas-
suseqarlualissaasi, tamanna-
lu »pikkorissivissinnaanngin-
nissinnut« taartigilluarsin-
qarsimalluni. Ajoraluartumilli
Kultureqamermut naalakker-
suisoqarfimmit itigartinne-
qarsimalluni, KTN-illu taa-
matut itigartitaaneq paasisin-
naanngilaa allaat isumaqarlu-
ni Kultureqamermut naalak-
kersuisumit Konrad Steen-
holdt-imit atuameqarsiman-
ngitsulluunniit. Taamatut pi-
ngaamtilinnik tapiivigineqar-
nissaq siunertaralugu sulini-
uteqartamerigaluit ileqqorlut-
tuliomikkullusooq pisalissap-
pata innuttaasup kiap nuan-
naarluni tigussanerpaa?
naavarsi.
Allalu oqaatsinut taakkulu
sananeqaataannut ilisimasa-
qarpallaanngikkaluarluni pis-
sarsiaasinnaasoq tassaavoq
kalaallit eqqarsartaasiinik
paasinninnerulersinnaanis-
saq! Tamannalu tamatta ator-
fissaqartikkunarparput.
Maryvonne - eqqartukkatit
qulit tamaasa isumaqataaffi-
gaakka.
Knud Rasmussenip Høj-
skoliani akersuuteqatigiissi-
mavugut. Illit uannit peqqis-
saameruvutit - ilimagilluin-
narparalu oqaatsit naggataasa
1268 + 96-it ilarparujussui
ullumikkut ilisimalersimassa-
gitit; kisiannili misiliiniartut
emumalersissanngilagut! An-
nikitsunnguugaluaq ajunngi-
tsuusarpoq - annertunemler-
sinnaallunilu. Kalaallit oqaa-
sii sammillugit nuannersuup-
put pissanganartuullutillu.
Taamaammallu ilinniarnis-
sarput qullerpaami inissisi-
masunit soqutigineqanngip-
pat uniinnassutigissanngilar-
put! Eqqarsaatigeriarummi,
isumaqarpunga »taakku« so-
qutiginngikkaat! Isumaqarne-
mvungalu oqaatsitsigut piit-
suusugut immikkoortikku-
sunnerungaatigut - tamatuma-
ni peqanngilluiaannarutta a-
junnginnerunersoq pillugu
eqqarsartartut eqqaassanngik-
kaanni.
Uanga suli maaniippunga
Kalaallit Nunaat angerlarsi-
maffigi lersimagakku.
Aammalu oqaatsinik paasi-
saqalaarfigisinnaasannik oqa-
aseqarfiunngitsumut inissin-
neqarnissara kissaatiginngila-
ra.
Pikkorivinngilanga. Kisi-
anni pisinnaasakka nuannaru-
tigisarpakka. Aamma uattut
atugallit sapinngisamik amer-
lanerpaat kalaallisut - imman-
nguugaluaq - paasisinnaane-
mp oqalussinnaanerullu nu-
annaamassusianik misigisa-
qamissaat kissaatigaara.
Asannittumik inuulluaritsi
tamassi - Kærlig hilsen til jer
begge.
TØMRER / SNEDKER
søges til Arctic Byggeservice
Gode løn- og arbejdsforhold
Henvendelse til:
ARCTIC
_____ BYGGESERVICE
^5* ■=■ V/ PETER SKAFTE
^ \ • MOBIL: 7 78 87 • TLF. PRIVAT: 2 87 87
Jtk
Oqaatsit pillugit
oqallisissiortunut akissut
All. Inger Lumholdt, Ilulissat