Atuagagdliutit - 15.08.1996, Side 11

Nr. 63 • 1996
11
GRØNLANDSPOSTEN
Kiiuk ikaartussaavaat. Sikkilertut umiatsiamik putulimmik nassaarput, masappiamatilli
ikaarutigaat.
En elv skulle passeres. Rytterne fandt en gammel båd med hul i, men den kunne da næsten
få dem tørskoet over.
Kuuaqqat ikaagassat arlaqarput. Uani Bilo Stigsen maasimavoq.
Små elve skulle passeres flere gange. Her er det Bilo Stigsen der redder sig en våd sok.
Sisamaasunit pingasut
mountainbike-nik anngupput
Kangerlussuarmit Sisimiunut nuna maniitsoq ingerlaffigaat - ataatsip
sikkilini unitsiinnarlugu arpattariaqalerpoq - ataaserli siusissukkut
uniinnartariaqalerluni
(JJ) - Arfininngomermi au-
gustip pingajuani angutit e-
qeersimaartut sisamat sikkili-
nik aqqutigineqarsimanngit-
sukkut sikkilerlutik aallarput.
Mountainbike-tik atorlugit
Kangerlussuarmit Sisimiunu-
kartussaapput - 180 kilome-
terit missaanni isorartussusil-
ik aqqutigisussaallugu.
Angutit sisamat taakku tas-
saapput Svend Breittschnei-
der Danmarkimeersoq, taan-
nalu ulloq taanna 59-iliilluni
inuuissiorpoq. Kalaallit Nu-
naannit peqataapput inuusut-
toq Bilo Stigsen, Arae Har-
denberg aamma Morten Jør-
gen Heilmann. Tamarmik im-
mikkut 13 kilonik nammatta-
gaqarput.
Silagissorsuuvoq seqinna-
rilluni, qaqqallu inngii apute-
qarput. Nalunaaqutaq ualik-
kut pingasunngorluinnaraa
aallarput, aallatsiaannarlutillu
ajornartorsiut siulleq atule-
reerpaat.
Arne Hardenberg-ip sikki-
lini ajortoorfigaa. Tukkantor-
fiata kigutaasaa siorleq qa-
suppoq, pilertortumik iluar-
saanneqarsinnaanani. Nalu-
naaquttap akunnera affaq
qaangiuttoq Arne Kangerlus-
suarmut uterluni taarsemiar-
lugu aalajangerpoq.
Ame-p kigutaasaq taarse-
reeramiuk ilani pingasut or-
neq-qippai. Taamaalillutik i-
ngerlaqqipput - kisiannili si-
vitsunngitsoq nutaamik akim-
miffissarsipput.
Nalunaaquttap akunnerini
pingasut missaanni ingerla-
reerlutik Arne-p kigutaasaq
taarsigaa qasoqqippoq. Taa-
maammat sikkilini unitsiin-
namiarlugu aalajangerpoq -
pisuinnarluni ingerlaqqinniar-
luni!
Svend uniinnarpoq
Nalunaaquttap akunnera ataa-
seq qaangiuteqqittoq - aallar-
nerannit nalunaaquttap akun-
neri sisamat qaangiuttut -
Svend Breittschneider ajor-
nartorsiulerpoq. Aqqutertik
maneeqimmat inuusuttut ma-
linnaaffigisinnaanngingajap-
pai, taamaammallu aqaguani
aatsaat ingerlaqqinniarluni
aalajangerluni.
Takomarissat illuaraannut
unnuiffissaminnut apuupput.
Aqqumminni ajutooqattaar-
nertik pissutigalugu 15 kilo-
meterit missaannaat ingerlaf-
figisimavaat, anguniagartillu
suli ungasingaatsiarlugu.
Illuaqqamiinnerminnili ki-
simiinngillat. Takomarissat
tyskit pisullutik angalasut ine-
qatigaat. Aqaguani Svend
Breittschneider inuulluaqqua-
at. Pingasuullutik angalaner-
tik naammasserusuppaat.
Svend inuulluaqquaat -
Morten Jørgen Bilo-lu mon-
tainbike-minnik aallarput, Ar-
ne Hardenberg pisuinnarluni
malinnaasoq. Qaqqatigut ma-
juartarlutillu atertarput, aat-
saallu ualikkut nalunaaqutaq
pingasunngortoq silasiorfik
»Kano-centret« angugamikku
unipput. Nerisinnarlutik nalu-
naaquttap akunnerata aappa
avillugu qasuerseqqaarput.
Aallaramik nalunaaquttap
akunnerini arfineq marlunni
ingerlaqqipput. Imaanit 450
meterit missaannik portussu-
silimmiillutik qaqqaq qiteq-
qussimavaat - nalunaaqutarlu
aqqarnup missaaniilersimal-
luni.
Silami unnuipput
Suli silageqaaq - sinngup
puutik amorialugit silaan-
narmi sinipput. Arlaannaal-
luunniit sininniapiluunngilaq
- qasunerat malunniussimam-
mat.
Ullaakkut qulingiluanut qi-
teqquttoq aallarput - tassa
ullut pingajussaanni. Aallatsi-
aannarlutik ilungersualerput.
Qaqqaq unnuiffigisartik qaqi-
sinnarlugu illuatungaatigut
aqqartussaapput.
Aqqutaat qutaarlooqaaq
ilungersuanaqalunilu. Inger-
lanerminnilu kuuk 15 meterit
missaanni ikertussusilik i-
kaartussaavaat.
- Umiaaratoqqamik putu-
limmik nassaarpugut. Mar-
lussoriarluta ikaariaraluarpu-
gut, umiaararlu immattuar-
poq.
- Naggataagut misiliilluta
sukkasuumik ikaariarpugut -
umiaararlu immattomjussuu-
galuartoq ikaai pugut - masap-
piarata, Morten Jørgen Heil-
mann AG-mut oqarpoq.
Qaqqap qaa anorlerpoq
Qaqqaq sivingasorujussuaq
ingerlaffigisussaavaat.
- Aallannginnitsinni qanin-
nersiuilluta qaqqat sivinga-
sorujussuaq aqqutigissagip-
put oqarfigineqarpugut. Sivi-
ngaqaaq, taamaammallu i-
ngerlaffigileratsigu ilunger-
sungaatsiarpugut. Qaqqippu-
gulli - qaninnerusorlu upper-
narsivarput.
- Qaanut pigatta uninngaq-
qaarpugut - qasuerserluta,
taamaalileranilu ullup qeqqa
nallersimavaa. Kuummi eqa-
luttarput uupparput. Angu-
niakkatta tulliup, Basecamp
II-p eqqaani illuaqqap tu-
ngaanut aallannginnitsinni
pupinnik katerseqqaarpugut.
- Taanna qaqqap pukkinne-
rusup qaaniippoq anorlingaat-
siartumiilluni. Unnukkut na-
lunaaqutaq aqqanemut qiteq-
quttoq illuaqqamut unnuiffis-
satsinnut annguppugut, Mor-
ten Jørgen Heilmann nangip-
poq. Aqqutissamik affaa sin-
nerlugu ingerlareersimapput.
Naapitaat franskeq
eqalullerpoq
Angalanerup ulluisa sisamas-
saanni ullaakkut nalunaaqu-
taq qulingiluanut qiteqquttoq
aallarput. Suli silagippoq,
massakkullu angusassamik
tungaanut aallarput - Sisimiu-
nut. Nerinissartik kinguartil-
lugu anngunniaannalerput.
Uninngivillutik ualikkut ar-
femup tungaanut ingerlapput
- nalunaaquttap akunnerini
qulini ingerlareerlutik.
- Aqqutitsinni angut fran-
skeq Kangerlussuarmit Sisi-
miunut pisuinnarluni ingerla-
soq naapipparput. Taanna e-
qaluliorpoq, uagullu qasoqi-
sugut soorunami nereqatise-
raatigut. Aammalumi nerinis-
satsinnut pisariaqartitsigatta,
Morten Jørgen Heilmann
oqarpoq.
- Kiisami anguniagarput
qallivarput - Sisimiut. Unnu-
ap qeqqa nallilerpaa, angala-
nerpullu katillugit nalunaa-
quttap akunnerinik 81-inik
sivisussuseqarluni. Steen Bal-
le sisoraatinik ujakkaartamer-
ma nalaani ilisarisimalersi-
masara attaveqarfigaarput. 1-
tersarparput - qinnuigalugulu
aqagunnissaanut illusimaffi-
giumallugu.
- Steen isumaqatigiissute-
qarfigereersimanngilarput -
taamaakkaluartoq inussiamis-
aarfigaluta iseqquaatigut.
Angalanerput naammassivar-
put - tamatta qasoqaluta -
kisiannili immitsinnut naam-
magisimaaqaluta. Ame Har-
denberg qasujaassutsimigut
misiiinneqangaatsiarpoq, an-
ngupporli, Morten Jørgen
Heilmann naggasiivoq.
Aqaguinnartoq - pingasun-
ngomermi augustip arfineq
aappaani - timmisartumik i-
laallutik Nuummut uterput.
Angutit pingasut Kangerlussuarmit Sisimiunut ingerlaamerminni qasoqalutik illuaraq
tikippaat. Saamerlernit tassaapput Morten Jørgen Heilmann, Bilo Stigsen aamma
Ame Hardenberg.
Tre trætte unge rtuend er nået frem til en af hytterne på turen mellem Kangerlussuaq og
Sisimiut. Fra venstre ses Morten Jørgen Heilmann, Bilo Stigsen og Arne Hardenberg.
ASS./FOTO: NAMM. PIGISAQ/PRIVAT